Bailey's Irish Coffee -kermafudgella läpi The Joulukalenteri -maratonin

Moni kakku päältä kaunis...

Uhhuh. Enpä ole ennen tainnut blogata epäonnistuneesta jutusta. Noh, kerta se on ensimmäinen. Tämä fudge siis epäonnistunut toteutuksen puolesta, mutta maun puolesta kylläkin. Tai no, oli siinä toteutuksessakin vähän ongelmia. Olisiko tässä nyt viimeinen fudgeni, koska niiden kanssa peuhaaminen on aina yhtä draamaa... ><

Heti, jos kuulee nimen Bailey's Irish Coffee Cream Fudge, niin ainakin minulle tulee mielikuva jostain ihanan kermaisesta ja kahvisesta. Mmm, Bailey's... Ikävä kyllä tuloksena on, joko minun keittotaidoistani tai ohjeesta johtuen, hivenen rakeista ja jollain tosi oudolla sivumaulla varustettua fudgea. Brr... Not very good. Yleensä fudge ei kauaa jääkaapissa istu, mutta tähän "herkkuun" tuskin kukaan koski. Tein tämän siis The Joulukalenteri-maratoniin, jolloin olin kipeä eikä siis ruoka pahemmin maistunut ja kaveri söi kokonaista puolikkaan fudgen. Jotenkin fudge oli ihan ok:n makuista tekopäivänä, mutta siitä eteenpäin... Ysh. Epic fail.

Kaiken lisäksi herkku piti jäähdyttää pakkasessa ulkona ja myös leikata siellä, sillä fudge muuttui jo alle viidessä minuutissa niin tahmaiseksi, ettei leikkaamisesta tullut mitään. Blah. Pitäisi vaan pitäytyä maailman helpoimmassa fudgessa eli suklaan + tiivistemaidon yhdistelmästä. Tosin vielä on kokeilematta vegaaninen kurpitsafudge. Koska eihän sitä tiedä, ellei kokeile...

Tästä tuli lyhyt postaus, mutta on hankala keksiä aihetta huonosti menneestä tekeleestä. Huoh. Ainoa hyvä pointti tässä on se, etten tehnyt tätä lahjaksi. Brr... Jos lahjaksi tekee, niin sitten täytyy olla varma toteutuksesta. Olisi kannattanut tehdä sitä glögi-fudgea, kuten vuosi sitten. Tosin ehtiihän sitä vielä tehdä jouluksi. Hmm....

Se viikko menikin leipoen! Fudgea, kahta eri kakkua ja vielä pull apart -leipää

Joskus leipominen on raskasta. Se on terapiaa ja lievittää stressiä mainolla tavalla (varsinkin, kun voi usein vähän maistella valmista tuotosta...), mutta joskus yhdelle ja samalle viikolle sattuu monta juttua, joihin joko omasta tai muun tahdosta kehittelen jotain. Case in point: viime viikko. Tein sillon 1) kaverin lauantaisiin synttäreihin suklaafudgea, mutta sitten 2) iskä pyysi tekemään rapuiltaan jotain makeaa. Sitten olin vielä luvannut 3) leipoa jotain juustokakkuista duunin tyttöjeniltaan ja vielä piti 4) tehdä kaverille ja hänen poikaystävälleen leipä heidän tupareihinsa. No niin! Eikun vaan kolme eri ostoslistaa kalenteriin, ja missäs olikaan mun kaikki astiat?

Fudge on mielestäni ehkä maailman helpoin herkku a.k.a. lahjaidea. Toki sen voi tehdä vaikeammankin kautta kerman ja voin avulla, mutta fool proof -ohje on kuumentaa tölkki tiivistemaitoa ja lisäämällä siihen n. 300-350 grammaa suklaata ja maun mukaan pari kourallista pähkinöitä/kuivattuja hedelmiä. Oheinen fudge kaverin synttäreille tehtiin juurikin yllä olevan ohjeen mukaan ja niille kuivatuilla hedelmillä. Hyvää oli ja kaverikin tykkäsi. :) Fudgesta piti itse asiassa tulla kurpitsafudgea lähestyvän kiitospäivän kunniaksi (kaikki amerikkalaiset tavat ovat hyviä omaksua, jos niihin vain liittyy leivontaa), mutten sitten löytänyt lähikaupasta kurpitsasosetta (ei mikään yllätys sinänsä), enkä sitten jaksanut lähteä sitä jostain metsästämään. Ja varmaan kaikki jenkit täällä Suomessa ovatkin jo hamstranneet kaikki kurpitsasosetölkit esim. Behnford'sista, kuten joka vuosi. Tällä hetkellä Libby's kurpitsasosetta kyllä myydään liikkeen nettikaupassa, joten ehkä tässä pitäisi joku viikonloppu pistäytyä... Tai sitten vaan tilata netistä tuotetta, jonka voisi käydä ostamassa muutaman kilsan päästä. :P

Tein viime joulukuussa glögifudgea oikein kunnolla eli keitin kermaa, sokeria, siirappia, kaakaojauhetta, suklaata ja voita kattilassa ja oikein mittasin lämpömittarilla, että massa oli juurikin oikean lämpöistä seuraavaan vaiheeseen! (En siis millään kuumemittarilla vaan ihan 25 euron ruuanlaittoon tarkoitetulla mittarilla. :D ) Kivaa se sekin oli, tänä vuonna varmaan joutuu uusintakierroksen tekemään, jotta sitä laitetta tulisi käytettyä edes kerran vuodessa...

Sovin viikonloppuna kaverin rapuillassa ollessani, että minä, toinen kaveri ja hänen poikaystävänsä menisimme seuraavan (eli viime viikon) keskiviikkona iskän luo rapuiltaan. Lisää rapuja, ou jee. Noh, olikos se nyt sitten maanantaina kun hän viestitti, että ehtisinkö leipoa sinne. No totta kai, aina ehtii! :D Täytyy myöntää, että vaikka yleensä aina leivon sinne sun tänne, niin ei tullut mieleenikään leipoa tuonne. Oops. Noh, onneksi iskä oli taas kartalla. 

Kyseessä on melko tavallinen kahvikakku, jonka väliin tuli kerros tuorejuustomassaa. Nyt kyllä olen leiponut niin paljon kaikenmaailman juustokakkujuttuja, että tulee jo tuorejuustot korvista ulos. Joku roti. Kakun nimi on niinkin hieno, kuin Cinnamon Cream Cheese Coffee Cake eli sitä voi kutsua vaikka 4c:ksi tai CCCC:ksi. :D Ohje (englanninkielinen) löytyy täältä. Ah, kuinka rakastankaan kahvikakkuja, kun niissä on tuollainen murukerros päällä! Ja kyllä iskä ja kaverikin siitä tykkäsi ja jäipähän iskälle taas vähän herkkuja pakkaseen.

Ja seuraava leivonnainen, oh my, tästä tulee taas piiitkä postaus. Odottakaas hetki, käyn hakemassa kupin kahvia. Ja suosittelen sitä teillekin, hetki vain. *hakee kahvia* *hörps* No niin, missäs olinkaan... Aivan! Pomo sai muutama viikko sitten kuningasajatuksen, että vuokrataan toimistorakennuksen 11. kerroksen saunatilat (jacuzzilla!) ja pidetään tyttöjen ilta toimiston naisten kesken. Well, now you're talking! Kaikki paitsi yksi pääsimme osallistumaan ja jokainen toimitti jotain ruokaa pöytään sekä omat juomat. (Noh, oli siellä kaksi skumppapulloa ihan yleisessäkin jaossa...) Itse en sattuneesta syystä voinut mennä saunaan enkä uimaan, mutta rentouttavalta se näytti. Ja saatiin mahtavia kuvia, kun jacuzzin takaa näkyi horisontissa Otaniemi. (Tässä tapauksessa jopa se oli mahtavaa. :D )

Työkaveri kommentoi kaverin rapujuhlista lisäämääni juustokakun kuvaan, että jotain tällaista perjantaille. Olinkin pallotellut vähän, että mitä sitä oikein tekisin ja päädyin sitten toiveen ja syksyn yhdistämiseen eli omena-toffeejuustokakkuun. (Mitä olinkaan juuri sanonut juustokakuista?) Syksyyn sopii omenat ja omenoiden kanssa tietysti kaikki toffeinen ja...noh, tuorejuusto melkein minkä vaan kanssa. Kaneli sopii myös loistavasti omenoiden kanssa ja sekaan vielä vähän kardemummaa, niin tässähän alkaa jo tulla joulu mieleen. Noh, ehkei nyt sentään liioitella...

Kuvassa myös työkavereiden taiteilemat katkarapu- sekä kana-vuohenjuustopiiraat. Kanapiiraaseen en koskenut, mutta luotan muiden mielipiteeseen sen maistuvuudesta. Katkarapupiiras oli oivallista. Illan menu koostui myös juustoista, rypäleistä, piparkakuista ja kirsikkatomaateista, joten eipähän ainakaan jäänyt nälkä. :D Oheisia kuvia oli myös kiva levittää Facebookissa kuvatekstillä "Girls night at the roof top sauna!" Pieni "boustailu" on aina hyvästä... ;)

Ai niin, kakun ohje! Hyvä ettei unohtunut. Se (jälleen enkunkielisenä) löytyy täältä. Minä ja muutama muu viihdyttiin ihan loppuun asti ja ihana financial manager ajoi meidät sitten kotiin. Tämä tietysti tarkoitti sitä, että pyöräni jäi Espooseen ja kun olin aamulla lähdössä balettiin, niin... Noh, kävelin sitten Espooseen (8 km) ja pyöräilin takaisin. Ihanassa syyssäässä ei sinänsä haitannut. Räntäsade olisi ollut vähän eri asia...

Ja vielä viimeinen leivonnainen uunista ulos, ihan kirjaimellisesti. Tupareihinhan pitäisi aina viedä leipää ja suolaa, koska se kuulemma tuo hyvää onnea. Koska en oikein perusta suolasta vaikka se onkin leivonnassa korvaamaton, niin vien yleensä vain leipää. :) Tein joskus vuoden alussa tai joskus muulloin Korsossa Smitten Kitchen -blogin innoittamana cheddar-juuston, oluen ja sinapin makuista pull apart -leipää, eli leipää, josta voi sananmukaisesti vetää erilleen paloja. Kuva antaa osviittaa. Tykkäsin leivästä tosi paljon, joten why not tekisi sitä toiste. Ostamani cheddar-juusto oli yksittäispakattuja aamiassulatejuuston tapaisia viipaleita, joten tulos ei ollut niin hieno kuin mitä oikeasta cheddarista olisi saanut. Lähi-S-marketin valikoima ei ole ihan se paras; nähtävästi tästä lähin on ihan oikeasti tehtävä ostokset keskustan kaupoissa...

En tiedä, miltä leipä maistui, koska en ole vielä kysynyt kaverilta. Mutta kunhan hänet näen seuraavan kerran, niin tenttaan. Kun annoin leivän hänelle tupareissa hänen kommenttinsa tosin oli lupaava: "Loistavaa krapulaleipää!" Aivan varmasti: juustoa, olutta (ilman alkoholia paiston jälkeen) ja sinappia. Noms. Ja leipurikin sai osansa, koska ostin ison pullon tummaa olutta, josta jäi yli puolet omaan käyttöön. Leipurin palkka... ;)

Huh, kyllä taas viime viikolla meni mukavasti rahaa leivontaan, mutta onneksi perjantai oli palkkapäivä. :D Tämä kuukausi näyttää rauhallisemmalta, kun ei ole (ainakaan vielä) montaa tapahtumaa edessä. Yhdet synttärit, joihin onkin taas tarkoitus väsätä kunnon luomus à la sokerikuorrute... Ja sitten on yksi brunssi kuun puolivälissä, mutta sinne nyt ei tarvitse leipoa kuin pari juttua. Eikun ai niin, niitä synttäreitä ennen onkin yksi toinen juttu, johon pitää kans taiteilla kunnon kuorruteluomus. Kaksi kunnon sokerikuorrutekakkua kolmen päivän sisällä. Noh, onneksi on jo kokemusta sokerikuorrutteista ja itsepähän halusin tehdä niitä lisää. :D Ja sitä ei olekaan sitten kuin pari viikkoa omiin synttäreihin ja omasta synttärikakusta on tulossa jotain, joka muistetaan! (Juomien määrästä huolimatta.)

Biletarjoiluja: banaanikakku ja maapähkinävoifudge

Taas oli bileet! Tuo nyt tietysti kuulostaa siltä, että ne bileet oli aivan tässä eilen tms, mutta ei, eilen oli treenit. Nämä bileet, joihin nyt viittaan, oli 31.3. Eräs ystäväni piti synttärinsä ja tuparinsa samalla kerralla (vaikka olikin bf:nsä kanssa asunut ko. asunnossa jo n. vuoden) ja tokitoki juhliin piti jotakin loihtia. Kuvamateriaali on nyt kyllä aika kökköä, koska en vain osaa ottaa kuvia kotona vaan pakko sitten juhlapaikalla yrittää sohia. Huoh. 

Tein juhliin banaanikakkua...ja nyt kun katselen tuota ylläolevaa kuvaa mietin, että missä hemmetissä tuo rasia oikein on? Koska yhden rasian jätin kaverille ihan tarkoituksella, mutta minne olen tuon toisen kadottanut? Pihkura, se on hyvä astia! Luulin ottaneeni sen mukaan noista kaverin bileistä, mutta olisiko se sittenkin jäänyt sinne? Se on täydellinen tarjoilujen kuljettamiseen eli tulisi erittäin vahvasti tarpeen vappuna. Noh, sitten täytyy jotenkin improvisoida ja/tai käydä astiaostoksilla. Käy kyllä luonnon päälle, koska olen tottunut noihin hyviin astioihin. Taitaa olla Tupperware-sarjaa. Kuka vielä muistaa Tupperware-kutsut, kuinka moni on niissä lapsena ollutkaan? Allekirjoittanut vaikka kuinka monissa, myös oman äidin järkkäämissä, ja siksi mulla oli lapsena aimo kasa erilaisia kivoja sabluunoita. Ja myöhempään käyttöön aimo kasa toimivia rasioita. Täytynee käydä jossain Anttilassa ennen kuin joskus ikinä ehtii Ikeaan...

Hmm, niin tuosta banaanikakusta! Ihanan mehevää, ei siinä muuta. Banaanikakut on kivoja, varsinkin silloin, kun on jäänyt banaaneja mustumaan pöydälle. Minä tosin en ikinä osta banaaneja kuin vartavasten leivontaan, mutta mustutan niitä sitten itse pöydällä. Ohje Cookie Baker Lynniltä.

Maapähkinävoifudge

Sarjassamme kökkö kuva, mutta menköön nyt. Tykkään maapähkinävoista ja fudgeista (eräänlaisia pehmeitä toffeita), tosin niiden tekoa pitää aina harkita tarkkaan ja olla varma, että tuotteesta pääsee eroon nopeasti. Muutoin se vain jää vyötärölle... ;) Ohjeen alkuperäisen tekijän Cookie Baker Lynnin mukaan tämä on "killer crack fudge" ja hänen blogissaankin onkin erittäin hyvä tarina tämän fudgen ominaisuuksista. Itse en nyt pitänyt tätä ihan järkyttävän addiktoivana, lähinnä tosi makeana ja tuhtina. Toki tätä nyt aika helposti syö itsensä kipeäksi ja tulipahan kokeiltua. Mutta tästä edes teen kyllä muita fudgeja... Myöskin sen takia, etten saanut fudgeja asettumaan mitenkään muuten, kuin pakastamalla ne ja leikkaamalla vasta sitten. Kyllä kunnon fudge pysyy myös huoneenlämmössä jotenkin aisoissa, olen itse kokeillut. 

Ja jätin muuten myös yhden rasian tuonne kaverilleni myös, tosin tarkoituksella, jotta saisivat loput fudget pakkaseen. Täytyykin muistaa ensi kerralla pyytää kaveria se tuomaan. Ja kysellä, jos tuo toinekin rasia löytyisi. Tosin minun kämpästäni nyt ei aina kaikkea löydä...

Takaisin Suomessa eli nyt leivotaan joulu!

Pipareita

Kotona Suomessa jälleen! :D Olen nyt yrittänyt totutella taas Suomeen ja suomalaisiin ja lumeen ja kylmään ja pimeyteen noin viikon ajan, sillä palasin kolmen viikon joululomalle viime viikon perjantaina. Ja onneksi olin ottanut lennot juuri ennen kuin sankka, Eurooppaa sekoittanut lumipyry laskeutui Belgiaan! Torstain ja perjantain välisenä yönä LLN:ssäkin satoi lunta muutaman sentin, mutta onneksi lumi ei sentään haitannut lentoja vaan pääsin hyvissä ajoin takaisin kotiin. Ja suoraan suomalaisten vaihtarien läksiäisiin. :D Kolmen tunnin yöunilla ja yhdellä kahvikupilla saa aikaan mielenkiintoisen tilan ihan ilman alkoholiakin kyllä... :) Kiva olla joulunpyhät ja uusi vuosi kotona, mutta kiva on kuitenkin vielä palata näkemään kavereita Belgiaan. Ja kai ne tentitkin tulee hoitaa... Onneksi nyt jouluksi on tädin luokse keski-Suomeen luvattu sellaisia pakkasia, että ulkona ei käydä kuin koiraa kusettamassa (-25:stä -30:een), joten lukemiselle ei ole suurempia esteitä. Mitä nyt silloin tällöin täytyy....leipoa!

Joulupipari

Blogi on ollut vähän tauolla, vaikka periaatteessa olisi juttu Lontoon vegaanipaikasta ja myös synttäri-ilallliselta LLN:stä, mutta palaan niihin myöhemmin, nyt vähän kunnon leivonnaisia ulos! Olipahan kivaa taas päästä leipomaan ja joulun kunniaksi täytyi tietysti tehdä pipareita! Äiti oli ostanut sekä valmista taikinaa että tehnyt omaa, josta sitten väännettiin yhdessä monenmoista peltiä sydämiä, tähtiä ja kuita. Joulu tulee piparintuoksusta kämpässä, mmm... Oheinen pipari syntyi kahden piparin liiallisesta läheisyydestä uunissa ja se piti sitten ihan erikseen koristella. :)

Speculoos-piparit

Tein myös oman taikinan, mutten suinkaan suomalaisia joulupipareita, vaan belgialaisia. Speculoos-keksit ovat belgiassa tosi yleisiä; niitä saa usein cappuccinojen seurana, ja ne maistuvat melko lailla meidän joulupipareilta, koska molemmissa ohjeissa käytetään samoja mausteita (kanelia, kardemummaa, inkivääriä, neilikkaa). Erotuksena meidän pipareihin speculooseihin tulee fariinisokeria eikä mausteita siis keitetä siirapissa. Kaupoissa myydään myös Speculoos-levitettä! Se jos mikä on vaarallisen hyvää! Siis ihan kuin piparitaikinaa, mutta levitettävä muotona. Suoraan lusikalla purkista, ette kuulkaa uskokaan... :D Täytyy vielä tammikuussa tuoda tuota herkkua (vaarallisuuden uhallakin) pari purkkia kotiin talvisia leivonnaisia (tai muita hetkiä) varten. Sitä saa 400 ja 700 gramman purkeissa, varmasti tulee mukana tuo isompi. ;)


Oma kokeiluni ei onnistunut ihan niin kuin toivoin, koska tuplasin ohjeen. Alkup. ohjeeseen kun tulee ½ muna ja kuka nyt sellaista alkaa laskemaan? Omasta mielestäni kyllä tuplasin kaikki muutkin aineet, tosin käyttämäni jauhot olivat täysjyvävehnäjauhoja... Joka tapauksessa kekseistä tuli melko kovia vaikken laittanut kaikkia jauhoja, mutta uuni taisi olla liian kuumalla... Nämä siis paistetaan 170 asteessa verrattuna normipipareihin n. 225:een. Mutta kyllä näitä nyt syö ennen kuin selkäänsä ottaa! :D Jos ei muuta, niin onpahan keksejä ensi kevään juustokakkujen pohjaksi. ;) Ja ainahan keksit pehmenevät säilytyksessä.

Speculoos
ohje: Elle à table nro 73 Novembre-Decembre 2010
(ohje siis tuplana; jauhomäärää ei kannata hurauttaa taikinaan kaikkea)

200 g pehmeää voita/margariinia
ripaus suolaa (meidän rasvoissa on kyllä jo ennestään suolaa, joten suolalisää ei välttämättä tarvitse)
200 g tummaa fariinisokeria
20 g maitoa (n. 3 rkl)
60 g hienoasokeria
400 g jauhoja (ei kannata heti lisätä kaikkea)
1 muna
(ohjeessa laitetaan ripaus mausteita, mutta minusta voi laittaa ihan reilusti teelusikalliset tai vähän enemmänkin):
kanelia, neilikkaa, kardemummaa, inkivääriä
ripaus valkopippuria
1 ½ tl leivinjauhetta

Sekoita rasva ja sokerit yhteen kulhossa vispilällä tai sähkövatkaimella kuohkeaksi. Lisää maito ja muna. Lisää seuraavaksi jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe sekä mausteet. Sekoita tasaiseksi taikinaksi, kääri tuorekelmuun ja anna jäähtyä jääkaapissa ½ tunnin ajan. Laita uuni kuumenemaan 170 asteeseen ja kaulitse taikina parin millin paksuiseksi levyksi kevyesti jauhotetulla pöydällä. Ota taikinasta muotiolla pipareita ja paista uunin keskitasolla 15-20 min. (Tarkkaile uunia n. 10 minuutin jälkeen, sillä piparit eivät todellakaan saa paistua liikaa! Muuten niistä tulee kovia tai pahimmassa tapauksessa ne kärtsää. Uunissa on eroja ja aika riippuu myös pipareiden koosta.) Jäähdytä ja nauti.

Speculoos-brownie

Toin puoli purkillista Speculoos-tahnaa Suomeen tarkoituksena käyttää sitä brownies'hin. Ja niin teinkin. Käytin Smitten Kitchenin maapähkinäbrownies-ohjetta, jonka tein viime kesänä kaverin syndeille ja jonka havaitsin hyväksi. Ihan sama ohje, mutta maapähkinävoin sijasta Speculoos-tahnaa. Se toimi maapähkinävoin sijaisena erittäin hyvin, mutta sen maku on paljon miedompi, joten kuorrutteen suklaa pääsi kyllä dominoimaan browniesien makua aika lailla. Seuraavalla kerralla täytyy kokeilla yhtä jäädykettä iskän synttäreille jälkiruuaksi. Tai speculoos juustokakku, onhan noita ohjeita...;)

Leivonnaisella on vähän pääsiäismäinen ilme keltaisine Jelly Beans-koristeineen (Pina Coladan-makuisia), mutta ostin ne Lontoosta ennen kuin tuliaissuunnitelmat menikin uusiksi ja niille piti saada muuta käyttöä. Kuvitellaan, että ne on tähtiä tummalla joulutaivaalla. ;)

Joulubrownies

Pähkinä-hedelmäkakut

Joka joulu teen isovanhemmille/muulle perheelle joululeivän, mutta löydettyäni viime kesänä ihanan kuivattu hedelmä-pähkinäkakun ohjeen Tastespottingista, päätin tehdä ohjeen mukaan joululeivonnaiset isovanhemmille ja tädille. Ohje on sikakallis, koska siihen tulevat hedelmät ja pähkinät maksaa maltaita (ostin niitä kahteen leipään yli kilon!), mutta jouluhan on antamisen aikaa, joten viis rahoista! Kunnon energiapommikin kakku on, ja yhdellä slaissilla pärjää pitkälle. Tosin kakusta on hankala isojen pähkinöiden takia leikata ohuita siivuja, joten väistämättä tulee otettua iso pala... ;) No, pähkinäthän on terveellisiä. Ohje: Baking Obsession. Tällä kertaa en käyttänyt taateleita, vaan neljä pussia Pirkan pähkinä- ja manteli-pähkinä-mixejä, 500 g kuivattujen hedelmien sekoitusta (mm. banaania, inkivääriä ja papaijaa), kuivattuja karpaloita, sekä vielä yhtä pähkinämixiä. 

Maailman helpoin suklaa-fudge...ja myös toimivin sellainen!

Minulle jäi vispikerman persuus jäljelle brownieseista ja koska mottonihan on "Waste not", niin mietin kuumeisesti, mihin sen persuuksen käyttää. Mieleen välähti ajatus fudgesta, mutta koska minulla tuntuu aina olevan huonoa tuuria fudgen kanssa (lähes aina liian löysää!), niin en heti halunnut ryhtyä sitä kokeilemaan... Onneksi kuitenkin löysin helpoksi mainostetun ohjeen netistä, ja koska kaikkia aineita sattui kaapeista kerman lisäksi löytymään, kokeilin sitä. Tai no, 1/3 kuppia kermaa on 0,83 desiä ja minulla oli 0,75 desiä, mutta ohjeen hienoinen sovellus onnistui! Fudgesta tuli loistavaa! Se jämähti todella nopeasti parvekkeella ja oli hyvin leikkautuvaa melkoisen pehmeänäkin. Score! :D Ei tarvetta tiivistemaidolle tai vaahtokarkkitahnalle tai karkkilämpömittarille tai tuntien keittämiselle.

Olen vihdoin löytänyt SEN fudge-ohjeen, woot woot! Nyt tiedän, mihin kaikki vispikermapurkkien loput tulen käyttämään! :D Ensi kerralla vain kokeilen ohjetta tummaan suklaaseen. Nyt meni 300 grammaa iskän ostamia Fazerin maitosuklaakonvehteja. Piti sanoa heti iskälle, ettei kuvittele minun tuhonneen koko pakkausta, vaan että tein niistä fudgea. :D Muutoin olisi tullut sanomista... Onneksi perheen toinen herkuttelija hyväksyi uusiokäytön ja joulurauha ei vaarantunut. ;) Vien fudget mukanani tädin luo eli ns. vahinko kiertämään.

Iisi Suklaafudge:
ohje: About Candy.com

340 g suklaata
0,83 dl kermaa
0,83 dl vaaleaa maissisiirappia (käytin ruokosokerisiirappia, joten eiköhän mikä tahansa siirappi kelpaa)
2,5 dl tomusokeria
0,83 dl murskattuja pähkinöitä
1 tl vaniljasokeria

Voitele neliskanttinen, n.  20 x 20 cm vuoka. Kaada kerma ja siirappi paksupohjaiseen kattilaan ja anna kiehua minuutin ajan. Laske sitten lämpötilaa ja lisää suklaapalat koko ajan sekoittaen, kunnes suklaa on täysin sulanut. Ota kattila pois liedeltä ja lisää tomusokeri, pähkinät sekä vaniljasokeri. Sekoita tasaiseksi ja kaada vuokaan. Tasoita pinta ja anna jäähtyä. Leikkaa haluamasi kokoisiksi paloiksi ja kääri vaikka sellofaaniin ja anna lahjaksi. PS: Jos kotoa löytyy hauskanmallinen jääpalamuotti, niin massa kannattaa lusikoida siihen ja saa aikaan hauskoja suklaita. Aion kokeilla ohjetta seuraavan kerran sydämenmuotoiseen jääpalamuottiini. Ja olen myös ostanut Titanic ja jäävuori-jääpalamuotin, siitä vasta hauskoja fudgeja syntyy. :D

Paras fudge! <3

Jouluna leivotaan ja kokataan taas! Suunnitelmissa on ainakin kurpitsavanukas (Lontoosta asti raahatusta kurpitsasoseesta), kastanjapaistokset (LLN:stä tuodusta kastanjasoseesta) ja myös karpalo-valkosuklaajäätelöä! Olen aina halunnut kokeilla jäätelöä ja koska vanhemmat innostuivat viime viikon Hesarin ruokatorstaissa olleesta ohjeesta, niin nyt pääsen toteuttamaan haaveeni, woot woot! :D Pakkanen ainakin pistää sisähommiin ja siinä Project Managementin ja Comportement du consommateurin välissä voi ihan hyvin tekaista pari litraa jäätelöä... ;) Tummaa suklaata vetäytyy nyt (lääkärin kautta tosin) joulun viettoon ja palaa asiaan taas mitä luultavimmin kuitenkin vielä tämän vuoden puolella. :) Toivotan siis kaikille oikein ihanaa ja rauhaisaa joulua rakkaitten ihmisten sekä hyvän ruuan ja juoman parissa! Joyeux Noël à tous!