keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Harjoittelupaikka leivonnan avulla

Pari viime viikkoa on ollut aika haipakkaa! Tavoittelen nimittäin yhtä harjoittelupaikkaa start up -yrityksiä auttavassa firmassa ja siihen liittyen piti perustaa online-yritys. Olen tehnyt logon, nettisivut ja Twitter- sekä Facebook-profiilit. Ja mikä firma? No oma leivontayritys tietenkin!

Jos sinä rakas lukijani haluat vielä tukea minua (aika loppuu perjantaina, mutta mitä pikemmin, sen parempi), niin kutsun sinut tykkäämään ja seuraamaan sekä lukemaan allaolevia:




Sivuilta löytyy "tarjoamani" eli kokoelma erilaisia, vuosien saatossa kyhäämiäni luomuksia: kakkuja, brownieseja, blondieseja, unelmakakkuja... Go explore! ;)

Ja koska odotan joulua kenties eniten kuin sitten lapsuuden (liikaa henkistä ja fyysistä stressiä ollut koko syksyn!) niin pakko päättää tämä kirjoitus kuvalla, josta saa oivalluksen siitä, mitä ensi viikonloppuna tapahtuu! Mukavaa viikkoa kaikille! :)


torstai 13. marraskuuta 2014

Pastis

Jotenkin olen viime aikoina onnistunut olemaan aina jonkinlaisessa pienessä mahataudissa, kun on pitänyt mennä iskän kanssa syömään. (Onpas hyvä tapa aloittaa tämä postaus, mutta minähän olen rehellinen ihminen.) Hieman huonovointisena syöminen ei mitenkään kuulosta houkuttelevalta, mutta jos kerran on tarjolla hyvää ruokaa ja seuraa, niin sinne raahautuu ellei nyt ole ihan totaalisesti vuoteen omana. 

Näin kävi taas kesäkuussa kun olimme menossa iskän kanssa uuteen Pastis-ravintolaan. Onnekseni pääsin perille ja sain sentään jotain alas, sillä olin halunnut käydä Pastiksessa siitä asti kun olin kuullut sen tulevan. Pastis on ranskalainen anisviina ja nyt siis myös ravintola Kaartinkaupungissa, Pikku-Roban ja Kasarminkadun kulmassa. Samassa paikassa taisi aikoinaan sijaita Vegemestan Roban toimipiste...

Ravintola on siis tosiaan ranskalainen ja tarjoaa niin lounasta kuin päivällistäkin. Ravintolan nettisivujen mukaan "Ruokatyylimme kulmakiviä ovat ranskalaisen keittiönklassiset herkut. Haluamme tarjota vieraillemme maalaiskeittiöstä tuttuja selkeitä, runsaita ja houkuttelevia makuja. Raaka-aineet hankimme huippulaatuun sitoutuneilta suomalaisilta ja kansainvälisiltä luottotuottajiltamme." Tilaa on melko vähän mutta se on ahdettu niin täyteen pöytiä ja tuolia kuin vain on mahdollista ihmisten istua ja nousta ja tarjoilijoiden liikkua salissa.

Ranskalaiseen tyyliin siis! On etanoita (isän takuuvarma alkupala), tartarpihviä, karitsamakkaraa, kania, simpukoita, tarte tatinia ja talon suklaatryffeliä tai toffeeta. Lisukkeet (salaatti, ranskalaiset tai ruusukaaleja, à 5 €) pitää tilata erikseen.

Otin alkupalaksi pelkkää salaattia sattuneesta syystä enkä viitsinyt kuvata sitä. Siis suoraan pääruokaan:

Tämän takia pitäisi AINA olla muistiinpanoja ravintolassa, kuten olen useasti todennut... Sillä ravintoloiden menut muuttuvat siihen mennessä kun saan postauksen ulos. Tällä hetkellä ravintolan ainoa kasvisruoka on tryffelillä maustettu munakoisovuoka, mutta sitä tuo ylläoleva ei ole... Taisi olla jonkinlaisen taikinakuoren sisässä tarjottua...juustoa? Ja tomaattista kastiketta? Miksi en edes ottanut parempaa kuvaa? Argh! Mutta annos oli kaikenkaikkiaan hyvä. Jopa siihen olotilaan.

Lakritsinen crème brûlée ja sitruuna(?)sorbetti
Jälkiruuan sentään muistan! Oli pakko ottaa lakritsinen crème brûlée raikkaalla sorbetilla kaikesta huolimatta. Ja normaalitilanteessa olisin jaksanut syödä sen kokonaan, sillä se oli HYVÄÄ. Melkoisen tuhtia ja makeaa, mutta sorbetti oli ihana raikastus. Kun se loppui, niin rupesi ikävä kyllä tökkimään... Mutta siis normaaliolossa ei mitään moitittavaa. Noms.

Menu on siis taas paikassa vaihtunut, joten täällähän voisi taas piipahtaa. Ehkä iskän synttäripäivänä? Hmmm...

Pastis
Pieni Robertinkatu 2
Helsinki

www. pastis.fi

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Kakkuja! Läksiäisiin, valmistujaisiin ja 2-vuotiaan synttäreille

Loppukesän mittaan tuli tehtyä muutamia kakkuja ja tuntuu siis sopivalta ympätä ne yhteen postaukseen. Ei reseptejä, pelkkää kakkukuvien ilotulitusta.


Työsuhteeni Activeark JWT:llä päättyi kesäkuun lopussa ja niinpä leivoin tiimilleni läksiäiskakun. Olin tehnyt tämän saman myös kaksi vuotta sitten, sillä periaatteeni on, ettei töistä lähtiessäni minulle osteta kakkuja vaan teen ne itse! 

Otters-tiimille tekemäni kakku oli perus-vaalea sokerikakku, jonka sisällä olin muistaakseni mustikkatahnaa (mutta voin myös olla väärässä...) sekä mustaa sokeritahnaa, sillä firman look on musta. Sana "A good team" tulee firman logosta "A good idea." Kätsyä, eikös? Muina koristeina löytyy niin kynää kuin tietokonetta sekä tietysti rahasymboleita. 

Työkaverit kiittelivät ja antoivat läksärilahjaksi samppanjaa. Eivät he tosin minusta eroon päässeet, sillä jäin vielä taloon kokopäiväiseksi freelanceriksi, kunnes graafiset opinnot alkoivat 20.8. Eli siis läksiäiset, mutta näemme silti vielä ensi viikolla! Ja sitä seuraavallakin...

Se tästä täytyy sanoa, että ostin X:n mustaa sokerikuorrutetta ja se ei maistu miltään. Ei sokerikuorrutteen ole hyvä olla ällönmakeaa, mutta tulisi sen nyt maistua joltain muulta, kuin pahvilta. Iigh. Täytyy välttää sitä aina, kun voi, tai vähintään käyttää sitä jonkin toisen brändin mustan kuorrutteen kanssa. 

Tässä kakussa olin mukana oikeastaan vain koristeluissa. Poikaystäväni valmistui yliopistosta keväällä ja sitä, sekä hänen siskonsa kahden vuoden takaisia valmistujaisia juhlittiin heinäkuussa Janakkalassa. Ja juhliin tietysti tarvitaan kakku. Luulin, että minun piti tehdä kääretorttupohja, mutta bf:n äiti olikin jo ehtinyt tehdä sen. Niinpä minulle jäi pelkästään koristelijan rooli. Mansikkakermaa (myönnän, ihan hirveää esanssilitkua, mutta nyt oli pakko ostaa, kun äänet käski) ja mansikoita. Ja tietysti perusteellinen kostutus. Kermavaahto meinasi loppua kesken, mutta kukaan ei ainakaan kehdannut sanoa, että kakku olisi ollut liian kuivaa. :D Ja se oli kesäinen! Mansikoita, noms. Pistelin omaan mahaan varmaan saman verran kuin mitä kakun päällä on koristeina.


Heinäkuussa sain myös tehtäväkseni tehdä kaksi kakkua kaksivuotiaan synttäreille. Teemana oli prinsessa ja/tai muumi. Tehdään siis prinsessa- ja muumikakut! Pinkkiä kuorrutetta prinsesaan sekä ihania söpöjä koristeita, kuten sammakko, kukka, perhonen ja kruunu. Sekä tietysti ihanaa glitter-kuorrutetta! Onkohan se vielä hengissä...

Muumi-kakkuun piirsin Muumipeikon sinisellä glitter-kuorrutteella. Kuvan vasemmassa ylälulmassa näkyykin mallina käyttämäni Muumin kuva. :D Näissä taisi olla täytteenä mustikka- ja sitruunatahnaa. Ja jos vielä muistan oikein, niin sitruunaa prinsessassa ja mustikkaa muumissa. 

Tässä alkaa jo aika hyvin olla kehittynyt noiden sokerikuorrutteiden työstämisessä. Pitää vielä päästä eroon niistä typeristä vekeistä, joita ilmestyy kuorrutteen reunoille. 

maanantai 3. marraskuuta 2014

Parrilla Española


Tämä ravintokäyntihän on jäänyt unohduksiin! Johtuu ehkä siitä, että olin voinut samaisena päivänä vähän huonosti eikä oloni siis ollut mitenkään paras ravintolakäyntiin. Mutta kun iskän kanssa oli sovittu ja kyseessä ruokailua, niin jos ei ihan laatta lennä niin pakko on raahautua paikalle. Tällä kertaa vuorossa Eerikinkadun espanjalainen, Parrilla Española.


Ravintola aloitti toimintansa Hotelli Tornin yhteydessä vuonna 1960 ja Erikinkadulle se siirtyi vuonna 1973. Yli 50 vuotta saman perheen pitämänä toiminut ravintola ei voi olla huono, eihän? Mutta kallis se kyllä voi olla, ja onkin. Toivottavasti myös hintansa väärti.

Ruokalista on jaettu alku-, pää- ja jälkiruokiin ja tarjolla on espanjalaisia klassikoita, tietenkin. Sellaisia kuten valkosipulietanat (taattu iskän alkupalavalinta), friteeratut mustekalarenkaat, perunamunakas, paellaa, meriravunpyrstöjä, paljon härkää sekä crema catalanaa ja paahtovanukasta. Alkuruuat haitarilla 9-13 euroa/henkilö, pääruuat ovat vähintään 23 euroa ja jälkiruuat 4-12 euroa.


Koska kävimme Parrillassa toukokuussa täytyy vain toivoa, että annokset ovat niitä, mitä luulen niiden edelleen menussa olevan. Eli sillä logiikalla otin alkuruuaksi erittäin kuumaa sipulikeittoa. Menussa on tällä hetkellä pelkästään valkosipulikeittoa, mutta minä muistan melko varmasti, että tilasin kuitenkin sipulikeittoa. Mukana myös paahdettu leipäpalanen. ERITTÄIN kuumaa ja melko tulistakin, mutta hyvää. Kylmiin syysiltoihin aivan loistava keitto. Sitä oli myös melkoinen määrä olotilaani nähden. Normioloissa olisin kyllä ryystänyt sen loppuun. 

Grillattuja meriravunpyrstöjä, 24 €

Tässä on selvästi ravunpyrstöjä vartaassa sekä monenlaisia kasviksia. Hyvä annos, mutta hintaansa nähden tässä ei mielestäni ole tarpeeksi asioita, jotka tekisivät annoksesta yli kahdenkympin. Eivätkai nuo ravutkaan nyt ihan noin paljon maksa, ja kasvikset nyt vain murto-osan... Hyvää, mutta ei tuohon hintaan. Ehkä menen sinne vain syömään sitä sipulikeittoa, jos ne vielä ottavat sen uudestaan listalle. Veikkaan, että mieluummin syön espanjalaista ruokaa Helsingissä jossain rennommassa paikassa.

Parrilla Española
Erikinkatu 4

www.parrillaespanola.fi