Joulu 2015

Jahas, luulin jo bloganneeni viime joulun, wtf! xD Joulu, pääsiäinen, mitä näitä nyt on... :D Sitä paitsi taisin bongata pari viikkoa sitten vielä joulun tähteitä pakkasesta!

Anyhoo, ensimmäinen joulu bf:n kanssa ja eka joulu jolloin laitoin itseni vapaaehtoiseksi vastaamaan koko aaton menusta. Ja kaikkihan voi arvata, että siitä ei selviä ihan vaan parilla

Sitä on tullut vanhaksi, kun alkaa toden teolla vaalia perinteitä. :D Aina perinteisesti ollut joulupuuro klo kahdentoista aikaan, joten niin piti olla nytkin. Paikalle saatiin myös bf:n vanhemmat, sisko ja mun äiti iskän viettäessä joulua rattoisasti mökillä. Iskän vanheneminen näkyy erakoitumisena...

Tein normaalia joulupuuroa ja kookosmaitojuomaan keitettyä puuroa. Note to self: ens vuonna suoraan kookosmaitoon. Mutta kaikki puuro meni!

Äiti toi lahjaksi tuon yllä olevan kuusen ja iskältä saatiin tuo ruotsalainen brändääjien märkä uni -lamppu: 200+ euroa sähköjohtoon kytketystä hehkulampusta ja kahdesta palasta himmeää kuutiota. :D

Perunalaatikko

Ensimmäinen osa: elämäni ensimmäinen perunalaatikko! Äidin ohjeella tehty ja joko yön imelletty. Menimme 25. päivä äidille joulupöytään ja hänen laatikkonsa oli kyllä imelämpää. Nöh. Ens vuonna uudestaan!

Kookoksinen porkkanalaatikko

Toinen laatikko: kookoksella ryyditetty porkkanalaatikko. Ohje Glorian Ruoka & Viini -lehden joulunumerosta, kuten kaikki muutkin paitsi perunalaatikon ohje. Koko joulu yhdestä paikasta...

Rakastan kookosta, joten tää oli kyllä hyvää. Toki enemmänkin olisi voinut olla kookoksen makua, mutta sitten kait pitäisi jo käyttää hiutaleita, sillä tähän tuli jo kookosmaitoa. Ehdottomasti kans ens vuonna!

Kasvismureke

Pääruuaksi itselleni tein kasvispaistoksen. Lehtitaikinan sisään tehtiin linssi-munakoisohöystö ja kymmenen (!!!) valkosipulinkynttä. Eivät ne onneksi pahasti puskeneet läpi.. 

En kaulinut taikinaa tarpeeksi ohueksi, joten letitys aukesi uunissa. Mutta ai että oli hyvää! Tuota voi tehdä muulloinkin, kuin vain jouluna.

Kookoksinen bataattikeitto

Eihän nää lopu koskaan! Alkupalaksi tein vielä kookoksella ryyditettyä bataattikeittoa. Noms. Ja BTW, sekä tähän että porkkanalaatikkoon ostin ihan kiltisti sosetta. Joku roti. :D

Kahvinen raakaruokakakku

Eikä mikään joulu ole joulu ilman jälkkäriä! Ja mikäpä parempi tilaisuus tehdä jotain, mitä olen aina halunnut tehdä eli raakakakun! Tuohon päällysosaan tuli espressoa ja se maistui taivaallisen hyvältä! Tuhtia, mutta hyvää. Ei ollut bf:n mieleen niin sain pistellä sen yksikseni joulun jälkeen. :D Kannatti.

Täytyy kaivella vielä reseptit tähän jutun perään, kunhan saan tabletin käsiini.

Runebergin päivä ja Runebergin torttu

Runebergin päivä! Otin varaslähdön jo viime viikonloppuna juhliessamme (tosin myöhässä) iskän syntymäpäiviä. En olisi ehtinyt vääntää mitään kakkua (sellaiseksi on elo muttunut, ettei edes leipoa ehdi!), joten vaitoehtona olivat ajankohtaiset (jo joulukuun lopulta...) Runebergin tortut ja laskiaispullat. Ja koska pulla on aina (pakko)pullaa niin valinta oli helppo. Runebergejä!

Runebergejä voi tehdä vaikka kuinka monella reseptillä tai siis googlettamalla löytyy kasa kaikenlaisia versioita. Minä päädyin Valion reseptiin, tosin kerma korvaantui vaniljakastikkeella ja punssi jolain muulla liköörillä. Toimivia nekin!

Runebergin tortut 

Kymmenen kappaleen ohjeella tuli juuri nuo kuvassa olevat neljä korkeaa torttua. Minkäköhän kokoisia ne 10 olisivat olleet. Laihduttajan torttuja. :D Neljälle juuri passeli koko ja juuri hyvä karvasmantelin aromi. Ohjeen "tippa" muuttui hieman alle teelusikaksi, sillä tippa nyt ei maistu millekään enää uunin jäljiltä. Saas kyllä nähdä mistä kaikkialta enää saa karvasmanteliöljyä. Iskäkin ravasi kolmessa paikkaa ennen kuin nappasi. Esim. Keravan Citttarista olivat jo poistaneet joulun jälkeen valikoimasta. Silloinhan se sesonki vasta alkaa, mihin jouluruokaan tarvitaan karvasmantelia?

Ensi vuonna voisi ehkä tehdä kokonaisen kakun! Jos siis on tarpeeksi syöjiä. Toisaalta, nämä herkut kestää aika hyvin.

Blini

Söimme perinteen ja sesongkn mukaan tietenkin blinejä. Oheinen herkku smetanalla, kylmäsavunieriällä, mätimoussella, punasipulilla ja tillillä. Nyyh, siinä taisi olla toka ja vika kerta blinejä tänä sesonkina. Noh, kohta onkin jo kevät ja alkaa parsakausi... 

Duunin pikkujoulut Amigossa

Firman pikkujoulut vietettiin 4.12. ravintola Amigossa Tehtaankadulla. Kuulemma hyvää espanjalaista ja ainakin etukäteen toimitetun menun vaihtoehtojen perusteella niin sopi odottaakin. Annoksia myös kasvissyöjille (kollega kiitti)!

Ravintola on hämyisen tunnelmallinen ja decona juuri sopivan verran espanjalaista rekvisiittaa. Amigo on perustettu vuonna 1971, joten luulisi pitkällä iällä olevan syynsä! On klassikoita, tapaksia, lounas klo 11-14 sekä erillinen baari, jonne vahingossa ensin menimme.

Crema de Bocavante, kermainen hummerikeitto 13,8 €

Kaikki muut taisivat jakaa alkupaloiksi tapaksia, mutta minä tilasin hummerikeittoa. Hummeri on yksi niistä raaka-aineista, jota on pakko tilata ravintolassa; varsinkin, jos itse ei maksa! :D Hummerin maku on todella vieno, mutta keitto oli kermaisen pehmeä. Loistava tapa aloittaa ilta!

Berenreja Rellena de Legumbes Gratinada, kasvistäytteinen munakoiso 18,9 €  

Pääruoan valinta oli helppo, kun ainoa kasvisruoka oli munakoisoa. Oli siellä ehkä kalaakin, mutta nää. Munakoiso voitti jälleen. Sen kanssa oli kauden kasviksia (kesäkurpitsaa, paprikaa eli ehkä espanjan sesongissa) ja juustokuorrutetta. Sekä muutama perunalohko. Iso annos, en jaksanut kaikkea vaikka yritin parhaani.

Surtido de Sorbet, salsa de Fresa, 8,8 €

Jälkkärissä oli tiukka (tai lähinnä kaukaa viisas) ja tilasin jouluisen juustokakku(överien) sijaan sorbettilajitelman mansikkamelballa. Pelkäsin ähkyn lisäksi myös mahdollista liivatetta enkä jaksanut alkaanselvottää asiaa. Ainakin mangosorbettia ja jonkinlaista marjasorbettia. Kaikki, jotka ottivat juustokakkua (eli aika moni) kokivat annoskateutta! Haha!

Torta de queso con chocolata blanco, jouluinen valkosuklaakakku 8,9 €

Ja ymmärrän kyllä, koska jouluinen valkosuklaajuustokakku oli todella tuhti. Kanelinen maku teki muutenkin tuhdista tortusta myös tunkkaisen makuisen. Jäi vähän ikävästi kitalakeen. Jep, maistoin, vaikka varmasti oli käytetty liivatetta, joka myös tekee kakut tunkkaisiksi.

Amigo on hyvä ravintola, varsinkin, jos tykkää pihvistä. Kaikki pihvin ottaneet kehuivat! Keskivertoa kalliimpi, mutta peittoaa toisen ikiaikaisen espanjalaisen eli Parrilla Espanolan. Tietysti pitäisi kait syödä tapaksia ja pihviä voidakseen todella arvostella espanjalaista ravintolaa, mutta menkööt. 

Ai että miten pikkujoulut meni? No aika kosteasti. En nukkunut yötä kotona Riksussa vaan iskällä Vantaalla, mutta selvisin bf:n äidin tilalle talkootöihin, kuten lupasin, ja vain 15 minuuttia aikataulusta myöhässä. Tosin en enää koskaan lupaa bileiden jälkeen ehtiväni seuraavana päivänä yhtään minnekään.

Amigo

www.rafla.fi/amigo

Tehtaankatu 12

Helsinki

Synttäri-illallinen Sinne Helsingissä

Huh! Liikaa treenejä ja liian vähän unta tekee huonon bloggaajan. Kuusi tuntia unta kaksien treenien päälle ei oikein riitä eikä mini joululomakaan oikein riittänyt. Mutta yritän parantaa tapani ja blogata kerran viikossa, mikäli mitenkään mahdollista!

Palaamme siis viime marraskuum 10. päivään eli syntymäpäivääni, kun minä, vanhempani ja poikaystäväni meninne Sinne Helsinkiin syömään. Sinne Helsinki on Porvoosta kotoisin olevan Sinnen sisarravintola, jossa kävin iskän kanssa 2013 kypsyysnäytteeni jälkeen. Ruoka oli erinomaista ja miljöö hieno, joten en odottanut vähempää helsinkiläisestä paikasta.

Pimeänä marraskuisena iltana paikka on tunnelmallinen. Etuosan Delissä on kymmenkunta pöytää ja takaosan Puutarhassa muutama lisää sekä seinän vierellä looseja. Takaosassa on kauniita viherkasviseiniä, joten tunnelma on tosiaan kuin puutarhassa istuisi. Kuohuvaa lasiin ja menua tutkimaan! 

Menussa on menuita, mutta kukaan muu ei ollut niistä kiinnostunut, niin menimme yksittäisillä valinnoilla. Merenelävien ystävät eivät pety, mutta kasvisruokailijakin löytää jotain. Alku-, pää- ja jälkiruokia on aina muutamaa erilaista ja niillä on aina omat nimet, kuten Salla ja Värtsilä.

Lax: Sokerisuolattua lohta, kukkakaalipyreetä ja isöäidin kurkkua 15 €

Iskä ja poikaystävä vakitsivat lohiannoksen. Ja tykkäsi. Annos myös hiveli silmää, kuten yki 15 euron alkupala-annoksen kuuluukin.

Soppa: Kermaista maa-artisokkakeittoa ja Oulunjärven muikunmätiä 14 €

Äiti valitsi maa-artisokkakeittoa. Kauniin näköinen ja herkullinen annos sekin.

Barentsinmeri: Paistettua kuningasrapua, vesimelonia ja soijatapiokaa 16 €

Minä valitsin kuningasrapua, sillä lohta ja maa-artisokkaa tulee syötyä useammin, ja lisäksi soijatapioka kiehtoi.

Päivän kala, valkopapu-maissicassouket ja tomaattivaahtoa 30 €

Nyt kun katselen menua niin mietin, miksi en ottanut kasvisannosta eli paistettua herkkutattia, uunipunajuurta ja kotijuustoa (25 €). Noh, ehkä tuon punajuuren takia, sillä vihaan sitä. :D Päivän kala oli kyllä hyvää, joko siikaa tai nieriää muistaakseni.

Omppu: Lämmintä omenamannaa, kinuskia ja kauraa 11 €

Iskä otti Omppua. Hyvin usein, jos listalla on jokin omenainen jälkkäri, hän tilaa sen. Ja omenainen jälkkäri sopii hyvin myöhäiseen syksyyn.

Värtsilä: Mehustettuja Värtsilän vadelmia, pistaasia ja vakkosuklaavaahtoa 12 €

Värtsilä olisaanut oman annoksensa. Ihanan näköinen! Ja samoin makuinen.

Choco: Suklaafondant, suolapähkinäcrokanttia ja mantelijäätelöä, 13 €

Pakollinen "oozing"-kuva. Suklaafondant on haastava, koska vaikka ulkokuori on paistunut, on sisällön valuttava ulos leikatessa. Siksi fondant on kaikkien kokkikisojen vakiohaaste. Olisinko itsekin joskus koettanut...

Sinne Helsinki, sinne kannattaa mennä. Heh heh, olipas hyvä... Mutta ihan oikeasti kannattaa. Annokset ovat kauniita, raikkaita ja herkullisia.

Sinne Helsinki

Eerikinkatu 2, Helsinki

www.sinnehelsinki.fi

Halloween-teemaiset synttärituparit

Muutettiin tosiaan poikaystävän kanssa maall... tai siis Riihimäelle *köh* maalle *köh* juhannuksen jälkeen. Päästiin juhlimaan tupareita vasta nyt poikaystävän vanhempien maatilakeimuroiden loppusyksystä helpotuttua. Samaan kasaan kannatti heittää myös synttärieni juhlinta (virallinen päivä oli tiistaina, olen siis nyt 28, jee!), koska päätimme pitää bileet tässä kuussa. Meinasi mennä sählingiksi, kun samalla illalle meinasi osua poikaystävän vanhempien järkkääät sukukekkerit, mutta onneksi ne saatiin siirrettyä seuraavalle sunnuntaille.

Olen aina halunnut pitää Halloween-bileet eikä minua estänyt edes se, että kaveri piti edellisenä viikonloppuna eli juuri Halloween-päivänä, omat synttäribileet poikaystävänsä kanssa (ei Halloween-teemalla sentään). Joten viikko myöhässä tai ei, who cares! Joulusuklaatkin on ollu kaupoissa jo kuukauden... Halloween it was ja oli hämähäkinseittikuvioitua pöytäliinaa, hämähäkkikoriste ulko-ovessa, luuranko- ja lepakkokoristeita sisällä ja poikaystävällä karmea luurankopuku ja mulla valtava noidan hattu! Ahdoin itseni myös korsettiin noidan asua varten, joten hommat oli vielä vähän kesken kun kaveripariskunta ehtikin paikalle puolta tuntia etuajassa. :D 

Onneksi sain lopulta kaiken valmiiksi, vain 15 minuuttia myöhässä. Ja onneksi on poikaystävä, joka avasi ovea, tarjoili vieraille skumppaa ja leikkasi leipää pöyään minun häärätessä levitteiden kanssa. :D Ei mee aina nappiin, mutta menkööt.

Halloween-juhlissa pitää tietenkin olla Halloween-kakku! Eli järjetön, nelikerroksinen suklaakakku itsetehdyllä lakritsikastikkeella ja sitruunatuorejuustolla (ei itsetehtyä siis!) sekä oranssilla sokerikuorrutteella ja Halloween-koristeilla (kyllä itsetehdyillä). Sulatin siis kahdessa desissä kermaa ja kahdessa desissä maitoa pehmeää lakritsia kastikkeeksi ja täytin perus-suklaakakkupohjat sillä sekä maustamattoman ja sitruunatuorejuuston yhdistelmällä. Oranssi sokerikuorrute löytyi kaupasta; onneksi Halloween on tullut jäädäkseen ja kaupasta löytyi sellaista valmiina! Viimeistelin kurpitsa-, haamu-, lehti- ja ristikoristeet itse. Haamuista tuli tosi söpöjä, vaikka itse sanonkin!

Kakku näyttää tässä vähän sieneltä. :D Halusinkin oranssin kuorrutuksen vähän yli kakun reunojen. Ei välttämättä ollut paras idea, sillä kesken kaiken jäähdytystä se mokoma luiskahti kakun päältä parvekkeen liinalle! Aaargh! Onneksi sain sen avattua ehjänä ja siirrettyä kaiken takaisin paikoilleen. Kieltämättä kakku oli vähän kenossa....

Kakkuhan on siis niin IN kuin vain voi olla, sillä se edustaa leivontamaailman uusinta trendiä (siis Suomessa; ulkomailla tämä on ollut jo jonkin aikaa) eli se on naked cake. Kakkua ei siis kuorruteta reunoilta vaan sen täyte näytetään kaikelle kansalle. Se on siis naku. 

Kaikkein hikisin urakka oli muumiokeksien tekeminen. Olin ostanut kaupasta hattivatti-piparkakkumuotin, jolla taiteilin suklaahipputaikinasta pipareita. Sellainen rasvainen taikinahan on pain in the ass, jos yrittää ottaa mitään muotilla. Piparitaikina on sitten erikseen ja siinäkin suosittelen vahvasti kaupan valmistetta. :D 

Noh, olin sentään sen verran fiksu, että kaulitsin taikinan suoraan pellille. Näitähän ei siis nostella mihinkään, ellei halua umpijauhoisia keksejä. Ja suklaakin täytyy rouhia ihan silpuksi. Oli se vaan hidasta, kun kaikki muotin ympärillä ollut keksitaikina piti kaivella pois veitsellä. Mutta mielestäni lopputulos oli onnistunut! Hattivatit turposivat uunissa juuri sopivan epämuodostuneiksi ja tomusokerilla sekä punaisella kuorrutteella viimeisteltynä niistä tuli ihan muumion näköisiä! Vanhemmatkin nauroivat niille kuollakseen, kun näytin kuvia. :D

Söin tässä viimeiset tänään, kun lohdutin itseäni kipeyden kourissa kotona. ;)

Bileiden teeman varmistuttua googlailin vähän inspiraatiota esimerkiksi Pirkan ja Fazerin Halloween-ohjeista. Fazerilla oli hauskat turkinpippurirouheella höystetyt marengit, jotka oli tuunattu haamuiksi. Joo! Kolme valkuaista (hitto ne keltuaiset ovat olleet odottamassa pääsyä johonkin hedelmätahnaan...parasta heittää pois), 2,5 desiä sokeria, pursotus korkeiksi keoiksi uunipellille ja tunniksi 130-asteiseen uuniin. 

Tulos oli ehkä enemmän Elvis-tukkaiset hirviöt, kuin haamut; varsinkin koristelun jälkeen. Punainen elintarvikeväri (sellaista piparin kuorrutukseen tarkoitettua putkilosta) ja pehmeät hopeapallot olivat loistavat silmiksi ja sitten vielä sulatettua suklaata lisäkoristeiksi. Hauskointa näissä oli se, että kaikki hieman repeilivät ja jokaiselle muodostui täten (useimmiten alaspäin osoittava) suu. Epic. Eiväthän ne paljolta maistuneet, mutta ihan jees! 

Päästin itseni helpolla suolaisen kanssa, mutta toisaalta en, koska tein siis patonkiviipaleille kolmea dippiä: tonnikalaa, kylmäsavustettua lohta ja tofua ranskankermalla, yrteillä ja kevätsipulilla. Joten siitä ei kuvia tällä kertaa.

Bileet sujuivat hyvin ja muutama vieraskin oli pukeutunut! Saimme glögiä, punkkua, viherkasveja, suklaata ja paljon skumppaa. Jatkoilla paikallisessa klubissa meni pilkkuun asti ja seuraavana päivänä isänpäivän juhlinnassa oli hieman väsynyt olo. :D Noh, kerrankos sitä.

Äitienpäivä 9.5.2015

Äitienpäiväkakku

Heti alkuun note: Indiedays on uudistunut! Tämäkin blogi löytyy nyt omasta, uudesta osiostaan Foodlover (that's me!) sekä alaosioistaan, johon olen sen tagannut. Joten kun olet lukenut tämän postauksen (ja vaikka mielellään pari vanhempaa), niin mene ihmeessä Indiedaysin puolelle ihastelemaan, mitä muut upeat bloggarit ovat saaneet aikaan!

JA perustin myös treeniblogin! Kirjoitan siellä omista treeneistäni sekä niiden herättämistä fiiliksistä ja tarpeen mukaan otan kantaa päivänpolttaviin aiheisiin. Joten jos näiden ruokakuvien jälkeen alkaa heikottamaan, niin hyppää Himotreenaajan päiväkirjaan! Ja treenien jälkeenhän pitää aina muistaa syödä, joten kannattaa palata takaisin tänne. ;)

Mutta jotta jaksaa treenata, on ensin syötävä. Viime äitienpäivänä innostuin oikein kunnolla! Päätin tehdä kunnon ravintolatyylisen menun melko suuritöisten ja useamman kokonaisuuden omaavien alku- ja pääruokien sekä jälkkärin ja kakun kera. Miksikö? Koska halusin kokeilla tehdä jotain haastavaa ja kuvitella, että ollaan ravintolassa eli siis mitään juttua ei saanut joutua odottamaan liian pitkään. Kun tarpeeksi tekee niin sitä haluaa aina tehdä paremmin ja vaikeampia juttuja, kuin ennen.

Kaikki reseptit ovat Glorian Ruoka & Viini -lehdistä, joita selaillessa löytyy aina kymmeniä ihania reseptejä kokeiltavaksi. Ja tällä kertaa käytin jopa muistilappuja, jotta muistaisin, mitä mihinkin piti kokeilla. Joten reseptit mukaan, kauppalista kännykkään ja tarkan tekojärjestyksen kirjaaminen. Ja eikun kokkaamaan!

Lehtikaalipestolla täytetyt herkkusienet, polentamuussi ja kikherne-pinaattipaistos

Alkupaloiksi tein lehtikaalipestolla täytettyjä herkkusieniä, polentamuusia ja pinaatti-kikhernepaistosta. En ennen ollut tehnyt pestoa lehtikaalista (normipestoa kuitenkin), joten odotin innolla, miltä tämä "supervihannes" maistuisi. Ikävä kyllä täytyy sanoa, että lehtikaali on aivan liian tujua pestoon. Ehkä vain tottumiskysymys, mutta en tykkänyt. Dislike-nappia painettu, joten herkkusienet eivät niin säväyttäneet. Etenkään seuraavina päivinä. 

Polentamuussi sen sijaan oli hyvää! Siihen tuli mozzarellaa, joten se oli ihanan kermaista; herkullisuus ei siis ollut yllättävää. :D Omnom. Vielä on puolikas pussi polentaa jäljellä, joten pitänee tehdä sitä tässä joku vkl joksikin herkkusunnuntailounaaksi. Treenien jälkeen. :D Ja kuten kuvasta huomaa, innnostuin ehkä vähän liikaa alkupalojen kohdalla, koska toihan on iso annos!

Kikhernemuhennos oli aika perus. Pinaattia ja kikherneitä, ei pahaa, mutta ei mitään superherkkuakaan.

Kasvistagine ja dukkah-vuohenjuustoa

Pääruoka oli hieman itämaista, nimittäin kikherne-kuskusia, kasvistaginea ja doukkah-vuohenjuustoa. Eli siis erilaisia uunikasviksia, jälleen kerran kikherneitä, tosin nyt kuskusin kera, ja doukkah-mausteseoksella kuorrutettua vuohenjuustoa. Tämä oli hyvää, tosin kuskus on aina mielestäni vähän kuivaa, vaikka kuinka tekisi ohjeiden mukaan. Mutta dukkah-seos (manteleita, hasselpähkinöitä, intialaista mausteseosta, tummaa sokeria ja xxxsiemeniä) vuohenjuustolla sekä ihanat uunikasvikset olivat todella hyviä.

Kikherne-kuskus

Pääruoka

Sitruunamousse

Jälkiruuaksi halusin jotain kevyttä, joten tein ihanan ilmavan sitruunamoussen. Ensin tehtiin sitruunakiisseli keltuaisista, sokerista ja sitruunanmehusta. Sitten jäähtyneeseen kiisseliin sekoitettiin kermavaahtoa sekä kovaksi vatkatut valkuaiset ja annosmaljoihin nostellun moussen annetaan jäähtyä jääkaapissa. Tuloksena on ihanan raikas ja samettinen mousse. Nom. Tätä kannattaa tehdä kesäisin! Tai no, käy tämä ihan hyvin vaikka talvellakin. Ensi kerralla kokeilen tätä limemehulla.

Maha alkaa olla jo aika täynnä, mutta aina on tilaa kahvikakulle! Näin kaupassa jokin aika sitten boksimansikkamacaronseja eli siis kaksi pussia jauhetta, joista toisesta tulisi macaronsit ja toisesta mansikkainen täyte. Tiedän! Apua, miksi ostin jotain niin keinotekoista ja varmasti esanssista? Olen utelias, what can I do... Miten niinkin vaikeat herkut, kuin macaronsit, toimisivat pre made -jauheena.

Tulos oli noin seiskan arvoinen. Macaronsit nimittäin kuivahtivat todella koviksi uunissa, vaikka laitoin varmasti oikean määrän nestettä, uunin lämpötila oli oikea ja pidin näitä jopa vähemmän aikaa, kuin mitä ohjeessa luki. Vatkasinko liikaa? Kokeilin näitä myöhemmin myös suklaisina ja sama ongelma toistui. Sinällään tulos oli ihan syötävä, mutta taidan jatkaa kokeiluja normaaleiden macaronsien parissa.

Niin kakku! Se oli ihana, suussa(ja myös lautasella)sulava lakritsi-suklaamutakakku. Siihen tulee oikeaa lakritsijauhetta, joka on niin hyvää, että sitä voi syödä suoraan purkista! Kasta vain sormi ja sitten dippaa se purkkiin tai pussiin, mmmmm... No mitä? Ei hätää, en dipannut sormea pussiin ennen kuin leivoin! Pisteenä i:n päällä (tai kakun päällä) tietysti lakritsi-suklaamanteleita. Ne on IHAN parhaita. Omnom. Olen jotenkin nyt tällä hetkellä ihan lakumoodissa.

Ja katsokaa nyt tuota kakkua! Parasta siinä on se, että alaosa ei hyydy edes pakkasessa, joten siitä voi lusikoida aina pieniä (tai vähän isompia) lusikallisia... Päällyosan suklaakerros ei ollut ihan NIIN hyvää, mutta kyllä sekin lopulta katosi. Ja kyllä siinä kestikin, en lapannut sitä joka päivä suuhun ihan kahmalokaupalla. :D Waste not...

Ainoa ongelma tässä oli se, että ohjeen mukainen paistoaika ei oikein riittänyt vaan kakku jäi jopa liian raa'aksi. Reunatkaan eivät oikein olleet kunnolla paistuneet... Ensi kerralla vähän enemmän.

Huh! Onneksi äitienpäivä on vain kerran vuodessa ja äiti ottanut tavaksi olla matkoilla synttäreidensä aikaan. Tosin ensi isänpäiväksi täytyy kyllä mennä laittamaan samanlaiset kattaukset iskälle, koska viime isänpäivä oli vähän pikainen ja sokerihuumainen. :D Joten ensi syksynä vähän enemmän eforttia isäpapallekin.

Ohjeet alla (niitä on sitten MONTA ja PALJON)

Alkuruoka: Lehtikaalipestolla täytetyt portobellosienet, polentamuusi ja kikherne-pinaattisalaatti

Resepti: Glorian ruoka & viini 08/2013

Täytetyt portobellosienet

1 rs/250 g portobellosieniä (isot herkkusienetkin käyvät)

Pestotäyte

100 g lehtikaalia

4 x 2 rkl pinjanjsiemeniä

250 g ricottajuustoa

2-3 valkosipulinkynttä

2 rkl oliivioljyä

1 dl mozzarellaraastetta (jep, juustossa löytyy)

½ tl suolaa

½ tl mustapippuria myllystä

Lisäksi

100 g ruusukaaleja (olivat tähän aikaan kaupassa niin luokattoman huonoja, että jätin pois)

1-2 rkl öljyä

½tl suolaa

Aloita annoksen teko polentamuussista. Kun se on valmista, laia uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja valmista sienten täyte. Huuhdo ja kuivaa lehtikaali ja poista kovat lehtiruodit. Paahda 4 rkl pinjansiemeniä hetki kuivalla pannulla. 

Pane siemenet, kaali ja ricotta monitoimikoneeseen tai tehosekoittimeen ja murskaa valkosipulinkynnet joukkoon. Soseuta melko tasaiseksi ja lisää öljy koneen käynnissä. Pysäytä kone ja kääntele mozzarellaraaste joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla.

Leikkaa sienistä kannat ja asettele lakit leivinpaperilla vuoratulle uunipellille (tai uunivuokaan) kupeiksi. Täytä sienet lehtikaalipestolla ja ripottele 2 rkl pinjansiemeniä päälle. Paista uunin keskitasossa 15 minuuttia. Valmista kypsymisen aikana kikherne-pinaattisalaatti alla olevalla ohjeella.

Siisti ja halkaise ruusukaalit. Paista niitä paistinpannulla öljyssä välillä käännellen n. 5 minuuttia, kunnes ne ovat napakan pehmeitä. Mausta suolalla ja pidä lämpiminä.

Tarjoa sienet polentamuusin ja kikhernesalaatin kanssa. 

Mascarpone-polentamuusi

1 pieni sipuli

1 valkosipulinkynsi

2 rkl voita

12 dl kasvislientä

3 ½ dl/250 g polentaa

1 dl mascarponejuustoa

1 dl raastettua gruyèrejuustoa (ja tässä vasta ekan ruokalajin juustot...)

½ tl suolaa

½ tl mustapippuria myllystä

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipulit kattilassa voissa, lisää kasvisliemi ja kiehauta seos. Lisää polenta kiehuvaan liemeen vähissä erin, koko ajan sekoittaen. Alenna lämpöä ja anna kiehua hiljalleen, kunnes polenta on kypsää eli noin 2-3 minuuttia. Lisää vettä, jos polenta on liian paksua.

Nosta kattila liedeltä ja lisää mascarpone- ja gruyèreraaste. Mausta suolalla ja pippurilla ja pidä lämpimänä tarjoamiseen asti.

Paistettu kikherne-pinaattisalaatti

1 tlk (400/265 g) keitettyjä kikherneitä

3 valkosipulinkynttä 

2 rkl öljyä

½ rkl savupaprikajauhetta

½ tl jeeraa

1 rkl sherryviinietikkaa

50 g pinaattia

½ tl suolaa

½ tl mustapippuria

Valuta ja huuhtele kikherneet sekä kuori ja hienonna valkosipuli. Kuumenna öljy paistinpannussa ja kuullota valkosipuli. Lisää mausteet, etikka ja herneet. Lisää hetken päästä pinaatti ja kuumenna sekoittaen, kunnes pinaatti on painunut hieman kokoon. Mausta suolalla ja pippurilla.

Pääruoka: Kasvistagine, kikhernecouscous ja dukkah-vuohenjuusto

Glorian ruoka & viini 02/2013

Kasvistagine

2 pientä salottisipulia

2-4 valkosipulinkynttä

2 paprikaa

1 pieni kesäkurpitsa

½ munakoisoa

1 chilipalko

Mausteliemi

½ l kuumaa kasvislientä

1 rkl oliiviöljyä

1 tl paprikajauhetta

1 tl harissaa

1 tl sokeria

Dukkah-vuohenjuusto

300 g vuohenjuustoa

4-6 rkl dukkah-mausteseosta

Kikherne-couscous

2 ½ dl couscousia

kasvislientä

3 rkl öljyä

2 dl keitettyjä kikherneitä

Pohjoisafrikkalainen dukkah-mausteseos

n 2,5 dl

½ dl kuorittuja manteleita

½ dl hasselpähkinöitä

1 rkl korianterinsiemeniä

½ dl vaaleita kuorittuja seesaminsiemeniä

1 rkl sokeria

1 tl jauhettua juustokuminaa eli jeeraa

1-2 tl (sormi)suolaa

½ tl mustapippuria myllystä

Tee dukkah ensin. Paahda manteleita, pähkinöitä ja korianterinsiemeniä kuivassa, kuumassa pannussa koko ajan sekoitellen, kunnes ne saavat hieman väriä. Rouhi karkeaksi. Paahda seesaminsiemeniä noin minuutin ajan kuivalla, kuumalla pannulla. Yhdistä manteli-pähkinärouheeseen. Lisää mausteet ja sekoita hyvin. Voit käyttää loput dukkahista esimerkiksi kastamalla leipää öljyyn ja dippaamalla leipä sitten dukkahiin.

Kasvistaginea varten laita uuni lämpenemään 200 asteeseen ja kuori sekä lohko sipulit. Viipaloi tai kuutioi paprikat, kesäkurpitsa ja munakoiso. Voitele taginepata tai uunivuoka öljyllä ja laita kasvikset kerroksittain pataan. 

Yhdistä kuuma kasvisliemi, öljy ja mausteet. Kaada liemi kasvisten päälle ja kypsennä uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä. Valmista sinä aikana kikhernecouscous (ohje alla). 

Ota kasvikset uunista ja viipaloi vuohenjuusto kasvisten päälle. Ripottele dukkahia juusto pinnalle. Nosta uuniin ja jatka kypsentämistä noin 5 minuuttia, kunnes juusto lämpenee ja sulaa hieman.

Kikhernecouscousta varten kypsennä couscous kasvisliemessä pakkauksen ohjeen mukaan. Paista kikherneitä  oliiviöljyssä kunnes ne kuumenevat, ja sekoita ne couscousiin. Tarjoa kasvistaginen kanssa. Voit halutessasi sekoittaa couscousin tagineen myös ennen tarjoamista.

Jälkiruoka: Sitruunamousse

Glorian ruoka & viini 03/14

4-6 annosta

4 kananmunaa

1 ½ dl sokeria

1/6 tl suolaa

2 sitruunan raastettu kuori

6 rkl sitruunamehua (n. kahden sitruunan mehu)

2 dl kuohukermaa

2 tl vaniljasokeria

Koristeeksi

marenkia, sitruunankuorta, valkosuklaaströsseleitä, syötäviä kukkia, karkkeja...

Mittaa kattilaan kaksi kokonaista munaa ja 2 keltuaista. Laita kahden munan valkuasiet hetkeksi sivuun. Lisää sokeri, suola, sitruunankuoriraaste ja mehu. Keitä seosta sekoitellen keskilämmöllä noin 10 minuuttia tai kunnes se paksuuntuu kiisselimäiseksi. Siivilöi seos ja laita se jääkaappiin viilenemään.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa kerma vaahdoksi toisessa kulhossa ja mausta vaniljasokerilla. Ota kermavaahdosta noin 3 rkl sivuun koristelua varten.

Sekoita molemmat vaahdot varovaisesti sekoittaen kylmään sitruunakiisseliin. Annostele mousse tarjoilukuppeihin tai vaihtoehtoisesti isoon tarjoilukulhoon. Laita jääkaappiin noin puoleksi tunneksi. (Tän voi myös tehdä etukäteen ed. iltana tai aamulla.) Koristele kermavaahdolla, marengeilla ja sitruunankuorella.

Jälkiruoka (viimeinen resepti!): Lakritsimutakakku

Glorian ruoka & viini 02/14

10-12 palaa

Kakkupohja

200 g tummaa suklaata (esim. 60 %)

100 g voita

4 kananmunaa

4 dl tomusokeria

1 rkl maissitärkkelystä, esim. Maizenaa

1 rkl lakritsijauhetta (esim. Utekram, löytyy esim. Punnitse ja Säästä -liikkeistä)

1 tl vaniljasokeria

ripaus suolaa

Lisäksi

1 rklvoita

1 rkl mantelijauhetta

Kuorrutus

150 g tummaa sukltaata

1 rkl voita

100 g tuorejuustoa

1 ½ dl vispikermaa

1 rkl tomusokeria

½-1 rkl lakritsijauhetta (oman maun mukaan; jos tykkää lakritsista,  niin voi laittaa niin paljon, kun haluaa)

6-8 macaronkeksiä (ometekoisia, ostettuja tai pakkauksesta)

Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (n. 20 cm halkaisija) pohjan ja reunan väliin. Voitele reunat ja jauhota mantelijauheella. Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. 

Sulata suklaa ja paloiteltu voi varovaisesti vesihauteessa (tai vaaarovaisesti mikrossa heikolla teholla!), sekoita sileäksi ja nosta jäähtymään. Erottele keltuaiset ja valkuaiset eri kulhoihin, Vaahdota valkuaiset sähkövatkaimella kovaksi vaahdoksi.

Vaahdota keltuaiset ja tomusokeri. Yhdistä maissitärkkelyt, lakritsijauhe ja vaniljasokeri ja siivilöi ne keltuaisvaahtoon. Sekoita tasaiseksi. Sekoita suklaa-voiseos ja ripaus suolaa vaahtoon ja kääntele valkuaisvaahto taikinaan.

Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa n. 20 minuuttia. Kakku saa jäädä keskeltä löysäksi (mutta siis reunojen tulee olla kiinteät), sillä jäähtyessään se kiinteytyy. Anna kakun jäähtyä vähintään kaksti tuntia. Irrota jäähtynyt kakkupohja vuoasta.

Kuorrutusta varten sulata suklaa ja voi varovaisesti vesihauteessa (tai mikrossa) ja anna jäähtyä. Vatkaa tuorejuusto kulhossa notkeaksi. Vaahdota kerma toisessa kulhossa ja sekoita juustoon. Mausta vaahto tomusokerilla ja lakritsilla. Lisää lopuksi suklaasula.

Levitä kuorrutus kakun päälle heti, sillä se jähmettyy nopeasti. Koristele kakku macaronskekseillä. Laita jääkaappiin tarjoamiseen asti.

Sitruuna-valkosuklaakreemillä täytetty pehmeä piparakku eli tervetuloa 2015!

Hyvää uutta vuotta! :D Huh, onpas ollut taas hässäkkää. Me nimittäin muutettiin! Hipsterien (ja laitapuolen kulkijoiden ja kaikkien siltä väliltä) Kalliosta lapsiperheiden Riihimäelle! Sanotaanko näin, että ei ollut mun idea vaan muutin mieheni töiden perässä. Ei siis työn vaan töiden. :D Helsinkiin jäi työt ja harrastukset, mutta täällä on yli 60 neliötä, parveke, sauna ja kani! ^^ Hommasin sellaisenkin. :) 

Viikon verran olen pendelöinyt nyt edestakaisin enkä ole vielä tullut hulluksi. :D Aamuisin Hesari viihdyttää ja myöhemmin sosiaalinen media tai kirjat. Helppoahan se nyt lämpimällä ja valoisalla kelillä on, mutta katotaan sitten syksyn ja talven pimeydessä...

Mutta siirrytään sitten vielä viime vuoden loppuun. Kaveri tuli Saksasta käymään ja buukkasi meidän Kallion kämpässä (ei ikävä kyllä onnistu enää ensi kerralla...) ja siitä sitten saatiin päähänpisto pistää uuden vuoden bileiden kutsu vähän isommalle joukolle.

Tässä postauksessa ei ole muuta, kuin tarjolla ollut kakku eli sitruuna-valkosuklaakreemillä täytetty pehmeä piparkakku. Vielä viimeinen jouluinen herkku! Tehdään siis piparkakkumausteilla maustettu kakku, sitruunakiisseli, leikataan kakkuun reikä, täytetään kakku kiisselillä ja laitetaan leikattu kakkuosa takaisin päälle. 

Kakun mukana uuniin levisi ihana piparkakun eli siis joulun tuoksu, mutta ties missä meni vikaan ja kakku hajosi keskeltä. Nöö! Noloa. Oliko ollut sitten liian pieni vuoka, koska kakku ei meinannut millään paistua keskeltä ja alkoi liikaa tummuta reunoilta. *sigh* Kuvakin oli niin ruma, etten viiitsi ottaa sitä edes tähän mukaan...

Kiisselillä täytetty kakku

Sain kuin sainkin kakun leikattua ja täytettyä kreemillä. Tiesin kyllä heti, että se ei tule hyytymään tarpeeksi. En tietenkään halunnut käyttää liivatetta, joten käytin ohjeessakin suositeltua Vege-geeliä eli kasvisperäistä hyydykeainetta yhden pussin. Laitoin kiisseliä ihan kakun piripintaan, mutta sitä jäi silti vähän yli. Note to self: ensi kerralla isompi vuoka... Ja enemmän valkosuklaata, niin hyytyisi paremmin!

Päälle vielä sitruunaista tomusokerikuorrutetta ja voilà! Kakku vuoden vaihtumiselle on valmis. Tuo kakun keskellä ollut reikä vähän pilasi kakun yllätyksellisyyden. :D Täytyy ensi jouluna tehdä tämä uudestaan.

Kun katsoo HS:n sivuilta reseptin kakun kuvaa niin kyllä hatuttaa. Hitsin liivate! :D Mutta ei voi mitään, kasvisversiolla on mentävä. Eli siis olin oikeassa: kiisseli valui aika kiitettävästi ulos kakusta, mutta oli se sentään jonkin verran hyytynyt. Että ei ihan totaalinen pannukakku. Ja mikä parasta, lopputulos oli hyvä! 

Note to self: osta parempi kamera... :/

Sitruuna-valkosuklaakreemillä täytetty pehmeä piparkakku
Ohje: HS.fi

Pehmeä piparkakku:
200 g voita
5 dl fariinisokeria
4 kananmunaa
3 dl kermaviiliä
6 dl vehnäjauhoja
2 tl soodaa
1 tl neilikkaa
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl muskottipähkinää
½ tl suolaa

Sitruuna-valkosuklaakreemi:
1 liivatelehti (tai Vegegel-pussi)
250 g valkosuklaata (kannattaa ostaa varoiksi enemmän, jos kreemi ei meinaa hyytyä)
1 ½ dl maitoa
½ luomusitruunan kuoret
2 dl kuohukermaa
1 dl smetanaa

Pilko huoneenlämpöinen voi kuutioiksi ja vatkaa vaaleaksi vaahdoksi fariinisokerin kanssa. Lisää puoliteholla vatkautuvan taikinan joukkoon vuorotellen kananmunat ja kermaviiliä. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nostele joukkoon.

Paista leivinpaperilla vuoratussa pyöreässä vuoassa (halkaisija 18 cm, reunojen korkeus yli 10 cm) 170 asteessa 40 minuuttia. Kokeile kypsyys puutikulla. Kumoa ja jäähdytä. Leikkaa kansi pois ja koverra kauttaaltaan niin että reunoille jää 2 cm kakkua (sisuksesta saa kuutioimalla ja kuivaamalla hyviä krutonkeja jouluiseen salaattiin).

Tee kreemi. Laita liivatelehti veteen likoamaan. Sulata valkosuklaa, kiehauta maito, jossa on seassa sitruunakuorenpalat. Sulata liivatelehti kuumaan maitoon. Poista sitruunan kuoret ja sekoita vähän kerrassaan kuuma maito sulaan valkosuklaaseen.

Sekoita joukkoon kerma ja smetana. Anna täytteen jähmettyä lusikoitavaksi jääkaapissa (noin 1 tunti). Täytä koverrettu kakku kreemillä, nosta kansilevy päälle ja laita vetäytymään jääkaappiin vähintään 5 tunniksi. Koristele.

Iskän 67-vuotisjuhlat: blinejä, tiramisua ja porkkanakkua

Jee! Olen aika innoissani! Ja toisaalta hermostunut! Viime viikonloppuna tehtiin poikakaverin kanssa isoja ostoksia (ei sentään kämpän kokoisia :D ) ja isoja päätöksiä. Tämän kuun aikana muuttuu moni asia, mutta varmasti kaikki positiiviseen suuntaan. Stay tuned, varmasti täälläkin höpisen aiheesta lisää, kunhan sen aika on. Vielä pari viikkoa tutuissa kuvioissa. :)

Blini

Tutuista ja tuntemattomista kuvioista viime helmikuuhun ja iskän 67-vuotissyntymäpäiväjuhliin. Oikeastihan hän syntynyt tammikuun lopulla, mutta tänä vuonna hän päätti repäistä ja viettää viinittömän tammikuun. Ja eihän nyt hänen synttäreitään voi juhlia ilman kuohuviiniä tai viiniä! Pakkohan ne juhlat oli siirtää viikolla, joku roti. :D

Kuten niin monta kertaa aikaisemminkin, teimme blinejä. Erilaisilla kylmäsavukaloilla (mm. lohta ja siikaa) sekä perinteiset täytteet punasipuleineen, smetanoineen ja tilleineen. Ei voi tehdä uutta unohtamalla perinteet, pätee moneen muuhunkin asiaan kuin vain blineihin. :D

Tiramisu with a twist.

Twisti alkaa kyllä näin neljän kuukauden jälkeen hämärtyä... Tuorejuustoa (olisiko vielä jonkinlainen kermalikööritujaus mukana), keksimuruja sekä vadelmavodkavadelmia eli siis vadelmia, jotka olivat antaneet kaiken värinsä ja ison osan makuaan uidessaan vodkassa ja jäljelle oli siis jäänyt kalpeita ja viinaisia marjoja. Superb. Ja kuten aina, liian iso annos. :D

Iskä toivoi porkkanakakkua lahjaksi ja minähän täytin toiveen. Oli muuten kiva pitkästä aikaa tehdä porkkanakakkua! Edellisestä kerrasta olikin jo aikaa. (Niin kauan aikaa etten jaksanut käydä kaikkia kakku-aiheisia postauksia läpi. :D ) 

Aloittelin leipojan uraani joskus vuooooooosia sitten ja silloin pravuurini oli juuri porkkanakakku kirjasta "Nuoren kokin helpot ja nopeat". Kirja on edelleen minulla ja vaikka olenkin siirtynyt jo ns. kovempiin leipomuksiin, en epäröi käyttää kirjan porkkanakakun ohjetta.

Porkkanakakussa on kyllä sitä jotain... Melkein kuvittelee syövänsä jotain terveellistä, kun kakussa on porkkanaa ja pähkinöitä... Mutta sitten päälle lappaa himokerroksen tuorejuustokuorrutetta eikä tee enää mieli huijata itseään. :D

Mmm....

Namsmums. Miksi kannattaa vain kuorruttaa päältä kun voi laittaa kuorrutetta myös väliin. :D 

Ei enää mitään hajua, mitä porkkanakakun ohjetta käytin. Joten laitan tähän Nuoren kokin helpot ja nopeat -kirjan reseptin! 

Nopea ja helppo porkkanakakku

Kakkupohja

225 g porkkanoita

4 dl vehnäjauhoja ja 3 tl leivinjauhetta

hyppysellinen suolaa

2 dl tummaa sokeria (esim. fariinisokeria)

1 appelsiinin kuori raastettuna

2 tl jauhettua kanelia

55 g kookoshiutaleita

2 suurta munaa

1,5 dl öljyä (esim. auringonkukka)

1 appelsiinin mehu

Kuorrutus

225 g tuorejuustoa

85 g voita

1,5-2 dl tomusokeria

Kuumenna uuni 175 asteeseen ja voitele kakkuvuoka. Leikkaa leivinpaperista kakkuvuoan kokoinen pyöreä pala ja peitä vuoka paperilla.

Kuori ja raasta porkkanat. Siivilöi jauhot ja leivinjauhe kulhoon. Sekoita joukkoon porkkanaraaste, suola, sokeri, appelsiininkuoriraaste, kaneli, pähkinät ja kookoshiutaleet. Lisää jauhoseokseen munat, öljy ja appelsiinimehu. Sekoita tasaiseksi ja lusikoi vuokaan.

Paista kakkua 60-75 minuuttia kunnes kakun keskelle työnnettyyn tikkuu ei jää taikinaa. Jäähdytä kakku ja kumoa sitten ritilälle. 

Kuorrutus

Sekoita tuorejuusto, voi ja tomusokeri keskenaan kulhossa tasaiseksi. Levitä lastalla kakun päälle.

Syntymäpäiväillallinen Kynsilaukassa

Kynsilaukka est. 1987

Viime marraskuussa synttäripäivä osui maanantaille. Mikä onkaan parempi päivä aloittaa viikko (ja päättää kahden päivän synttärijuhlintaputki), kuin mennä juhlistamaan virallisena päivänä ravintolaan vanhempien kanssa. Ehdotin että mennään Kynsilaukkaan, joka on nähnyt päivänvalon myöskin vuonna 1987 ja jossa olimme viimeksi käyneet viisi vuotta sitten eli vuonna 2009 täyttäessäni 22. Aika rientää! 

Ravintola oli hämyinen, varsinkin marraskuussa, mutta onneksi olen vihdoin tajunnut, että kuvien valoisuutta VOI säätää jälkikäteen, varsinkin Photarissa. o_O Vanhaksi olen tullut, kun aivot ei enää toimi... 

Mutta asiaan. Ravintolassa siis nimensä mukaisesti on valkosipulia vähän joka ruokalajissa. Alkuun tarjoilija tarjoaa tummaa ja vaaleaa leipää ja kyytipoikana tietysti voita tai valkosipulista levitettä. Ja kokonainen purkillinen valkosipulinkynsiä alkupaloiksi. Äiti hillitse itsensä aika hyvin.

Vuohenjuustosalaatti

Alkuruuaksi valitsin vuohenjuustosalaatin. Melkoisen kokoinen annos alkuruuaksi, mutta hyvältä se maistui! Eipä ainakaan oltu pihistelty vuohenjuustossa. Bonuksia myös cashew-pähkinöistä. Pitäisi varmaan alkaa pitää kirjaa, että mitä viinejä juotiin... 

Bouillabasse

Pääruuaksi tilasin bouillabassen eli merenelävistä koostuvan keiton. Oli kalaa, simpukoita, iso katkarapu (jotka ovat aina hankalia kuorineen, saatika sitten keitossa...), krutonkeja... Hyvää!

Äiti ja isä taisivat molemmat tilata siikaa. Heidän alkupaloistaan en ottanutkaan kuvaa, mutta iskä ainakin tilasi etanoita, kuten aina, kun niitä on listalla.

Valkosipulijäätelö

Listalla oli valkosipulijäätelöä. Must. Have. Garlic. Ice Cream. Eikä se nyt tietenkään maistunut siltä, kuin vaniljajäätelöpalloon olisi tungettu kokonainen kynsi vaan valkosipulin maku oli melko vieno. Sitä sai melkein jopa hakea; olisi ehkä voinut hieman enemmän maistua, kun kerran sitä siihen oli laitettu. Tai omasta mielestäni vaniljajäätelö vain on niin tylsää, että siihen saa tunkea vaikka mitä lisämausteeksi.

Tiramisu

Iskä ja äiti tilasivat molemmat tiramisut. Suussa sulavaa ja kermaista. 

Jos mietitte, miksei tässä jutussa ole hintoja, niin en ole voinut niitä tarkistaa ravintolan nettisivuilta. Kynsilaukkaa ei nimittäin enää ole! Ravintola sulki ovensa tammikuun lopussa, kun perheravintola ei saanutkaan toiminnalleen jatkajaa eikä uusi omistaja sitten ollut kiinnostunut siitä. Nyyh! Aika ironista, että ravintola kuopattiin 27-vuotiaana... Maaginen ikä, jolloin moni rock- ja pop-tähtikin on lähtenyt täältä.

Oli kuitenkin hienoa, että ehdimme käydä siinä vielä viimeisen kerran, sillä ruoka oli hyvää (molemmilla käyntikerroilla) ja palvelu ystävällistä sekä asiantuntevaa. Enkä ole missään toisessa ravintolassa nähnyt hammastikkua vessassa! Siellähän niiden käytön tarpeen helpoiten huomaa ja voi käyttää peiliä, toisin kuin pöydässä. Genious. Tai ehkä tämä on jo käytössä muissa ravintoloissa, mutta en vain ole käynyt sellaisissa.

Yksi ikoninen ravintola on nyt poistunut Helsingistä. Muutaman vuoden toimineita rafloja ei pääse suremaan, mutta pidempiaikaisten poismeno on aina haikeaa. Varsinkin, kun itse on käynyt ja nauttinut. Ja onko Helsingissä nyt sitten enää yhtään itseni ikäistä ravintolaa?!

Kynsilaukka, in memoriam, 1987-2015.