Joulu 2015

Jahas, luulin jo bloganneeni viime joulun, wtf! xD Joulu, pääsiäinen, mitä näitä nyt on... :D Sitä paitsi taisin bongata pari viikkoa sitten vielä joulun tähteitä pakkasesta!

Anyhoo, ensimmäinen joulu bf:n kanssa ja eka joulu jolloin laitoin itseni vapaaehtoiseksi vastaamaan koko aaton menusta. Ja kaikkihan voi arvata, että siitä ei selviä ihan vaan parilla

Sitä on tullut vanhaksi, kun alkaa toden teolla vaalia perinteitä. :D Aina perinteisesti ollut joulupuuro klo kahdentoista aikaan, joten niin piti olla nytkin. Paikalle saatiin myös bf:n vanhemmat, sisko ja mun äiti iskän viettäessä joulua rattoisasti mökillä. Iskän vanheneminen näkyy erakoitumisena...

Tein normaalia joulupuuroa ja kookosmaitojuomaan keitettyä puuroa. Note to self: ens vuonna suoraan kookosmaitoon. Mutta kaikki puuro meni!

Äiti toi lahjaksi tuon yllä olevan kuusen ja iskältä saatiin tuo ruotsalainen brändääjien märkä uni -lamppu: 200+ euroa sähköjohtoon kytketystä hehkulampusta ja kahdesta palasta himmeää kuutiota. :D

Perunalaatikko

Ensimmäinen osa: elämäni ensimmäinen perunalaatikko! Äidin ohjeella tehty ja joko yön imelletty. Menimme 25. päivä äidille joulupöytään ja hänen laatikkonsa oli kyllä imelämpää. Nöh. Ens vuonna uudestaan!

Kookoksinen porkkanalaatikko

Toinen laatikko: kookoksella ryyditetty porkkanalaatikko. Ohje Glorian Ruoka & Viini -lehden joulunumerosta, kuten kaikki muutkin paitsi perunalaatikon ohje. Koko joulu yhdestä paikasta...

Rakastan kookosta, joten tää oli kyllä hyvää. Toki enemmänkin olisi voinut olla kookoksen makua, mutta sitten kait pitäisi jo käyttää hiutaleita, sillä tähän tuli jo kookosmaitoa. Ehdottomasti kans ens vuonna!

Kasvismureke

Pääruuaksi itselleni tein kasvispaistoksen. Lehtitaikinan sisään tehtiin linssi-munakoisohöystö ja kymmenen (!!!) valkosipulinkynttä. Eivät ne onneksi pahasti puskeneet läpi.. 

En kaulinut taikinaa tarpeeksi ohueksi, joten letitys aukesi uunissa. Mutta ai että oli hyvää! Tuota voi tehdä muulloinkin, kuin vain jouluna.

Kookoksinen bataattikeitto

Eihän nää lopu koskaan! Alkupalaksi tein vielä kookoksella ryyditettyä bataattikeittoa. Noms. Ja BTW, sekä tähän että porkkanalaatikkoon ostin ihan kiltisti sosetta. Joku roti. :D

Kahvinen raakaruokakakku

Eikä mikään joulu ole joulu ilman jälkkäriä! Ja mikäpä parempi tilaisuus tehdä jotain, mitä olen aina halunnut tehdä eli raakakakun! Tuohon päällysosaan tuli espressoa ja se maistui taivaallisen hyvältä! Tuhtia, mutta hyvää. Ei ollut bf:n mieleen niin sain pistellä sen yksikseni joulun jälkeen. :D Kannatti.

Täytyy kaivella vielä reseptit tähän jutun perään, kunhan saan tabletin käsiini.

Valkosuklaamousse ja karpalojuustokakku itsenäisyyspäivänä

Jahas, kun tulee tunnille puoli tuntia liian aikaiseksi, niin jää hyvin aikaa blogata. :D Seuraavana on vuorossa itsenäisyyspäivän jälkiruuat. Pääruokana juhlissa oli blinejä ja koska niitä on tehy niin monta kertaa, niin en jaksanut ottaa kuvaa. :D Laiskuuden huippu.

Valkosuklaamousse laventelinlehdillä

Virallisena jälkiruokana oli limemoussea à la Fazer. Ohje on lyhyestä ainesosa-ja teko-ohjeestaan huolimatta haastava siinä mielessä, että valkosuklaa, joka pitää sulattaa, kärähtää todella helposti. Mitä pienempi kaakaopitoisuus niin sitä helpommin suklaa palaa pohjaan ja valosuklaan kaakaopitoisuus on pyöreä nolla. Joten mikrosa lämmittämisen kannattaa unohtaa ja käyttää vesihaudetta. Ja olla siinäkin varovainen, sillä valkosuklaa sulaa todella äkkiä. 

Varovaisuus on kuitenkin hyve, sillä tuloksena on samettisen pehmeä mousse. Ja kun mukaan puristaa hieman sitruunamehua ei moussesta tule myöskään liian äkkimakeaa.

Olin saanut kummitädiltäni sokeroituja laventelinlehtiä, jotka sopivat loistavasti koristeiksi aikaansaaden sini-valkoisen ilmeen.

Resepti Fazerin sivuilta. Reseptin ehdottamat turkinpippuri- tai Marianne-rouheet nostavat moussen varmasti vielä uusiin ulottuvuuksiin, mutta itse en käyttänyt niitä. Ja tuli vasta nyt mieleen, että olisin voinut käyttää limevalkosuklaata. Darn. No, next time.

Karpalo-piparijuustokakku

Kahvikakuksi tein karpalo-piparijuustokakun. Suomalainen teema siis jatkuu! Olipahan kivaa tehdä pitkästä aikaa juustokakkua. En edes muista milloin viimeksi sitä tein... Onneksi voi aina tarkistaa täältä blogista. :D 

Juustokakun pohja tehtiin piparkakkutaikinasta. Olen pitkään halunnut kokeilla sitäkin ja mikä olisikaan parempaa joulua odotellessa. Pelkäsin, että pohja saattaisi paistua liian kovaksi, mutta ei hätää. Ihanaa! 

Resepti Valion sivulta. Jos haluaa kanelinja kardemumman maistuvan kakussa yhtään, niin niitä kannattaa lisätä reilusti enemmän kuin ohjeessa, sillä kakkuun käytettävän luumu-kanelirahkan luumu peittää muut maut tehokkaasti alleen. Kanelia ei lisätä itse asiassa ollenkaan, mutta lisäämöni teelusikallinen ei maistunut yhtään. Tosin luumu nyt on niin vahvaa, että mausteita saattaa joutua lisäämään todella paljon.

Olin myös tapani mukaan liian nopea liikkeissäni enkä tehnyt kakusts kerrosmaista vaan vedin kaikki täytteen aineet kerralla sekaisin. Ah well. 

Tätä täytyy tehdä ensi vuonnakin jouluna. Jos ei itsenäisyyspäiväksi niin ainakin sitten jouluaatoksi. Onkin sitten rattoisaa ahtaa itseensä tuhtia juustokakkua kolmen päivän syöminkien päälle. XD Onneksi joulu on vain kerran vuodessa, juhannus sentään joka kesä...

Sitruuna-valkosuklaakreemillä täytetty pehmeä piparakku eli tervetuloa 2015!

Hyvää uutta vuotta! :D Huh, onpas ollut taas hässäkkää. Me nimittäin muutettiin! Hipsterien (ja laitapuolen kulkijoiden ja kaikkien siltä väliltä) Kalliosta lapsiperheiden Riihimäelle! Sanotaanko näin, että ei ollut mun idea vaan muutin mieheni töiden perässä. Ei siis työn vaan töiden. :D Helsinkiin jäi työt ja harrastukset, mutta täällä on yli 60 neliötä, parveke, sauna ja kani! ^^ Hommasin sellaisenkin. :) 

Viikon verran olen pendelöinyt nyt edestakaisin enkä ole vielä tullut hulluksi. :D Aamuisin Hesari viihdyttää ja myöhemmin sosiaalinen media tai kirjat. Helppoahan se nyt lämpimällä ja valoisalla kelillä on, mutta katotaan sitten syksyn ja talven pimeydessä...

Mutta siirrytään sitten vielä viime vuoden loppuun. Kaveri tuli Saksasta käymään ja buukkasi meidän Kallion kämpässä (ei ikävä kyllä onnistu enää ensi kerralla...) ja siitä sitten saatiin päähänpisto pistää uuden vuoden bileiden kutsu vähän isommalle joukolle.

Tässä postauksessa ei ole muuta, kuin tarjolla ollut kakku eli sitruuna-valkosuklaakreemillä täytetty pehmeä piparkakku. Vielä viimeinen jouluinen herkku! Tehdään siis piparkakkumausteilla maustettu kakku, sitruunakiisseli, leikataan kakkuun reikä, täytetään kakku kiisselillä ja laitetaan leikattu kakkuosa takaisin päälle. 

Kakun mukana uuniin levisi ihana piparkakun eli siis joulun tuoksu, mutta ties missä meni vikaan ja kakku hajosi keskeltä. Nöö! Noloa. Oliko ollut sitten liian pieni vuoka, koska kakku ei meinannut millään paistua keskeltä ja alkoi liikaa tummuta reunoilta. *sigh* Kuvakin oli niin ruma, etten viiitsi ottaa sitä edes tähän mukaan...

Kiisselillä täytetty kakku

Sain kuin sainkin kakun leikattua ja täytettyä kreemillä. Tiesin kyllä heti, että se ei tule hyytymään tarpeeksi. En tietenkään halunnut käyttää liivatetta, joten käytin ohjeessakin suositeltua Vege-geeliä eli kasvisperäistä hyydykeainetta yhden pussin. Laitoin kiisseliä ihan kakun piripintaan, mutta sitä jäi silti vähän yli. Note to self: ensi kerralla isompi vuoka... Ja enemmän valkosuklaata, niin hyytyisi paremmin!

Päälle vielä sitruunaista tomusokerikuorrutetta ja voilà! Kakku vuoden vaihtumiselle on valmis. Tuo kakun keskellä ollut reikä vähän pilasi kakun yllätyksellisyyden. :D Täytyy ensi jouluna tehdä tämä uudestaan.

Kun katsoo HS:n sivuilta reseptin kakun kuvaa niin kyllä hatuttaa. Hitsin liivate! :D Mutta ei voi mitään, kasvisversiolla on mentävä. Eli siis olin oikeassa: kiisseli valui aika kiitettävästi ulos kakusta, mutta oli se sentään jonkin verran hyytynyt. Että ei ihan totaalinen pannukakku. Ja mikä parasta, lopputulos oli hyvä! 

Note to self: osta parempi kamera... :/

Sitruuna-valkosuklaakreemillä täytetty pehmeä piparkakku
Ohje: HS.fi

Pehmeä piparkakku:
200 g voita
5 dl fariinisokeria
4 kananmunaa
3 dl kermaviiliä
6 dl vehnäjauhoja
2 tl soodaa
1 tl neilikkaa
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl muskottipähkinää
½ tl suolaa

Sitruuna-valkosuklaakreemi:
1 liivatelehti (tai Vegegel-pussi)
250 g valkosuklaata (kannattaa ostaa varoiksi enemmän, jos kreemi ei meinaa hyytyä)
1 ½ dl maitoa
½ luomusitruunan kuoret
2 dl kuohukermaa
1 dl smetanaa

Pilko huoneenlämpöinen voi kuutioiksi ja vatkaa vaaleaksi vaahdoksi fariinisokerin kanssa. Lisää puoliteholla vatkautuvan taikinan joukkoon vuorotellen kananmunat ja kermaviiliä. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nostele joukkoon.

Paista leivinpaperilla vuoratussa pyöreässä vuoassa (halkaisija 18 cm, reunojen korkeus yli 10 cm) 170 asteessa 40 minuuttia. Kokeile kypsyys puutikulla. Kumoa ja jäähdytä. Leikkaa kansi pois ja koverra kauttaaltaan niin että reunoille jää 2 cm kakkua (sisuksesta saa kuutioimalla ja kuivaamalla hyviä krutonkeja jouluiseen salaattiin).

Tee kreemi. Laita liivatelehti veteen likoamaan. Sulata valkosuklaa, kiehauta maito, jossa on seassa sitruunakuorenpalat. Sulata liivatelehti kuumaan maitoon. Poista sitruunan kuoret ja sekoita vähän kerrassaan kuuma maito sulaan valkosuklaaseen.

Sekoita joukkoon kerma ja smetana. Anna täytteen jähmettyä lusikoitavaksi jääkaapissa (noin 1 tunti). Täytä koverrettu kakku kreemillä, nosta kansilevy päälle ja laita vetäytymään jääkaappiin vähintään 5 tunniksi. Koristele.

Triplasuklaa-karpalobrookies

Karpalo-valkosuklaabrookies

Kukapa ei tykkäisi brownies-leivonnaisista, noista suklaisista ihanuuksista? Parhaimmillaan silloin, kun reunat ovat kiinteytyneet, mutta keskusta on vielä pehmeä. Brownie-taikinaan voi lisätä maun mukaan lisää rouhittua suklaata tai pikakahvijauhetta tai karkkeja tai pähkinöitä...

Entä kukapa ei tykkää kekseistä? Rouskuvista tai sitten sitkeistä, höystettyinä lempiherkuillasi, kuten suklaarouheella, pähkinöillä tai karkeilla. Kenties jopa kuivatuilla marjoilla. Tai sitten keksitaikinasta voi jättää munan kokonaan pois ja tarjota taikinaa raakana. Tai juustokakun sisällä.

Entä sitten, kun yhdistää browniet ja keksit? Syntyy yksi leivontavillitys lisää eli brookies. Tämä juttuhan on jo melko vanha, Suomeen brookiesit rantautuivat viime vuonna ja Jenkeissä ne ovat tietysti olleet pinnalla jo monta vuotta, kuulemma ovat Brooklynistä kotoisin. Mutta siitä viis, yhdistelmä toimii.

Tein näitä perinteiselle The Joulukalenteri -maratonille (kyllä, se on minun ja kaverini jouluperinne) sekä edellisen päivän Itsenäisyyspäivän kekkereihin. Todella hyviä! Tosin pidin itse eniten tuosta keksitaikinasta, jossa makeaan yhdistyi karpaloiden kirpeys. Brownieosa oli liian tuhtia jopa minun makuuni (siihen tulee myös kaakaojauhetta suklaan lisäksi), joten voisi kokeilla tehdä pelkäm suklaisen brownien ensi kerralla. Tätä kun voi varioida loputtomiin.

Ylläolevasta Brooklyn-linkistä löytyy Hesarin sivuilta Brookies-ohje, jossa brownietaikinaan on käytetty tummaa suklaata mutta ei kaakaojauhetta. Alla kuitenkin se HS:n ohje, jolla nämä tämän postauksen brookiesit on tehty:

Brownies-pohja:
75 g voita
1½ dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl kanelia
2 kananmunaa
2½ dl sokeria
1½ dl suolattuja ruskeita manteleita
1½ dl vehnäjauhoja
150 g maitosuklaata

Cookies-kerros:
150 g valkosuklaata
1 dl kuivattuja karpaloita
100 g huoneenlämpöistä voita
1½ dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 iso kananmunaa
3¾ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
¼ tl suolaa

Kanelikermavaahto:

(jätin tämän välistä)
2 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
½ tl kanelia

Tee ensin brownies-pohja. Sulata voi. Sekoita joukkoon kaakaojauhe ja kaneli. Jäähdytä seos. Vatkaa kananmunat ja sokeri kulhossa kevyesti vaahdoksi. Kaada joukkoon kaakao-voiseos ja sekoita tasaiseksi.

Hienonna suolatut mantelit veitsellä karkeaksi rouheeksi. Sekoita vehnäjauhot ja mantelit keskenään ja lisää taikinan joukkoon. Rouhi maitosuklaa isohkoiksi paloiksi, lisää taikinaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Vuoraa leivinpaperilla 20 cm x 30 cm:n kokoinen uunivuoka. Levitä brownies-taikina tasaisesti vuokaan. Nosta vuoka jääkaappiin puoleksi tunniksi. Tee tällä välin cookies-taikina.

Rouhi valkosuklaa veitsellä. Hienonna karpaloita hieman.

Vatkaa voi, sokeri ja fariinisokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmuna ja vatkaa tasaiseksi.

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, sooda, vaniljasokeri ja suola keskenään. Lisää jauhoseos voi-sokerivaahdon joukkoon ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Lisää valkosuklaarouhe ja karpalot ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Nostele cookies-taikinaa lusikalla nokareiksi brownies-taikinan päälle. Se leviää pohjan päälle.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes brownies tuntuu reunoilta kypsältä. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja leikkaa paloiksi.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Mausta vaniljasokerilla ja kanelilla. Tarjoa leivonnaisen kanssa.

Joulu 2015: limesorbetti

Luminen joulu Kiuruvedellä

Jösses, täältähän löytyy vielä vanhoja joulupostauksia! Ei sentään kauempaa kuin viime joululta. :D Noh, eikö se säätiedotus ole huomiseksi luvannut räntää Lappeenrantaan? Eikä se räntä ole niin kaukaista täällä Hesassakaan...

Luminen pihamaisema ja vanha navetta.

Olin joulun perinteisesti tädin luona Kiuruvedellä vanhempien kanssa. Bf vietti joulun omien porukoidensa kanssa, koska ei sitä nyt  vielä puolen vuoden seurustelun jälkeen kehtaa perinteitä rikkoa. Eikun mitä? :D

Vuoden 2013 joulun vietinkin äidin kanssa Lahdessa ja jotenkin oli ruokahalu kateissa, niin ei ollut oikein jouluinen fiilis... Niin oli kyllä ruokahalu kateissa tänäkin vuonna, sillä toin juuri ennen joulua Tallinnan reissusta tuliaisen, joka ei sovi ruoka-aiheeseen blogiin. Voitte varmaan kuitenkin kuvitella sen...

Tyrnicurd

Tein tädille, kuten monena vuonna aikaisemminkin (käytän muuten aika paljon lausetta "...kuten aina ennenkin"....), ruokalahjan. Ostin Ruohonjuuresta tyrnitäysmehua ja keitin siitä tyrnitahnaa eli tyrnicurdia. Siis kuin lemon curd, mutta tyrnimehusta. TOIMII. 

En ollut varma, että löytyisiko Googlesta ohjetta vai pitäisikö soveltaa, mutta löytyihän sieltä! Ja vielä ahvenanmaalainen herkku! (Vaikka kyllä niitä löytyy tyrnejä Savostakin...)

Tyrnicurd

Resept enjoy! Suomi -sivustolta

2 keltuaista
1 dl makeuttamatonta tyrnimarjamehua
1 dl sokeria
25 g voita

Vatkaa keltuaiset, sokeri ja tyrnimarjamehu pienessä kattilassa. Anna kiehua hiljalleen kunnes seos sakenee. Siirrä kattila kylmään veteen ja vatkaa heti joukkoon kylmä voi pienissä nokareissa. Tarjoa paahtoleivän kanssa, tai vatkaa ylijäävistä valkuaisista marenkeja ja tarjoa tahnan ja jäätelön kanssa.

Ruohonjuuresta siis saa hyvää tyrnitäysmehua. En maistanut mehua itse, koska se on varmaan todella hapanta, mutta tästä siis tuli todella hyvää. Kuvitelkaa tätä esim. juustojen kanssa! Viimeistään ensi syksynä pikkujoulukauden glögi-illallisiin uudestaan!

Joulupöytä, niin perinteinen kuin olla voi. Hirveästi kaloja (iskän kylmä- ja lämminsavustamia lohia ja siikoja!), juustoa, hilloja, leipää, fetasalaattia...Fetasalaattia? Eikun oho, noh, yksi ei-perinteinen annos pitää aina olla! Ja kinkkua, jonka tädin miesystävä oli savustanut. 

Päätin joulun jälkkärin jo hyvissä ajoin etukäteen ja täytyy sanoa, että idea oli vähintäänkin nerokas ellei vallankumouksellinen: lime sorbetti lime-mascarponevaahdolla. NOM. Miettikää ny ite! Ei ole parempaa jouluähkyn päälle, kuin kirpeän raikas ja virkistävä limesorbetti. 

Tuo mascarponevaahto oli kyllä jostain syystä hieman tunkkainen eli oikeastaan turha, mutta raikkaampana siitä saa oikein oivan kumppanin sorbetille. Vaikka miksi vaivautua, kun menee ilmankin!

Sorbetti siis sisältää 2,5 desiä vettä, 2,5 desiä limemehua ja 2,5 dl sokeria, jotka kiehautetaan kattilassa, kunnes sokeri on sulanut. Sitten lisätään 1 tl limen kuorta. Huoneenlämpöisenä seos sitten laitetaan jääkaappiin jäätymään väh. kahdeksi tunniksi ja valmistetaan jäätelökoneen ohjeiden mukaan. Koneen puutteessa jäädyttelin parisen tuntia raikkaassa parinkymmenen asteen pakkasessa kuistin portailla.Välillä sekoitellen (jolloin varsinkin syntyy hileitä) niin toimii. Tätä ehdottomasti heti ensi kesänä! Ja resepti tosiaan täältä.

Joulusta kesää kohti, sorbetin voimin. ;) Kohta on jo vappu! Ja se tietää donitseja, tosin tällä kertaa uunissa. Ja täytteellä!

Piparkakkutalo ja piparkakkukartano

Ah, joulukuun 20. päivä! Enää neljä yötä jouluun! Enää kaksi yötä siihen, kun lähdetään joulun viettoon tätini luokse Kiuruvedelle! Ja siellä on kuulemma hiihtokelit! En muista, koska viimeksi olisin ollut näin innoissani päästessäni hiihtämään! Wohoo! Viime vuonna en hiihtänyt kertaakaan, kun talvi oli niin huono ja sitä edellinen talvi meni pitkälti graduillessa. Ihanaa, jos nyt voi edes joulun alla hiihdellä. ^^

Hiihdän vain vapaan tyylin suksilla, sillä pertsa (eli perinteinen) on mielestäni ihan etan..tai siis, liian hidasta minulle. Saas nähdä, miten sitä taas meinaa kuolla ekalla kiekalla, kun hapenottokyky ei taas ole tottunut hiihtämiseen (pitäisikö alkaa juoksemaan kun ei ole vielä edes pahasti jäätä kaduilla) eikä luistelutyylillä oikein voi aloittaa hitaasti... Noh, tuleepahan vähän enemmän kalorivajetta joulun herkuttelua varten vaikka aionkin pysyä erossa suklaasta. Tryffelien korvikkeesta hieman myöhemmin...

Mutta siirrytään aiheeseen eli piparkakkutaloihin! Niitä tein tänä vuonna kaksi ja tarkoitus oli myös tehdä piparkakkutraktori poikaystävän vanhemmille, mutta vietin torstain vuoteen omana emmekä sitten lähteneet mihinkään eilen enkä olisi edes jaksanut mitään niin suuritöistä vääntääkään. Eli tuloksena oli siis yksi tavallinen piparakkutalo kaverin kanssa yhteiselle perhepäivähoitajalle sekä äidille tehty piparkakkukartano.

Piparkakkutalon rakenteet

Talon kaavat ovat Myllyn Parhaan nettisivuilta. Kaksi vuotta sitten, kun tein elämäni ensimmäisen piparkakkutalon, käytin Sunnuntain-ohjetta. Heiltä löytyy monenlaisia eri rakennelmia; täytyy painaa mieleen ensi vuodeksi, koska nythän täytyy joka vuosi pistää panoksia kovemmaksi. Tänä vuonna kartano, ensi vuonna traktori...

Pienet koristeet

Piirsin kaavat tietokoneen ruudulta paperille ja sitten leikkasin ne irti. Kannattaa kaulia taikina leivinpaperin päällä, ottaa muotit siinä ja siirtää paperi suoraan pellille. Niin välttää sen, että palaset venyvät siirettäessä. Vaikka piparitalo pysyy pystyssä vähän vinoin seinin ja katon kolot voi piilottaa, niin täydellisyyteen kannattaa aina pyrkiä. (Me siis emme tehneet niin. :D ) Varsinkin, jos käyttämissään kaavoissa on esim. paljon pieniä ikkunoita ei niitä edes kannata siirrellä mihinkään.

Olen aina käyttänyt kaupan taikinaa näihin, koska uskon sen olevan paljon kovempaa ja näin helpommin käsiteltävää, kuin itse tehty. Traktori minun piti tehdä omasta taikinasta, mutta sitten ensi vuonna....

Koottu piparkakkutalo viime silausta vaille

Piparin paistumista voi odotella mukavasti glögin ja pienen purtavan kera. Kun palat ovat jäähtyneet niin eikun koristelemaan! Kaveri oli tehnyt punaista, vihreää ja valkoista kuorrutetta ja minä ostin ihania talviaiheisia koristerakeita, mm. pienenpieniä hopeita ja valkoisia helmiä, isompia valkoisia helmiä sekä lumihiutaleita. Ah! 

Piparkakkutalonhan voi koota myös pikeerin eli tomusokeri-munanvalkuainen-sitruunamehuseoksella sulatetun sokerin sijaan, mutta minusta sokerissa ei ole mitään vaarallista. Kunhan sitä ei vain ala keittämään täysillä niin mitään ei voi tapahtua. Ja jos sitä osuu sormelle niin äkkiä vain kylmää vettä alle. Kaveri on hyvä olla, koska esim. katon kanssa on helppoa jos joku pitelee osia ja toinen sitten levittää sulaa sokeria. Nopeus on valttia!

Kokeilimme myös kristalli-ikkunoita eli laitoimme nallekarkkeja ikkuna-aukkoihin. Ne sitten sulivat ihanaksi sokerilasiksi. Leikkasimme osaan ikkunoista nallekarkit kahtia, mutta ihan hyvin voi käyttää kokonaista nallekarkkia ettei tule liian ohutta lasia.

Valmis piparkakkutalo

Kun liimausurakka on ohi, voi hoitaa koristelun loppuun. Eli paljon valkoista lunta, koristeet katolle ja muut hahmot paikoilleen maahan. Tila meinasi loppua kesken, koska halusimme kuvaan myös joulumuorin ja possun. Hmm, nyt lähemmässä tarkastelussa nuo joulumuorin essun nauhojen rusetit näyttävät ihan rintsikoilta! xD Oops. Ja huomaatteko, mitä muuta puuttuu myös? Ovi! Oops x 2. 

Hieno siitä tuli. Ja perhepäivähoitaja tykkäsi. Jahas, nyt kun tuota kuvaa katson niin jäikö meiltä sitten tuo yksi piipun seinä koristelematta? Darn it. Oops x 3. Tai noh, pitääkö sitä nyt joka kulmassa olla hirveästi törtettä... :D

Halloween meets Christmas

Kilon piparkakkutaikinasta jäi yli juuri sopivasti piparkakkupääkalloarmeijaan. Ihanaa! Halloween meets Christmas, indeed. :D Koristelimme ne kaverin kanssa kuorrutteilla ja helmikoristeilla hassunhauskoiksi naamoiksi. Osa tosin näyttää siltä kuin olisivat jääneet lumikinoksen alle. xD

Ihanan nöpöjä! ^^

Smile! Katsokaa noita kahta, joiden päällä on kunnon kerros kuorrutetta! :D

Tässä on kuva jäljelle jääneistä samalta illalta. Kuka ne kaikki söi? ;) Noh, jäi niitä muillekin.

Piparkakkukartano

Nähdessään kuvan perhepäivähoitajan talosta äiti puolittain vitsaili, että hänenkin tekisi mieli omaa taloaan. Pitihän se äidin toive toki täyttää. Ajattelin ensin tehdä hänelle monta pientä taloa, mutta sitten satuin selailemaan vanhaa Leivotaan-lehden joulunumeroa, jossa oli upean piparkakkukartanon ohje. Sellainenhan se äidille oli tehtävä!

Kartano oli paljon isompi, kuin tavallinen piparkakkutalo ja siihen kuului paljon ikkunoita. Minulla meni tunti pelkästään kaavojen leikkaamiseen kaikkien ikkunoiden takia! :D Lisäksi siihen kuului kattoikkunoita, kaksi enkeliä sekä porstua. Laitoin paistamisen ajaksi hieman raesokeria ikkunoihin, koska en ollut muistanut ostaa karkkeja kristalli-ikkunoiksi. (Jouluostoksien teko ja niiden raahaaminen veivät veronsa...) Eihän raesokeri vartissa mihinkään sula, mutta osa onneksi jämähti ikkunoihin ja antoi hieman väriä.

Piparakkukartano takapihalta.

Iskä auttoi liimaamisessa eli piteli osia paikoillaan. (Tein tämän siis valmiiksi iskällä juuri ennen itsenäisyyspäivän viettoa.) Pistin parastani koristelemisen saralla ja käytin taas paljon talvisia koristehelmiä. Tämän talon koristelemiseen käytin pikeeria eli sekoitin n. 3 desiä tomusokeria, kananmunanvalkuaisen ja pari ruokalusikallista sitruunanmehua keskenään. Tulos on paljon kiiltävämpi ja tosiaan nopeammin kovettuva kuin pelkkä vesi-tomusokerikuorrute. Suosittelen, tähän siirrytään! Samalla kuorrutteesta tulee terveellisempää kuun siinä on valkuaisen proteiinia. :D No okei, vitsi vitsi, terveellisyysasiat hiiteen nyt.

Huomatkaa pieni valkoinen matto oven edessä :)

Käytin tähänkin kilon valmista piparkakkutaikinaa ajan säästämiseksi. Vaikka tämä oli vähän monimutkaisempi niin silti onnistui hyvin! Äiti oli onnessaan ja sai tämän vielä hyvin ja ehjänä kuljetettua kotiin kassissa.

Tällaisen ikkunateoksen kanssa ei todellakaan sovi siirrellä mitään osia vaan kaikki osat tulee kaulia leivinpaperin päälle, joka sitten nostetaan pellille. Oli kyllä hauska teos. Ensi vuonna sitten kunnon tehdas pystyyn heti alkukuusta niin ehtii tehdä useamman ja kotiinkin yhden! Ja ainakin yksi täytyy tehdä omasta taikinasta, ainakin kokeeksi.

Joulun herkkuja ja jouluherkkuja

Maitokahvia kermavaahdolla ja kinuskikastikkeella

Hyvää joulun jälkeistä aikaa! Toivottavasti kaikki ovat selvinneet joulun koettelemuksista (eli syömingeistä ja juomingeista) ilman suurempia tuhoja (vaatteet, joilla matkustit joulunviettopaikkaasi mahtuvat edelleen päälle). Täällä päin ollaan jo palattu takaisin "arkeen" eli järkevämmän syömisen, vähemmän juomisen ja normaalin liikunnan pariin. :D (No hei, jos ulkona on lähes joka päivä keskimääräisesti noin 22 astetta pakkasta, niin ei siinä paljoa ulkona tee mieli heilua.) 

Toivottavasti myös pukki (tai kuka tahansa muu) muisti teitä ja toi mieleisiä lahjoja. Minä ainakin hyrräsin tyytyväisenä saatuani leffalippuja, keittiövaa'an sekä sähköhammasharjan. Vähän on vähentyny lahjat 15+ vuodessa. :D Oikea suunta. 

En yleensä juo kahvia muun kuin rasvattoman soijamaidon kanssa, mutta tässä viime viikon valmistujaisista jäi jääkaappiin lähes täydet putkit valmista kermavaahtoa ja kinuskikastiketta, joten pitihän niitä vähän vajuuttaa ennen poisheittoa... ;)

Vegaanikinkkua

Ostin viikko ennen joulua Ekologisilta joulumarkkinoilta Maan ystävien jauhoseoksen, josta voi paistaa vegaaneille sopivan "kinkun". Jauhe koostuu vehnägluteenista (vehnän proteiinipitonen osa), kikhernejauhoista, kasvisliemestä, mausteista ja suolasta. Pussin kyljessä on valmistusohjeet sisältäen myös marinadiohjeen, mutta siis pussin sisältö sekoitetaan ½ desiin soijakastiketta, ½ desiin öljyä ja kolmeen desiin vettä. (Vettä kyllä tarttee vähän vajaa neljä desiä.) Massa sekoitetaan ja vaivataan kinkun muotoon.

Marinadiin tulee pari ruokalusikallista öljyä, yksi rkl soijakastiketta, 1 rkl tomaattipyreetä, 1 rkl (omena)viinietikkaa ja ½ dl vettä. Minä käytin öljyn ja veden lisäksi sinappia ja sitruunamehua, joista tuli myös erittäin hyvä marinadi. "Kinkku" laitetaan isoon kulhoon ja marinadi sivellään "kinkun" päälle. Massa laitetaan jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi, mielellään yön yli. Välillä on hyvä valella kinkkua marinadilla. "Kinkku" paistetaan folion sisällä 175 asteisessa uunissa n. puolitoista tuntia. 

Tulos on erittäin maukas, jos on tottunut vehnägluteenin sitkeään makuun ja pitää siitä. :D En ottanut tätä mukaan joulunviettoon vaan tein jo etukäteen, koska tiesin jouluna syöväni muutenkin ihan tarpeeksi ja enemmänkin. :D

Homejuusto-hedelmäsalaatti

Meillä on varmaan vähän joka vuosi ollut jotain uutta ja erilaista joulupöydässä ja tänä vuonna se oli homejuusto-päärynäsalaatti, vaikka yhdistelmä ei sinänsä ole mitenkään muuten outo. Päinvastoin, se on erittäin toimiva! En pidä homejuustosta, mutta makean päärynän (tai vielä parempaa, piparkakun) kanssa sekin haisuli sujahtaa helposti kurkusta alas. (Vähän liiankin helposti...) Salaatinlehtiä, päärynänpaloja, viinirypäleitä, murskattuja pekaanipähkinöitä ja homejuustoa. Yksinkertaisesti hyvää.

Savustettu kalkkuna

Iskä oli hankkinut neljän kilon valmiiksi savustetun kalkkunan. En osallistunut sen tuhoamiseen, mutta muiden mielestä se oli erittäin onnistunutta. Minä syön joulupöydässä vaan kaloja, juustoja ja vähän laatikoita, joissa on ihan tarpeeksi. Onneksi ei pidä ahtaa itseensä vielä jotain lihaa. :) (Sen tilalla voi ottaa vielä pari kylmäsavulohisiivua...)

Joulupöytä

Jäädytetty marenkikakku

Perinteisesti teen aina jotain uutta jouluaaton jälkkäriksi ja tällä kertaa valitsin vuoden 2012 viimeisessä Glorian Ruoka & Viini -lehdessä kansikuvassa komeilleen jäädytetyn marenkikakun, jonka väliin tuli kahvikiisseliä. Lehden kuva oli paljon hienompi, koska ahdoin innostuksissani neljän marenkilevyn väliin liikaa täytettä ja se tietysti valui joka suuntaan ennen kuin ehti jäätyä. :D Ulkonäköön pitäisi oikeasti panostaa... Onneksi saatiin kuningasidea, että tästä lähin kaikki koottavat & jäädytettävät kakun kootaan irtopohjavuokaan, jolloin muoto pysyy kasassa. Loistavaa. 

Itse kakussa ei ollut mitään vikaa, päinvastoin. Ihanan kermaista ja kahvista täytettä ei-liian-makeiden suklaamarenkien välissä. Omnom. Kaikki kehuivat ja ottivat lisää. (Joku jopa kolmannen kerran...) Kakku ei ollut yhtään ällömakea ja sopi yllättävän hyvin tuhdin jouluaterian päälle, ja sherryn kanssa. Tätä voi tehdä uudestaankin! (Vaikka tuskin koskaan uusin näitä juttujani... :D )

Jäädetty marenkikakku

Glorian Ruoka & Viini 8/12

Marenkipohjat (4 pohjaa)

6 munanvalkuaista

2 dl sokeria

½ tl väkiviinaetikkaa

50 g tummaa suklaata

Espressojogurttitäyte

500 g bulgarianjogurttia (myös turkkilainen käy, itse käytin sitä)

6 munankeltuaista

1 dl sokeria

2 dl maitoa

1 dl vettä

1 rkl espressopikakahvikauhetta (tai tavallista pikakahvijauhetta)

1 tl kardemummaa

3 rkl maissitärkkelystä

20 g voita

2 dl kuohukermaa

Laita uuni lämpenemään 125 asteeseen. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Laita keltuaiset pieneen kulhoon ja peitä kelmulla. Vatkaa valkuaiset isossa kulhossa, kunnes vaahtoa alkaa muodostua. Lisää sitten väkiviinaetikka ja sokeri ja vatkaa valkuaiset, kunnes vaahtohuiput ovat teräviä ja vaahto pysyy kuosissa, vaikka kulhon kääntää ylösalaisin. 

Käytä halkaisijaltaan n. 18 sentin lautasta ja piirrä sen avulla leivinpaperille neljä ympyrää. (Helpoimmin pääseem jos kaikki kakun marenkilevyt saa tehtyä yhdellä pellillä. Jos käytössäsi on n. 20 sentin irtopohjavuoka, käytä sitä mallina.) Sulata suklaa varovaisesti mikrossa. Voitele ympyrät kevyesti rasvalla, koska marenki tarttuu helposti kiinni. Lusikoi marenkivaahto keoiksi ympyröiden keskelle, valuta sula suklaa kekojen päälle ja tasoita keot ympyröiden kokoisiksi. Älä sekoita liikaa, jotta suklaaraidat säilyvät mahdollisimman erottuvina. Paista uunissa n. 1 ½ tuntia. Anna jäähtyä.

Täytettä varten kumoa jogurtti tiheäreikäiseen siivilään ja anna nosta se kulhon päälle muun täytteen valmistuksen ajaksi. Mittaa keltuaiset, sokeri, maito, vesi, kahvijauhe, kardemumma ja maissitärkkelys kattilaan. Kuumenna seos kiehumispisteeseen koko ajan sekoittaen. Kun seos kuplahtaa, ota se pois liedeltä ja lisää rasva. Sekoita, kunnes voi on sulanut ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Sekoita keitosta välillä tai ripottele pinnalle sokeria kuortumisen ehkäisemiseksi.

Kun seos on jäähtynyt, sekoita siihen valutettu jogurtti. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää seokseen. Kokoa kakku laittamalla alimmaiseksi yksi marenkilevy, sitten täytettä, marenkilevy, täytettä... kunnes  viimeiseksi jää marenkilevy. (Jos marenkilevyt sopivat johonkin korkeaan vuokaan, käytä sitä, niin täyte ei leviä eikä kakku kallistu.) Jäädytä kakku pakkasessa yön yli. 

Ota kakku huoneenlämpöön kaksi tuntia ennen tarjoilua. Kakku saa olla kylmää mutta ei jäistä. Koristele esim. suklaatryffeleillä. (Minulle jäi täytettä vähän yli, mutta kyllä sen ylimääräisenkin saa kulumaan...)

Aprikoosi-mascarponetorttu

Tapaninpäiväksi tein samasta lehdestä oheisen aprikoosi-mascarponetortun. Tortusta ei tullut ihan kuin ohjeessa, koska tajusin vasta torttua syödessämme, että käyttämäni valmispohja oli pizzapohjaksi soveltuva piirakkapohja! Ei ihme, että taikina vetäytyi helposti vuoan reunoilta ja oli sitkeää, tokihan pizzapohjiksi soveltuvissa piirakkapohjissa on sitkoa. Epic fail. >< Tarkoitus oli siis tietysti käyttää makeaa murotaikinapohjaa, mutta minkäs teet, kun tyhmänä ei sytyttänyt ja päätin olla nopeampi ja käyttää valmista. Huoh. Noh, onneksi pohja ei ollut pahanmakuinen ja torttu onnistui kuitenkin ihan jees. Tosin torttutaikinaa oli liian vähän tätini piirakkavuokaan ja siksi kansilevyä ei saanut kiinni pohjataikinaan. Note to self: ei kannata aina käyttää valmista.

Koska reunoille jäi "tyhjää", sulatin n 70 grammaa valkosuklaata ja koristelin reunat sillä. Tämä ei ole mitenkään makea piirakka, tosin se on varmasti makeampi oikeanlaisen pohjan kanssa. :D Kuivatut aprikoosti ovat toista tuntia glögissä marinoitumassa, mutta aika kuivakoita ne olivat eivätkä kovin maukkaita. Piirasvuoka olisi pitänyt olla pienempi, niin tämäkin olisi varmasti ollut mehevämpi, kun hedelmien päällä olisi ollut enemmän mascarponetäytettä. Mutta hyvin se vieraihin upposti (paitsi äitiin) tai sitten hän oli ainoa, joka uskalsi puhua totta. :D

Aprikoosi-mascarponetorttu

Glorian Ruoka & Viini 8/12

Pohja

175 g voita

5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja

1 ½ dl sokeria

ripaus suolaa

3/4 dl kylmää vettä

Täyte

250 g kuivattuja aprikooseja

3 dl alkoholipitoista glögiä

250 g mascarponea

1 kananmuna

1 dl sokeria

½ vaniljatanko tai 1 rkl vaniljasokeria

Päälle

1 kanamuna

1 rkl mantelilastuja

Leikkaa voi ½ sentin kuutioiksi tilavaan kulhoon. Anna voin lämmetä huoneenlämpöiseksi. Sekoita jauhot, sokeri ja suola. Kaada jauhoseos voikuutioiden päälle ja nypi seos murumaiseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Muotoile taikina palloksi ja anna levätä jääkaapissa tunnin ajan. Laita aprikoosit glögiin marinoitumaan tunnniksi. 

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen. Nosta taikina jääkaapista ja jaa se kahteen osaan. Kauli toisesta puolikkaasta piirakkavuoan läpimitan kokoinen kansi (24 cm). Yhdistä kannen taikinarippeet loppuun taikinaan ja kauli pohja 1-2 cm vuokaa suuremmaksi. Nosta pohjalevy kaulimen avulla vuokaan ja painele sen pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa uunissa n. 8 minuuttia. Pohjan kohoamisen estämiseksi peitä se leivinpaperinpalalla ja kaada päälle esim. kuivattuja herneitä. Myös pohjan pistely haarukalla auttaa.

Nosta aprikoosit glögistä ja levitä ne tasaisesti piirakkapohjan päälle. (Säästä toki glögi!) Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa ja raaputa siemenet mascarponen joukkoon. Lisää sokeri ja kanamuna. Sekoita ja levitä seos aprikoosien päälle. 

Nosta kansi täytteen päälle ja paina reunat kiinni pohjataikinaan. Voitele munalla ja pistele kanteen muutama reikä haarukalla. Viimeistele mantelilastuilla ja paista uunin keskitasolla 30 minuuttia. Anna jäähtyä ennen leikkaamista. (Nauti sen glögin kanssa. ;) )

Kiuruvetinen peltomaisema

Olin joulun, kuten niin monta joulua tätä ennenkin, tätini luona Pohjois-Savossa isäni lapsuudenkodissa. Jos Helsingissä sattuisi olemaan musta joulu, niin tädillä on aina riittänyt lunta. Tosin muutamana viime vuonna Helsingissä on ollut enemmän lunta kuin tädillä... Ikävä kyllä Savossa myös pakkanen paukkuu etelää hurjemmin, joten saimme "nauttia" huimista noin 25 asteen pakkasista lähes koko joulun. Joulupäivänä päästiin 15 asteessa kävelylle, mutta muutoin lueskeltiin sisätiloissa. (Gradun tekemisen lomassa, tietenkin...)

Olipahan taas yksi rento joulu. Tein gradua viime vuoden jouluna ja tänä jouluna, mutta onneksi on 100 % varmaa, että ENSI jouluna sitä EI tarvitse vääntää. :D Aion lukea niin, että sormiin sattuu. Ja leipoa, tietenkin.

On hyvin mahdollista, etten bloggaa ennen vuodenvaihdetta, joten haluan toivottaa kaikille lukijoilleni oikein loistokasta, kuplivaa ja herkullista vuodenvaihdetta! Olkoon vuosi 2013 entistäkin onnistuneempi meille kaikille, onhan edessämme taas 365 uutta päivää. :) Palataan asiaan siis ensi vuonna!

Talonrakennuspuuhissa: piparkakkutalo

Hyvää joulunodotusta! Minun kotonani on nyt jo noin viikon ajan tuoksunut piparkakku, kiitos kahvinkeittimen päällä viime viikolla keskiviikosta sunnuntaihin asti seissyt piparkakkutalo. Ah, tuo lapsuuden ihana jouluntuoksuinen rakennelma... Kun olin pieni ja vielä perhepäivähoidossa teki hoitaja jokaiselle lapselle piparkakkutalot jouluksi. Tai siis me lapset saimme koristella talot mieleiseksemme ja hän sitten huolehti palasten kiinnittämisestä. Minun piparkakkutatalon osani olivat aina niin täynnä sokerikuorrutetta ja karkkia, kuin mahdollista, sillä pelkkä piparihan ei maistu miltään. ;) Noh, onneksi ajat ovat tuosta muuttuneet. Myöhempinä vuosina, siis noin yläasteella-lukiossa, minä ja hyvä ystäväni kutsuttiin vielä parina jouluna perhepäivähoitajan luokse koristelemaan omat piparkakkutalomme.

Puhetta on ollut jo monta vuotta, mutta tänä vuonna päätin näin lomalla rohkaistua ja rakentaa ihka ensimmäisen oman piparkakkutaloni! Tekisin sen vielä tuolle em. ystävälleni ja hänen poikaystävälleen joululahjaksi. Siitä myös tuo pyörä tuossa talon kulmalla... :)

Otin mallia Sunnuntai-leivontatuotteiden nettisivuilta Piparitalo ja valitsin sieltä perinteisen mummonmökin. Muitakin koristelumahdollisuuksia on taitojen mukaan, kuten linnoja, vaikeampia taloja ja oikein karavaanikin, mutta päätin nyt sitten aloittaa ihan perinteisesti. Ei sovi heti lähteä sen vaikeimman kautta, vaikka varmasti sekin olisi onnistunut, öhöm...

Ohjeet ovat simppelit ja kaavat on tulostettavissa ja leikattavissa. En jaksanut kokeilla tulostimeni toimivuutta, joten piirsin kaavat läpi läppäriltä. Ohjeen mukaan pitää ostaa 1,5 kg piparkakkutaikinaa, mutta koska tein hiukan ohjetta pienemmän mökin, niin minulla taikinaa jäi joku 500 g ylimääräistä. Mutta riitti sitten muihin pipareihin, ja oikeankokoiseen mökkiin varmaankin siis ihan sopiva määrä.

Ei siis muuta kuin kaulimaan taikinaa ja leikkaamaan osia muottien mukaan. Taloon kuuluu siis kahden pääty- ja kahden sivuseinän lisäksi kaksi kattopalaan, neljä palaa savupiippua, kaksi kuusta, 12 aitapalaa, ovipala sekä tonttu. Lisäsin myös "itseni" mukaan piparihahmossa, siitä hiukan tuonnempana... ;) Vai olisiko kuusiakin ollut vain yksi? Anyway, mielestäni pihan voi ahtaa niin täyteen, kuin vain taikinaa riittää. :) Ja tietysti pitää jättää myös taikinaa n. 30 x 35 cm:n kokoiselle pihalle.

Hih, siinähän minä olenkin! :D Sain äidiltä vuosi-pari sitten pirunmallisen piparimuotin ja nyt muistin sitä kokeilla. Vähän tuo on haastava saada kokonaisena pellille, mutta lopputulos on hieno! ^^ En usko, että kukaan enää nykyään kauhistuu pirupiparista piparimökin takana, joten asiaa tuskin tarvitsee enempää selitellä. ;) Pikku-piru vain haluaa osallistua joulunodotukseen ja on tullut tonttua tapaamaan.

Kun piparitaloa alkaa kokoamaan, kannattaa talo ensin mallata eli siis testata, ovatko talon neljä sivua tarpeeksi suorat niin, että ne saa mahdollisimman hyvin kiinni alustaan sekä toisiinsa ilman, ett välissä on isoja epätasaisuuksista johtuvia aukkoja. (Kuten minun tapauksessani.) Ja ekaa päätyä alustaan sulalla sokerilla liimatessa kannattaa oikeasti pitää siitä kiinni, kunnes sokeri on täysin jäähtynyt ja pääty pysyy pystyssä ettei se lähde kallistumaan, minkä seurauksena on armoton lovi. (Jonka polkupyörä onneksi peittää aika hyvin.).

Kattopalojen liimaaminen on ihan hirveätä. Tai siis sokerin tulee olla TODELLA kuumaa, jotta se ei ehdi jämähtää ennen, kuin saa kattolevyt paikoilleen. Sivelin siis ensin muiden talon osien päät sokerilla ja sitten yritin liittää jo aikaisemmin yhteen liimaamiani kattopaloja yhteen. Vähän on epätasaista, mutta kyllä se lopulta sitten jämähti paikoilleen niin, ettei nyt ainakaan lähtenyt kuljetuksessakaan kävelemään. :D Score!

Minä hoidin koristelut ennen kiinnittämistä ja koska talon eteen tulee niin paljon tavaraa, on ainakin osa päädyistä kannattavaa koristella etukäteen. Tosin kiinnittäessä osa koristeluista voi mennä lyyttyyn ja kattopalkistakin irrota karkkeja, mutta niitä voi sitten jälkeenpäin korjailla ja lisäillä.

Myös sokerikuorrutuksen avulla pystyy liimaamaan osia ihan hyvin, mutta totta kai sula sokeri on sitä parasta tavaraa. Tai siis kaikki muut paitsi talon osat voi liimata sokerikuorrutteella. :D Taloon ei käy mikään muu, kuin sula sokeri. (Joka polttaa tieltään kaiken, jos siihen koskee.) Sula sokeri on kyllä hienoa, kun se jäähtyy niin nopeasti. Siitä saa niitä ihania kuvioitakin. Hmmm....

Olen ihan tyytyväinen ensimmäiseen mökkikokeiluuni. Ok, se on vähän vino yhdestä päädystä eikä katto ole tasassa, mutta eikös ne mummonmökit aina ole vähän kallellaan ja tuulen tuivertamia? (Ja ovetkin on vähän vinossa. ;) Pari aitaa pääsi kaatumaan, kun kuljetin mökin kavereilleni, mutta pistin sen Antti-tuiskun (heh, heh!) syyksi. ;)

Kyllä tästä pitää nyt tehdä jokavuotinen perinne! Itselle voisi tehdä ihan miniminimökin, koska siitä tulee niin ihana jouluntuoksu, kun sen jättää pöydälle. Ah! Ensi vuonna sitten jotain uutta, kenties se talo, johon tulee kuisti ja kattoikkunat...

Vielä loppuun kuvia pellillisestä pirupipareita. Yhdeltä jäi atrain ja käsi pellille. :( En jaksanu koristella näitä, mutta näistä kyllä tuli hienoja. :D Pirupipareita jouluksi, ehkä vähän mauttomuuden rajoilla... Eikun mitä, ei todellakaan! Nämä maistuvat ihan hyviltä. (Raisio osaa hommansa.) Katsotaan, josko innostun vielä tekemään oman piparitaikinan...

Panforte eli italialainen pähkinäkakku

Joulun alla julkaistaan kaikenkarvaisia joululeivonnaisten ohjeita...siis joo joo, jouluna! Mähän sanoin, että tässä bloggaamisessa on ollut taukoa, joten bare with me, tämä juttu tapahtui joulun alla. Siis: Hesari julkaisi joulukuun alussa erilaisia ihania ohjeita ruokasivullaan (kuten usein muulloinkin) ja niiden kaikkien teemana taisi olla ulkomaiset joulun ajan jälkkärit. Tai ulkomaiset suklaisen jälkkärit? Koska mukana oli joku ihanan tahmea fondant-tyyppinen ihanuus...ja sitten italialainen panforte eli pähkinäkakku.

Iskä oli ostanut portviiniä golf-reissultaan Portugalista ja kysyi, voisinko tehdä jouluksi jotain, jonka kanssa tuota viiniä voisi nauttia. No hell yeah. Iskä oli bongannut saman panforten kuin minäkin ja päädyin sitten siihen, koska reseptin mukaan sitä kannattaa tarjoilla Vin Santon kanssa, eli jotain jälkkäriviiniä nyt sitten. Tai kahvia. Tai likööriä. Tai ihan mitä vaan.

Pähkinäkakkua voi MELKEIN tituleerata terveelliseksi, sillä siihen tulee roimasti pähkinöitä, makeuttajaksi hunajaa (no okei, myös sokeria) sekä kaakaojauhetta ja tummaa suklaata, jotka sisältävät hyviä flavonoideja ja alentavat sitä pahaa kolesterolia ja...noh, tekevät mistä tahansa tosi hyvää. (Kokeilkaapa kirjoittaa gradua ja syödä suklaata samaan aikaan, niin aivan varmasti on mukavampaa kuin ilman.) Eikä yhtään jauhoja! Ja viikunoitakin, joten siis ei mitään syyllisyyttä kannata tuntea, koska siinä ei ole yhtään lisättyä rasvaa! (Vain suklaan ja kaakaon ja pähkinöiden rasva.) 

Ja maku? Ihanan tahmeaa, suklaista ja makeaa, muttei silleen ällömakealla tavalla. Tätä ruvetaan tekemään! Varsinkin lahjaksi tämä soveltuu paremmin kuin hyvin (ellei ole kuolettavasti pähkinöille allerginen.) Ja pähkinöitä voi vaihdella maun mukaan. Ja koska kakkuun tulee sitä jälkiruokaviiniä, niin sitten siinä voi kakun valmistuessa vähän maistella lisää ja kakun valmistuttua sitten maistaa sitä viinin kanssa...ja ilman.

Ohje à la Helsingin Sanomat.

Itsenäisyyspäivä + The Joulukalenteri -maraton

Pekaanipähkinäpiirakka

Joka tapauksessa, myös viime vuotiset itsenäisyyspäivän juhlinnat oli ihan juhlinnan arvoiset. (Vaikka edellisen päivän lätkämatsi nyt meni vähän miten meni...) Leivoin siis pekaanipähkinäpiirakan, jonka olin tehnyt jo joskus aikasemminkin isänpäiväksi, tosin ilman kuvia. Nyt sitten on kuvat, ja resepti löytyy tuosta linkistä. Eli ei tartte kaivella sitä tänne. ;)

Huomatkaa hieno suomenlippu tuossa piirakan päällä kuviona. (Ja iso reikä, koska kokeilin kakun kypsyyttä veitsellä...)

Pekaanipähkinäpiirakka: über-makeaa. Kannattaa ottaa kahvia kyytipojaksi. Tai itse tehtyä vadelmalikööriä... ;)

Munakasrullat

Oletteko kuulleet The Joulukalenteri -ohjelmasta? Jos olette syntyneet 80-luvulla, niin luulisi teidän tietävän tämän Jukka Virtasen uran parhaimman työn! Ai ettekö? Nyt äkkiä Wikipediaan tutustumaan aiheeseen! Minä ja kaverini ollaan fanitettu sarjaa jo tosi pitkään ja muutama vuosi sitten innostuttiin tilaamaan ohjelman DVD netistä. Ja nyt pidämme aina joka vuosi joulun alla The Joulukalenteri -maratonin eli katsomme kaikki 24 jaksoa putkeen, napostelemme pikku syötäviä ja juomme...hiukan. No okei, olemme huomanneet, että kirjaa katsotuista jaksoista on pidettävä ja viime kerralla kävi niin, että intouduimme puhumaan kaikenlaisesta niin, että viimeiset jaksot meni vähän ohi. :D

Yleensä on lisäksi tuntunut siltä, että koko dvd:ssä kestää hirrrveän kauan. Mutta jotenkin viime kerralla koko aika meni tosi nopeasti! o_O Myös kaverin bf oli mukana ja ihan hyvin sekin kesti. :D

Glögifudge

Niin, siis ruoka? Tein munakasrullia eli…. noh, uunissa tehty pellillinen munakasta, jonka väliin laitoin fetaa ja herne-papu-porkkana -sekoitusta. Jälkkäriksi (ja kaverille+bf:lle lahjaksi) tein glögitoffeeta. Innostuin vähän löydettyäni joulunalusajan Leivotaan-lehdestä ohjeen toffeelle, joka piti tehdä ihan paistomittarin avulla tarkan lämpötilan selvittämiseksi. Noh, meitsi sitten osti n. 25 euron kunnon teknisen lämpömittarin juuri tähän tarkoitukseen. Hyvin toimi ja hyvää tuli! Sen jälkeen en olekaan tehnyt fudgea lämpömittarin kanssa (tai edes ilman), mutta eiköhän tässä tule tilaisuuksia. Fudge kun on mitä mainioin lahja ja muutenkin hyvää tarjottavaa, jos haluaa varmistua, että herkut katoavat nopeasti omasta näköpiiristä. :) Taisinkin juuri keksiä vappu-piknik -tarjottavista ainakin yhden…


Glögi-fudge
Leivotaan-lehti 3/11
50-60 kappaletta

3 dl kermaa
1 ½ rkl kaakaojauhetta
3 dl sokeria
1 dl vaaleaa siirappia
50 g voita
100 g tummaa suklaata (70 %)
2 rkl glögiviiniä
½ tl kanelia

Kaada kerma paksupohjaiseen kattilaan ja sekoita kaakao kermaan. Lisää sokeri, siirappi ja voi. Keitä, kunnes seos on 125-asteista. Lisää joukkoon paloiteltu suklaa, glögi ja kaneli. Sekoita tasaiseksi massaksi. Kaada massa leivinpaperoituun, noin 22 x 22 -cm:seen vuokaan. Anna toffeen jäähtyä TÄYSIN (I know, se on vaikeaa), ennen kuin leikkaat sen paloiksi (Kannattaa leikata tosi pieniksi, aika tuhtia kamaa, toim. huom.) Säilytä jääkaapissa. (Varmempaa antaa lahjaksi mahd. nopeasti, toim.huom.)