Kulinaristiset nautinnot Uudessa Seelannissa & Australiassa

I'm back! Syytä hiljaiseloon on entistäkin enemmän, sillä palasin viime perjantaina aamukuudelta kolmen viikon reissusta Australiassa ja Uudessa Seelannissa! Mikä reissu! ^^ Vuoria, turkooseja järviä, valaita, pingviinejä, kenguruita, jäätiköitä, sademetsiä, koalia, emuja, tuhansittain lampaita, vesiputoksia, juna- ja bussireittejä jyrkänteiden reunoilla... Ja viini! Ah, viini, viini... Varsinkin uusiseelantilainen Savingon Blanc, ihana hapokasta. ^^ Ihastuin siihen viiniin täysin lomalla ja join 80 %:sti sitä.

Upeaa. :) Ei varmaan tule yllätyksenä, että suosittelen molempia maita lämpimästi! Molemmissa on upeaa luontoa sekä mielenkiintoista, tosin myös hyvin julmaa historiaa (erit. Australiassa) kolonisaation jäljiltä.

Mutta koska tämä on ruokablogi eikä matkablogi, niin esittelen tässä nyt parhaimmat kulinaristiset nautinnot reissusta. (Ja muutama pakollinen matkakuva :D )

Ambrosio, Rotorua, NZ

Rotorua on pienehkö kaupunki Uuden Seelannin pohjoissaaren pohjoisosassa ja se on tunnettu mm. Maorien kulttuuri- ja koulutuskeskuksesta sekä vulkaanisesta aktiivisuudesta (eli maan alta pulppuavista geysireistä ja höyrystä), joka saa kaiken haisemaan rikille, eli mädille kananmunille. :D Kaupungissa asuu myös prosentuaalisesti eniten maoreja, kuin missään muussa kaupungissa Uudessa Seelannissa.

Vietimme Rotoruassa kaksi yötä eli yhden kokonaisen päivän ja kävimme mm. vanhassa kylpylässä, joka nykyään toimii museona. Maorien kulttuuri on todella mielenkiintoista! Näyttelyssä olisi voinut viettää tunteja lukien ja katsoen kaikki videot ja esineet.

Ensimmäisenä iltana kävimme syömässä Ambrosio-ravintolassa.

Leipää + pähkinädukkah-mausteseosta ja öljyä

Erityisesti dukkah-maustesseos oli todella hyvää!

Katkarapu-avokadosalaatti

Aloitetaan kevyesti eli salaatilla. Ravuissa oli vähän ikävää perätä ensin nuo pyrstöt pois, mutta muuten salaatissa ei ollut valittamissa. Ravut oli taiten paistettu ja kokonaisuus oli raikas.

Urbano Bistro, Rotorua

Kasvis-filopiirakka, tomaattihyytelö, tapenade

Toisena eli viimeisenä iltana kävelimme varmaan melkein tunnin etsien ravintolaa. Ensin kävelimme yhtä katua ihan sen päähän huomataksemme, että ravintola oli varattu täyteen (sunnuntai-iltana). Selvästi hieno ravintola. Sitten toiseen paikkaan kävelimme ensin katua väärään suuntaan ja sitten kävelimme taas kadun päähän, kaupunkin laitamille. :D Noh, kävely tekee hyvää. 

Bistro oli mukavan modernin näköinen, mutta tunnelmallinen. Filopiirakka oli hyvä, sisältäen kasviksia, tomaattikastiketta ja juustoa. Tomaattikastike ei ole lempparikastikkeeni, joten sinänsä filorulla ei ollut elämys, sillä se maistui enimmäkseen juuri tomaattikastikkeelta. Mutta tässä tapauksessa oikein hyvältä tomaattikastikkeelta. :)

J.J. Murray's, Wellington

Kasvislasagne (pinaattilasagnen sisällä juustoa, tomaattia ja pähkinöitä)

Päästyämme viiden päivän pohjoissaaren reissun toiseksi viimeiseen kaupunkiin eli Wellingtoniin oli Public Holiday eli lähes kaikki paikat kiinni. Möö :( Wellington vaikutti tosi kivalta paikalta (varsinkin ilta-auringossa), mutta jos ei, niin ei. Mietimme, että pitikö tyytyä hotellin ravintolaan illallismielessä, mutta katuja kierrellessämme löysimme sentään yhden pubiravintolan joka a) oli auki ja b) josta löytyi kasvisannos. 

En yleensä välitä ranskanperunoista, tai perunoista yleensäkään, mutta nyt rouskutin annoksen perunoita ihan hyvällä ruokahalulla, koska selvästi ne oli tehty kunnon perunoista (vielä kuortakin jäljellä). Itse lasagnekin oli hyvä ja maukas, eikä annos ollut liian tuhti vaan juuri sopiva. (Okei, olisi ehkä voinut syödä vähemmän noita ranskiksia. :D ) Vielä jälkkäriviinit hotellilla (ei hätää, join tietysti viiniä myös ruuan kanssa :) ) ja sitten olikin jo aika mennä nukkumaan. Kiitos jet lagin, nukahdettiin yleensä aina kasin-ysin maissa ja herättiin aamuisin kolmen aikaan. :D 

White Morph, Kaikoura

Lauttamatka Wellingtonista päättyi Pictoniin eteläsaarella, josta puksutimme junalla Kaikouraan. Se on pieni kylänen meren ja vuoristojen syleilyssä ja tunnettu lähinnä valasretkistään. Sellaiselle meidätkin oli buukattu ja näimme valaan! ^^ Muutoin kaupungissa ei oikein olekaan muuta tekemistä, sillä se on hyvin pieni ja siinä on vain yksi pääkatu täynnä viihtyisiä baareja ja turistikauppoja. Hotellimme oli pienen kävelymatkan päässä keskustasta, mutta sen yhteydessä oli todella mukava ravintola, White Morph. (Morph on jonkinlainen iso lokintapainen lintu.)

Lohifilé, parsaa, hernerisotto ja sitruunapikkelsi

Lohta, mmm... Täydellisti paistettu ja sitruunaviipale oli muutettu pikkelsiksi. Hyvää. Viime kerrasta, kun on parsaa syönyt, on tietysti aikaa, joten maistuipahan hyvälle. Myös risotto oli pehmeää.

Suklaakakku, vaniljajäätelöä (?), kehrättyä sokeria ja marjakastiketta

Jostain syystä en ollut ottanut tätä jälkkäriä ylös kunnolla ja kun yritin mennä ravintolan nettisivuille sitä tarkistamaan siellä luki, että pahojen tulipalovahinkojen takia ravintola on suljettu! :o Kauheaa. :( Se oli kiva paikka. (Tosin ehkä jälkkäri oli vähän liian tuhti. :D )

Ai niin, iskäkin otti jälkkäriä! Eräänlainen juustokakku, jossa oli mansikoita & mansikkakastiketta, jäätelöä sekä "pink fluff" eli hattaraa. Hih, ihanan tyttömäinen jälkkäri iskällä. :D

Kaikourasta matkustimme Christchurchiin bussilla. Kaupunki on edelleen melkoisen aution ja surullisen näköinen, sillä missään ei ollut oikein ketään eikä mikään enää auki ja joka paikassa vaurioituneita ja tyhjiä taloja sekä tyhjiä tontteja. :( (NZ menee kiinni yleensä viideltä illalla.) Illastimme siis hotellilla. 

Seuraavana päivänä matkustimme bussilla Queenstowniin, ja matkalla pysähtyimme Mt. Cookin eli NZ:n korkeimman vuoren juurella.

Surreal, Queenstown, NZ

Queenstown on turistikaupunki ison järven rannalla eteläsaaren keskiosassa, tai vähän sen eteläpuolella. Kaupunki on kiva ja eläväinen ja high seasonilla voi kuvitella, kuinka paikka on tulvillaan turisteja, erityisesti nuoria, jotka tekevät kaikenlaisia extreme-urheilulajea, kuten esim. benji-hyppyjä läheiseltä sillalta. Huu...

Me parkkeerasimme kaupunkiin kahdeksi yöksi ja yksi päivä oli myös ihan vapaa-aikaa! Ja ehdin käydä salilla, wohoo! :D Ensimmäisenä iltana kävimme Surreal-ravintolassa, joka oli taas pubiravintola.

Polentakakku vuohenjuustotäytteellä sekä uunijuureksia ja sieniä

Huh, ei mitään dieettiruokaa! :D Friteerattu polentakakku, jonka täytteenä oli vuohenjuustoa... Sentään juureksia lisänä. Loppupuolella kakkua siitä alkoi huokua vähän tympeä sivumaku, joten annos oli juuri sopiva. Isompi annos olisi ollut, noh, liian iso jo, mutta varmaan myös alkanut maistua tympeälle.

Seuraavana päivänä kävimme Milford Sound -vuonoilla, joka oli koko päivän reissu. Käväisimme myös Tasmanian merellä ja näimme huimia maisemia. Täytin myös vesipulloni kristallinkirkkaasta tunturipurosta! ^^

The Captain, Queenstown

Sinihomejuusto-päärynä-saksanpähkinäsalaatti

Illalla kävimme Captain-nimisessä ravintolassa. Tilasin oheisen salaatin sekä alkupala- että side dish -kokoisena, eli yhteensä  normaalina pääruoka-annoksena. :D Kyytipojaksi Savignon Blancia tietenkin. ^^

Maistelulautanen kahdelle: hummusta, frittatta, viininlehtikääryleitä, melonia, juustoa, leipää & leipäkeksejä, rypäleitä, pateeta, chutneytä, viikunoita, paahdettuja vihanneksia, chiliseoksella maustettuja manteleita, lohta....

Vapaapäivänä menimme viinitilakierrokselle. Olimme buukanneet kahden tilan kierroksen, mutta koska olimme ainoat sillä reissulla, siirrettiin meidät samaan hintaan neljän tilan kierrokselle, jolle oli ilmoittautunut muitakin. Cool! Tästä eteenpäin haluan aina reissata off-seasonin loppupuolella. :D

Gibbston Valley -viinitilalla olimme tilanneet iskän kanssa oheisen maistelautasen. Huh! Kaikkea ihanaa ja hyvää. Melkoinen annos, emmekä saaneet kaikkea syötyä vaikka kuinka olisi mieli tehnyt. Noh, ehkä ihan hyvä vaan, mahtui sitten vielä viiniä mahaan. ;) Illallisen söimme hotellilla. Otin juustomassalla täytetyn filotaikinarullan, mutta en kameraa mukaan. :D Eikä annos edes ollut kovin kuvauksellinen eikä edes ihmeellisen makuinen, pelkkärulla eikä edes salaattia. :/ Onneksi sentään kävin salilla. ^^

Franz Josef Glacier, NZ

Viimeinen paikka, missä yövyimme, oli pieni turistikeskus Franz Josefin jäätikön läheisyydessä. Ehdimme juuri ja juuri 16.45 shuttleen jäätikölle ja kävelimme n. tunnin matkan katsomaan jäätikköä ja takaisin, sillä se on kahdessa vuodessa vetäytynyt todella paljon ja kävelymatka sitä katsomaan on kasvanut. Ennen jäätikölle pystyi menemään kävelemään, nyt vain oppaan kanssa.

Ylläolevassa kuvassa pilvet ehtivät jo saavuttaa jäätikön. Vielä 15 minuuttia aikaisemmin myös jäätikön yläosa oli näkyvissä auringonpaisteessa. 

The Landing, Franz Josef Glacier, NZ

Salaatti fetalla ja erilaisilla vihanneksilla & kasviksilla (porkkanaa, retiisiä, sipulia) ja hunajakastike

Söin kevyen illallisen....

Kiwiana (kiivipavlova) Hockey pockey (eli hunaja) -jäätelöllä, kermalla ja passionhedelmäkastikkeella suklaakeksikupissa. (Takana myös sokerista tehty lusikka.)

...jotta jaksoi jälkkäriä! :D Pavlova on hyvin uusiseelantilaista, kuten myös kiivit ja Hockey pockey -jäätelö, joten pakkohan sellaista oli maistaa. ;)

Maisemia junasta matkalla Greymouthista Christchurchiin, josta lensimme Melbourneen. NZ on upea maa! Kannattaa käydä ja varata ainakin 1,5 viikkoa.

Melbourne, Australia

Munakoisoa, mozzarellaa, tomaattikastiketta

Ensimmäisenä päivänä Melbournessa oli Public Holiday... Noh, ei se mitään, moni paikka oli auki. Hyppäsimme Hop on, hop off -bussikierrokselle ja kävimme mm. eläintarhassa. Eläimiä! ^^ Kenguja, norsuja, koalia, tiikereitä... 

Illalispaikkaa sai hiukan metsästää, mutta kuten sanottua, kävely tekee hyvää. En sitten ottanutkaan ylös, mikä oli paikan nimi, mutta se oli italialainen ja istuimme ulkona. :D Otin oheisen munakoisolasganen ja se oli hyvää. Vaikka annos oli melko pieni, se täytti juuri sopivasti.

Viinitilakierros, Balgownie Estate, Bendigo, Yarra Valley (Melbournen ulkopuolella)

Savustettuja kalapyöryköitä (haddock), kaalisalaattia, kukkakaalipyree

Kävimme myös Melbournessa viinitilakierroksella. Lämpimä ilmasto tuottaa lämpimämpiä viinejä, joten esim. Savingon blancit ovat pehmeämpiä verrattuna Uuteen Seelantiin, jossa ne saavat todella paljon hapokkuutta ja kirpeyttä. Lounaaksi syödyt kalapyörykät olivat hyviä.

Dion, Melbourne

Kreikkalainen salaatti & pinaatti ja fetapiiras

Melbournessa on yksi kadunpätkä, joka on täynnä kreikkalaisia ravintoloita, sillä alueella asuu paljon kreikkalaisia maahanmuuttajia. Yhtenä iltana päädyimme siis yhteen niistä. Juuri sopivan kevyt annos.

Pistaasi-, turkish delight- (takana) ja crème brûlée -macarons

Kevyt illallinen mahdollistaa jälkkärin! :D Kävelimme yhden ihanan jälkkärikahvilan ohi, emmekä voineet olla ostamatta jälkkäriksi suuria macaronseja! Pistaasi oli melkoisen mieto, eikä crème brûléekaan ollut ihmeellinen, mutta turkish delight oli tosi hyvä ja maistui juurikin turkish delight -makeiselta! 

Vai voisitko muka ohittaa tämän ikkunan? Ah, macarons! ^^ Ja minkä kokoisia! :D Ikävä kyllä ison koon takia ei noita olisi voinut syödä kuin kaksi maksimissaan.

Muitakin houkutuksia oli tarjolla... Noms.

Quarter, Melbourne

Viimeisenä iltana Melbournessa söimme ihanassa pienessä ravintolassa sivukujalla. Samalla kujalla oli muitakin tunnelmallisia paikkoja. Tämä oli myöhäinen lounas (klo 17), koska olimme heränneet (tai siis minä olin :D ) melko myöhään ja kiersimme maahanmuuttomuseota monta tuntia. Teki hyvää istua alas ja nauttia vaihteeksi siideriä ruuan kanssa. (Noh, join kyllä myös viinilasin ruuan jälkeen. :D )

 Juusto- ja pinjansiemenpiiras sekä paahdettuja sesongin vihanneksia

Vihanneksissa oli joku ihana voimainen kastike. ^^ Ja piirakkakin oli hyvää. Pinjansiemenet antoivat tosi hyvän maun piirakalle. 

Melbourne on kyllä kiva kaupunki. Siellä on Chinatown, museoita, eläintarha, valtavan kokoinen IMAX-elokuvateatteri, hyviä ruokapaikkoja ja se on varsinainen kahvinjuojan paratiisi, sillä kahviloita joka on joka kadulla useampia. 

Matkalla Melbournesta Great Ocean Roadia pitkin Adelaideen näimme koalan nukkumassa puussa. <3

Kaikki varmaan tunnistaa? Kaksitoista apostolia. Tosin niitä oli alunperinkin vain yhdeksän, joista nyt seitsemän on sortunut. Mutta hienonnäköisiä liuskekivimuodostelia koko rannikko täynnä joka tapauksessa.

Deep Blue, Warrnambool

Päivän kala: lohta, vihreitä vihanneksia (herneitä, parsakaalia ja parsaa) sekä sienidianne

Ensimmäinen yöpymispaikka oli Warrnamboolissa, 15 minuuttia kaupungin ulkopuolella. Kävelimme rannan kivillä ennen kuin menimme syömään resortimme vieressä olevan hotellin hienoon ravintolaan. Vaihteeksi taas kalaa, kun päivänä kalana oli lohta. Vihreät vihannekset olivat mainio lisä.

Liköörikahvi eli espressoa, Baileysiä ja kermaa

Tänään oli minun synttärini sekä isänpäivä Suomessa, joten oli aihetta juhlaan! Siksi myös joimme alkuun skumppalasit ja jälkkäriksi piti ottaa kahvi lempiliköörilläni. Mmm, Baileys...

Näkymä Australian tasangoille Hall's Gapista.

Kenguja! Niitä ruokaili hotellimme läheisyydessä jalkapallokentällä. Edessä loikoilee lauman uros, takana naaras, jolla on pieni poikanen (joey) pussissa. <3 Kun naaras on kumartuneena syömään, myös pikkuinen ulottuu syömään ruohoa. :)

Taustalla Sydney ja edessä hieno alus. Sydney oli kaunis kaupunki! Sääli, että meillä oli aikaa siellä vain yksi päivä. Ehdimme siis vain Hop on hop off -kierrokselle ja sitten syömään ensimmäisenä iltana. Onhan sekin jo ihan hyvin.

Pitihän sitä ostaa kuuman päivän viilentäjäksi matcha-punapapu milk tea Chinatownista. ^^ Bubble tea tapiokahelmien kanssa olisi ollut varmaan parempaa, mutta hyvää tämäkin. Matcha on hyvää! ^^ Ostin sitä pussillisen itselleni Melbournesta, sekä kolme 200 g:n pakettia kiinalaisia mochi-herkkuja. :D Muut ostelee vaatteita ja kenkiä lomamatkoilta, mitä leipomistarvikkeita ja erikoisia herkkuja...

Stacks Taverna, Darling quarter, Sydney

Pinaatti, feta, kurpitsa & pinjansiemen salaatti hieman maustetulla punajuuri ja appelsiinivinegretillä

Illastimme sataman vieressä olevassa ravintolassa, jossa alkuun nautimme oluet ja siiderit auringonpaisteessa. Koskakohan seuraavaksi voi syödä illalla ulkona auringonpaisteessa? It might take a while...

Salaatti oli todella hyvä! Pinaatinlehtiä, fetaa, kurpitsaa, pinjansiemeniä... Tätä alan tekemään kotona! Meillä hieman harvinaisemman kurpitsan voi korvata vaikka porkkanalla. Nam.

Curv, Sydney

Avokado-savulohisalaatti

Viimeinen lounas matkalla! Ihana avokado-savulohisalaatti. Aurinko paistoi selkään ja vasempaan käteen niin, että hyvä, etten palanut! Tästä sitten suuntasimme kentälle ja aloitimme n. 21 tunnin matkan kohti kotia.

Australiakin on uskomaton maa! Suosittelen sinnekin menoa, mutta kannattaa ottaa ainakin kolme viikkoa pelkästään sille. Nyt jäi näkemättä Alice Springs ja Uluru (Ayers Rock). Maalla on myös upea, mutta samalla julma historia aboriginaalien julman kohtelun takia. Sillekin kannattaa varata tutustumisaikaa. Itse ainakin aboriginaalien kulttuuri ja historia vaikutti.

Aivan mahtava reissu kaiken kaikkiaan! ^^

Elitessä juhlimassa valmistujaisia

Isäni on periaatteiden mies. Tai lähinnä sellainen tyypillinen 60+ suomalainen mies, joka jotain hyvää löydettyään pysyy siinä. Esimerkkinä annettakoon, että hän soi samaa mysliä n. 40 vuotta ja nyt sitä vaihdettuaan varmaan syö samaa merkkiä elämänsä loppuu asti. :D 

Niinpä ei ollut ihme, että kun valmistumispäiväni vihdoin ja viimein varmistui, hän halusi meidän menevän juhlimaan tätä saavutusta Eliteen. Olimme nimittäin olleet siellä kun kirjoitin ylioppilaaksi, kun pääsin Kauppikseen ja kun valmistuin kandiksi (itse asiassa päivälleen neljä vuotta sitten, huh!). You see a pattern here? Itse olisin halunnut mennä ihan vain vaihtelun vuoksi jonnekin muualle, sillä vaikka Elitestä pidänkin, niin jos tarjoutuu mahdollisuus mennä ihan uuteen paikkaan, niin mielelläni tartun siihen. Unelmoin jo Farangin vegaanisesta tasting-menusta, kunnes lopulta tajusin, että jos iskä maksaa, niin ehkä mieluummin sellaiseen paikkaan, josta hän pitää. :) Ja pitäähän sitä nyt perinteitä olla... (Varmaan jos ikinä menen kihloihin niin nekin juhlat pidetään Elitessä...) 

Mutta ei siis oikeasti sovi valittaa, sillä Elite on todella hyvä ravintola ja melkein jo instituutiokin. Taiteilijat ovat siellä viihtyneet jo vuosikymmeniä (esimerkiksi Tauno Palolla on oma nimikkoannoksensa) eli vaikka se nyt on tavallista hienompi paikka, voi sinne mennä ihan omalla rahalla ja ilmapiiri on kuitenkin suhtkoht rento. "Taiteilijoiden olohuone vuodesta 1932" mainostetaan ravintolan nettisivulla. Myös selvästi nykyajan kulttuuri-ihmiset käyvät täällä, sillä eräs kulttuurialalla työskentelevä ystäväni kertoi kerran pomonsa kanssa syöneensä ja juoneensa 900 eurolla. Well... Me emme sentään ihan niin laittaneet jalalla koreasti (en katsonut, paljon lysti maksoi), mutta olo oli hyvä jälkeenpäin.

Paistettuja kampasimpukoita ja kukkakaalipyreetä (15, 80 €/22,40 €)

Heh, meinasin jo ruveta kirjoittamaan, että miksi ihmeessä olen poistanu oman alkuruokani eli kuohkean rapukeiton (14,20 €) kuvan koneeltani, mutta suora kuvakulma sai minut epäilemään, että taisin sittenkin itse tilata tämän. :D Jännä, miksi en tilannut keittoa... Noh, joka tapauksessa, otins siis kampasimpukoita. Ne oli paistettu juuri sopiviksi (ei tietoakaan sitkeydestä) ja kukkakaalipyreen olisi voinut vaikka nuolla lautaselta... Iskä otti taas etanoita alkuun enkä sitten ruvennutkaan kuvaamaan äitini tai kummitätini alkuruokia.

Sienitäytteiset savojinkaalikääryleet ja tomaatti-papuragu (20,50 €)

Pääruokien listalta löytyy ilahduttavasti yksi kasvisannos eli kaalikääryleitä. Nämä ei kyllä todellakaan muistuta mitään, mitä ihmiselle yleensä voisi kaalikääryleistä tulla mieleen (jotka kotona tehtynä ovat muuten tosi hyviä!). Näitäkään ei oltu paistettu liikaa vaan kääryleissä oli ihanasti puruvaraa ja sienitäyte oli taivaallista... Mmm! 

Paistettuja jättiravunpyrstöjä, lämmin parsasalaatti ja sitruuna-voikastiketta (25,30 €)

Äiti otti ylläolevan annoksen. Jotenkin Eliten menua on vähän hankala lukea, kun jotkin annokset menussa ovat ihan toistensa alapuolella ja joiden välissä on kunnon riviväli, niin ehdin jo luulla, ettei tätä enää ole menussa. :D Nähtävästi minulla on joku dysleksian tapainen juttu... Tämä blogipostaus ei nyt mene ihan putkeen. :)

Savustettua lohta, tillivoissa haudutettuja uusia perunoita ja korvasienimuhennosta (24,90 €)

Iskä otti tietysti lohta, perunoita ja sienikastiketta. :) Yksinkertaiset asiat voivat myös joskus olla niitä parhaita. (Ainakin joillekin meistä...)

Mantelinen raparperipiiras ja vanilja-mascarponevaahtoa (9,80 €)

Koska tiesin, että menisin synttäreille vielä syömään sinne itse tekemiäni leivosta, jätin ravintolajälkkärin väliin ja tilasin pelkän cappuccinon. (Ja mutustin complimentary-Geisha-konvehteja...) Muut tilasivat jälkiruuan, ja ylläoleva annos onkin iskän tilaama. Tuo mascarponevaahto oli IHANAA. Eikä kyllä piirakassakaan mitään vikaa ollut. :) Tuo mantelisuus teki siitä vähän erikoisemman, sillä en itse pahemmin välitä raparperista.

Crème brûlée (9,80 €)

Äiti otti ranskalaisen klassikon eli paahdettua kermaa. :) Paahdettu sokerikuorrutus oli niin makea, että sukat alkoi pyöriä jaloissa. Ja minä kun tykkään makeasta... Äidin mielestä ei ollenkaan liian makeaa. Olen puhunut tästä makeusaiheesta myös K:n kanssa ja alkaa nyt kyllä näyttää siltä, että omat makeusnystyräni toimivat ihan eri tavalla, kuin keskivertoihmisten...

Limettisorbetti (4,30 €)

Kummitäti otti ihana raikasta limettisorbettia. ^^  Ihanan raikas päätös illalliselle. :) Tuota olisi niin helppo tehdä itsekin. Hmm, tässähän on vielä parisen limettiä jääkaapissa...

Ilta oli siis erittäin loistava, kun pääsin juhlistamaan tätä n. seitsemän vuoden urakkaa rakkaassa seurassa. <3 Paikan valintakin osoittautui loppupeleissä ihan loistavaksi, sillä siirryin ravintolasta suoraan synttäribileisiin kadun toiselle puolelle. :D Skumppaa, viiniä, boolia, siideriä... Tulipahan kunnolla juhlittua valmistumista ja synttäreitä (tosin jälkimmäistä vähän etuajassa). Seuraavana päivänä olikin sitten edessä valmistujaisten juhliminen kaveriporukalla, joten vappuun valmistautuminen ja sitä varten harjoittelu alkoi täällä suunnalla jo hyvissä ajoin. :D

Elite

Eteläinen Hesperiankatu 22

www.elite.fi

Ma-to 11-24

Pe 11-01

La 13-01

Su 13-23

Vltavan hauskaa Vltavassa

Tyttöjen illat. What's not to like? Parantaa maailmaa ja juoruilla hyvän ystävän kanssa. :) Ja rentoutua työ-, treeni- ja/tai opiskeluviikon jälkeen parin (tai muutaman) alkoholiannoksen äärellä. Minä ja nti S ollaan tunnettu ihan perhepäivähoidosta asti ja sitten ala- ja yläasteen sekä saman lukion kautta ollaan vielä samassa korkeakoulussakin! Tosin viiden opiskeluvuoden erolla. :D Mukaan mahtuu erinäisiä sattumuksia ja tempauksia sekä yhteisiä fanittamisen kohteita, joista useat ovat säilyneet myös tähän päivään. Ah, kultaisia nuoruusmuistoja! (Onneksi ne eivät enää tule takaisin! :D )

N. kuukausi sitten sovittiin, että nähdään taas ja päätettiin mennä Vltavaan. Ravintola sijaitsee keskellä Elielin aukiota ja olenkin käynyt siellä joskus äidin kanssa syömässä ja muutaman muun kerran ihan vaan juomassa (muussakin seurassa :). Ravintola on tsekkiläinen, mikä ei ole mitenkään yllättävää, sillä Vltava on joki, joka virtaa Tsekin läpi. Jos siis miettii, että mitä tsekkiläisessä ravintolassa olisi tarjolla, niin olut sekä liha ovat ihan hyviä veikkauksia. :D Keittiö on hyvin samankaltainen saksalaisen keittiön kanssa, eli rasvaisia lihoja (makkaraa, härkää, possua) ja niihin soviteltuja oluita. Noh, on siellä sentään tarjolla vähän muutakin, kuten valkosipulikeittoa sekä salaatteja (mm. kanaa ja vuohenjuustoa). Vuohenjuustosalaatti on hyvä, olen sen kerran syönyt, mutta tällä kertaa suunnitelmissa oli jotain muuta, nimittäin listan ainoa kasvisannos.

Alkupalat kahdelle, 18 €

Olutjuustoa, marinoituja herkkusieniä, yrttimarinoituja oliiveja, tsekkiläistä perunasalaattia, marinoitua Vltavan makkaraa ja kylmäsavustettua porsaan ulkofilettä

Alkuun kuitenkin alkupalat kahdelle, Kaverin ehdotus, jota ei suositella toteutettavaksi, jos kummatkin osapuolet eivät ole TOSI nälkäisiä (tai vaan isoruokaisia) tai jompikumpi osapuoli ei pidä tai ei syö suurinta osaa tarjottavista (you're talking to me?). Muuten voi tulla toiselle liikaa syötävää/ruokaa jäädä liikaa hukkaan, mutta se nyt on kait ihan no brainer, ettei kannata tilata alkupaloja kahdelle, jos toinen joutuu vetään ne yksin. :D Minä herkuttelin sienillä ja muutamalla oliivilla sekä isommalla juustonkannikalla (heehee!). Onneksi en ole kaikkiruokainen enkä siis joutunut kiusaukseen herkutella jo alkuun, sillä oma pääruokani oli melkoisen iso! (Kuka on yllättynyt, että tsekkiläinen ruoka, edes kasvis-sellainen, on tuhtia?) Pöytään tulee myös leipäkori, jossa muistaakseni vaaleaa leipää, ruisleipää sekä saaristolaisleipää. Sekä yrittivoita. Jälkimainittu leipä on erityisen hyvää yrttilevitteen kanssa. Varoituksen sana: ei kannata täyttää itseään jo heti kättelyssä.

Vuohenjuusto-sienikasvispaistos, 16 €

Punajuuripannukakku ja pinaattimuhennosta

Melkoinen kasa tavaraa! Mutta hyvää, jeez, söin kaiken, vaikka ehkä hiukan aikaisemmin olisi voinut lopettaa haarukoimisen. Annos vaan oli niin loistava! Sienipiiras (tehty filotaikinaan), jonka päällä iso kiekko vuohenjuustoa, pehmeää pinattimuhennosta sekä vielä suussasulava punajuuripannari. Huh! Tuhtia tavaraa enkä edes yritä huijata itseäni ajattelemalla, että "kasvikset on terveellisiä"! Just. Mutta ei sitä aina tartte elää niin überterveellisesti. Jopa minä olen ns. höllentänyt otetta näin vanhemmiten, ehkä vähän liikaakin välillä. :D Mut joo. Loistava annos. Koska pääsee syömään uudestaan?

Kaveri tilasi jonkinlaisen makkaralautasen, mutta alkupalat tekivät tepposensa ja aika lailla jäi ruokaa jäljelle. Plus hänen tilaamansa olutkin täytti. Heh, S tilasi pienen oluen, jota suositeltiin makkaralautasen kanssa, mutta tarjoilija muisti väärin ja toi hänelle ison. :D Sanoi, että menee sitten pienen hinnalla. Noh, ei me sitä kahdestaankaan saatu ihan kunnolla hupenemaan. Joten Vltava on tosiaan isojen ruokahalujen ja vatsojen paikka. Lenkki kannattaa heittää ennen raflaan menoa. (Ja mahdollisesti myös sen jälkeen.) 

Ravintola ei ota vastaan pöytävarauksia ja viikonloppuisin ja perjantaisin pöytää joutunee odottamaan, jos tulee illastamaan. Mutta kahdelle pöytä saattaa järjestyä melkoisen nopeasti; meille sanottiin, että edellämme on kaksi seuruetta, mutta saatiin pöytä varmaan ekana, koska meitä oli vain kaksi. Ja siis myös lounasta tarjoillaan. Ja juomapuoli on myös hyvä, joten ei tartte pelkän ruuan takia mennä. Pöytää odotellessa ei ainakaan pääse suu kuivumaan. (Ja S-kortit mukaan, sillä saa kaikista ruuista paitsi jäätelöistä, sorbeteista ja lounasannoksista peräti euron alennusta!)

Vltava

Elielinaukio 2

00100 HKI

010 76 63650 (Eivät siis ota vastaan pöytävarauksia)

www.vltava.fi

Ma 11-24

Ti-To 11-03

Pe-La 10-04

Kokomo

Vietimme n. kuukausi sitten erään koulumme kerhon päättäjäisiä, sillä emme olleet onnistuneet löytämään kerhon toiminnalle jatkajia. Päätimme siis vuoden 2011 hallituksen kanssa purkaa yhdistyksemme. Kerhollemme oli jäänyt ihan mukavasti rahaa jäljelle, joten mikä olisikaan parasta, kuin kutsua yhdistyksen jäseniä lopettajaisiin. Vaikka kerhon purkaminen onkin haikeaa (olen ollut toiminnassa mukana vuodesta 2007!), niin sanonnan mukaan "Let's go down with style!" Vai onko se edes sanonta? No anyhoo...

Aloitimme illan KY:llä skumpan ja pienen naposteltavan merkeissä ja siirryimme sitten ravintolaan jatkamaan iltaa. Nyt koko rahalla, koska kerhon viimeiset rahat tulee kuluttaa! ;) Jos nimittäin yhdistyksen purkaa, tulee mahdolliset jäljellä olevat rahat käyttää kerhon mukaiseen toimintaan. Meidän tapauksessamme piti siis edistää naisten verkostoitumista, ja mikä olisikaan parempi keino sen tekemiseen, kuin yhdessä syöminen ja juominen?

Paikaksi valikoitui Kokomo, jossa olen käynyt pari kertaa sekä drinkeillä että syönyt buffassa. Ja nyt pääsin sitten tsekkaamaan ihan virallisen ruokalistan! Kokomo on melko uusi ravintola/cocktailbaari/klubi Uudenmaankadulla. Se on tiki tiki -meininkiä eli polyneesialaista tunnelmaa. Ihanat drinkit! (Sellaista peruskallista, kuin nyt drinkit ovat Helsingissä.) Sisustus on juuri sellainen, kuin TIKI-baarissa jossain kaukaisella lämpimällä saarella. Tässä baarissa tuntuu kesä ympäri vuoden.

Ravintola tarjoaa lounasta, à la cartea sekä sunnuntaisin brunssin (joka allekirjoittaneen täytyy myös käydä kokeilemassa, sillä CityShopparilla saa sinne edun kahdelle). Menusta voi valita polynesialaisia tapaksia eli "Mini Tikejä" (3-5 €kpl), joita suositellaan tilattavaksi 2-3 kpl. Sitten on alkuruokia (9 tai 10 €), salaatteja (14 €), pääruokia (12-28 €), 30 €:n menu (voi valita alku- pää- ja jälkiruoan neljästä, kolmesta ja kahdesta vaihtoehdosta), jälkiruokia (5,5-8 €) ja vielä oikein jälkiruokacocktaileja (8,5-9,5 €)! Vihanneksia ja muitakin kasvisannoksia (tofua ja vuohenjuustoa) on mukavasti, muutoin paljon katkarapuja, kanaa ja possua. Varmasti jokainen löytää mieleisensä.

Rommimariointuja siitakesieniä (3 €) ja vihreä salaatti (3,5 €)

Alkuun vähän kasviksia ja sieniä. Salaatissa oli passionvinegrettiä, mmm! En nyt pysty enää muistamaan, kuinka rommilta nuo sienet maistuivat, mutteivät ainakaan liikaa. (En niin pidä rommista muualla kuin juuri cocktaileissa.)

Tiki Cheese (14 €) grillattua vuohenjuustoa, halloumia, appelsiinia, passionhedelmää, wasabipähkinöitä, marinoitua punasipulia ja appelsiinisalaattia

Pääruoaksi toimin, kuten yleensä vuohenjuustosalaatin nähdessäni eli tilasin sen. Ah, mikä makuelämys! (Tai ainakin muutaman skumppalasin, yhden drinkin ja viinilasillisen jälkeen. :D ) Wasabia en muistaakseni hirveäsi cashew-pähkinöissä maistanut, mutta se nyt on ihan hyvä, koska wasabi on niin tulista anyway. Halloumikin oli hyvää eikä liian kumimaista tai suolaista. Thumbs up!

Kokomon suklaakakkua, kookosjäätelöä ja mansikka-chilikastiketta (8 €)

En ottanut jälkkäriä, mutta oli pakko ottaa kuva annoksesta, jonka niin moni tilasi. Ja jep, kameran salama ei temppuillut vaan tuo on oikeasti vihreä tuo lautasen pohja. Nyt en kyllä pysty enää muistamaan, oliko se jotain ihme kastiketta vai vain maalattu pohja. Varmaankin maalattu. :D

Spicy & Sweet (8,5 €): tummaa suklaata, kookosta, chiliä ja vodkaa

Tai noh, otin minä jälkkärin tavallaan...nimittäin jälkiruokadrinkin! Ihanan paksua ja samettista ja makeaa...ja tulista! Huh huh! Ja minä kun olen tottunut tuliseen ruokaan! Muut maut ja vodka varmaan vielä vahvistivat chilin poltetta. Kannattaa siis varautua tätä tilatessa, sillä se ON tulista! Vähän sellainen epämielyttävän rajalla flirttaileva... Spicy & Sweet, just like me. :) Taisin löytää nimikkodrinkkini. Tosin minun drinkissäni se chilin polte voisi ehkä olla vielä vähän viipyilevämpi eikä noin äkkipikainen. Tulisuuden pitää yllättää... ;)

Koskas sitä pääsis uudestaan Kokomoon? Pala trooppista saarta keskellä Helsinkiä. Täällä voi käydä keskellä marraskuun loskaa ja ajatella olevansa jossain eksoottisessa paikassa. Ei puutu kuin tulikärpäset. Kiva, ettei ole ihan perus-seduloita kaikki paikat! Täällä voi käydä useammankin kerran, koska listalla on vielä kokeilemattomia kasvisannoksia (tempehiä ja kikherne-pihvejä). Ja veikkaan, että aion sortua tuohon Spicy & Sweet -drinkkiin joka kerta. Siinä yhdistyy kaikki ne maut, joista pidän ja tietysti alkoholi tekemään siitä aikuisen naisen juoman. Ah. Tulipahan ihana päätös kerhotaipaleelle! (Tai no, vielä tässä on ylihuomenna keskiviikkona kerhokaapin tyhjentäjäiset ja sieltä kyllä löytyy kaikenlaista kivaa... Myös nestemäisessä muodossa.)

Kokomo Tikibar & Room

Uudenmaankatu 16-20

www.kokomo.fi

Avoinna

Ma-Ti 11-23

Ke-To 11-24

Pe 11-04

La 13-04

Su 11-16

Herkuttelua Levillä 25.-29.3.2011. 1/3

Olen jo kahdesti käynyt Lapin Saariselällä Pirkon Pirtissä keväisellä Lappi-reissulla. Ja oli siinä yksi Fransmannikin välissä. Nyt tilanteeseen on tullut muutos, koska iskä jäi eläkkeelle eikä siis voi enää käyttää firmansa mökkiä. Päätimme siis lähteä laskettelulomalle (ei hiihto, jee!) Leville. Ah, mitä muistoja ne toivatkaan viime vuoden vaihtareiden Lapin reissusta...varsinkin, kun suoraan hotellihuoneen ikkunan alla oli yökerho. :D

Reissu oli onnistunut! Laskettelutaidot on pysyneet muuttumattomina ja oli ilo vaan suihkia rinteitä alas! Joka päivä paistoi aurinko tai mitä nyt yksi pilvisempi päivä, rinteet oli hyvässä kunnossa eikä ollut liikaa porukkaa. Ja ruuat oli hyviä! Sokos Hotellin aamiaisbuffa oli hyvä ja minä tankkasin itseeni aina jugua ja kuivattujen hedelmien sekoitusta. Monen tunnin laskettelurupeama vaatii tietenkin runsaat eväät! ;) Tai ainakin kunnolla iltaruokaa, hehheh. 

Saavuimme siis torstaina päivällä ja lennon jälkeen ehdittiin vielä pariksi tunniksi rinteeseen. Illaksi oltiin jo ennen matkaa varattu paikat Ämmilä-ravintolasta, joka sijaitsee Hullun Poron vieressä. Netissä ravintola mainostaa tuovansa "70-luvun takaisin ravintolaelämään", mutta mielestäni kävisi vaikka vanhempikin aikakausi. Ihan kuin olisi maalais- tai pitäisi kai sanoa lappalaispirttiin astunut: puiset penkit istuimina, kirjailtuja tyynyjä ja pitsisiä liinoja. Ei servettejä vaan talouspaperia! :) Ja tarjoilijat tietysti piioiksi ja rengeiksi pukeutuneina. Kuulemma pystyy katselemaan myös äänettömänä mustavalkoisia suomielokuvia ja musana 70-lukulaista suomimusaa. Hyvät puitteet kunnon lappilaiselle illalle, eikä ees musa häirinny. ;)

Jahas, pitäisikö siirtyä ruokaankin? Ruokatarjonnan kuvailu on helppoa: jos olette käyneet Zetorissa, niin meininki on aika lailla samaa eli siis 70-lukulaista kotiruokaa. Blinejä, muikkuja, pihvejä, muutama salaattikin sentään, pottuja, keittoja ja perusjälkkäreitä, kuten leipäjuustoa, jääkarpaloita ja pannukakkua. Pääruuat siinä parinkympin hujakoilla, jälkkärit kuuden, alut 12 euron kieppeillä ja keitot kympin.

Savuporo-juustokeitto 9,80 €/8,70 €

Arvaattekos, kumman annos on kyseessä? :) Iskä kehui keittoa maukkaaksi, joten luotan hänen sanaansa.

Korvasienikeitto 7,80 €/8,70 €

Minä tilasin korvasienikeiton, joka oli kermainen, muttei kuitenkaan liiaksi. Sienen maku tuli viehkosti esiin. Korvasienethän on tappavan myrkyllisiä, ellei niitä keitä kolmesti ja vaihda vesi aina huuhtelukertojen välillä. Ämmilässä ei oltu oikaistu ja olen siitä hyvilläni.

Rautua, hilippasen savustettuna ja ryhditettynä rehdillä 

korvasienikastikhella sekä puikulat Äijin pellosta, 22, 50 €

Iskä valitsi pääruuaksi rautua, mutta kaksikin puikulaa olisi riittänyt. Muuten kuulemma onnistunut kala-annos.

Juuresrösti ja muuta herkkua eli juureksia, salaattia ja korvasienikastiketta 16 €

Minä valitsin tietenkin sen ainon kasvisannoksen listalta. Vaikka toivoisin, että kasvisannokset eivät olisi pelkkiä kasviksista koostuvia ja täten siis lähes proteenittomia annoksia (papuja anyone?), mutta annos oli tosi hyvä. Varsinkin tuo korvasienikastike oli oikein onnistunut, mm... Ja punajuuretkin meni melko kivuttomasti alas, vaikken niistä pahemmin pidä.

Puolukkapiirakkaa ja vaniljajäätelöä 7,2 €

Puolukkapiirakka oli hienoinen pettymys, jopa iskälle. Tosi vähän puolukoita ja ehkä vähän kuivakka. Höh. Olisin tehny paremman! ;) Oliko puolukat vähissä?

Hillasorbetti 6 €

Peer pressure, joten minäkin sitten otin jälkkärin. Vaikka listan mokkapusu houkutteli, olin tiukka ja valitsin hilla- eli lakkasorbetin. Raikasta ja lakkaista oli, ihanan raikas päätös aterialle.

Kiva paikka, vaikka tietysti en ole sen perinteisimmän kotiruoan ystävä vaan tykkään kaikesta erikoisemmasta...ja isommasta valikoimasta kasvisannoksia. :) Mutta siis ehdottomasti täällä kannattaa käydä, jos tykkää perusruuista ja vähän pirttimäisestä tunnelmasta. Varaus kannattaa ottaa.

Ämmilä

Rakkavaarantie

Levi

Myyntipalvelu puh. 016 6510 500

E-mail: hotel@hulluporo.fi  tai  hullu.poro@levi.fi

www.hulluporo.fi