SMG Hämeenlinnassa 19.12.15

Tykätään poikaystävän kanssa molemmat Scandinavian Music Groupista. Minä varsinkin luukutin sitä viime kesänä töissä jatkuvasti, ja kävinkin katsomassa heitä elo- ja lokakuussa. Ei sen aina tarvitse olla räminärockia!  :D

Päätimme viime vuoden lopulla ottaa pienen irtioton ennen joulun pyhiä ja päätimme mennä käymään Hämeenlinnassa. Ihanaa, maakuntamatkailua! :D Satuimme myös huomaamaan lehdestä, että SMG soittaisi Hämeenlinnassa saman viikonlopun lauantaina. Mikä sattuma! Totta kait oli mentävä konserttiin, jonka pitopaikkakin oli vielä hotellia lähellä. Noh, kaikki on kohtuullisen lähellä Hämpän kokoisessa kaupungissa.

Poikaystävä osti minulle aikaiseksi joululahjaksi liput konserttiin ja eikun menoksi! Edellinen työviikko oli ollut niin kiireinen, että jokaikinen päivä oli pitänyt aikatauluttaa minuutilleen, jotta ehti tehdä kaiken. Joulu ei tullut yhtään liian aikaisin.

Yrttimarinoitua tofua, 14,5 €

En ollut koskaan ennen käynyt Hämeenlinnassa ja onhan se kaunis kaupunki. Ainakin pimeässä ja valaistuna. :D Käytiin katsomassa mm. Sibeliuksen syntymäkotia, too bad emme ehtineet käydä sisällä.

Syömässä kävimme Cumulus-hotellin kyljessä sijaitsevassa Huviretki-ravintolassa. Paikalla on 100 % S-paikan vibat, mutta se onkin K-Plussa-paikka. Ihan jees se kuitenkin on, kun meillä ei ollut liikaa aikaa käytettävissä eikä googlettaminenkaan auttanut raflojen löytämisessä. 

Otin tofua pinaatti- ja mangolisukkeilla ja poikaystävä otti pihvin. Isot annokset + leipäpöytä oli kyllä value for the money. Leipäpöydän trendiherkkua siemennäkkäriä kannattaa kyllä tarkastella, sillä ainakin Hämiksen paikassa se oli todella kovaa liiasta rasvan käytöstä. :/

Black crème brûlée 6,30

Maha täynnä, mutta oli pakko ottaa lakritsinen crême brûlée limesorbetilla. Oli muuten tuhti. Bf:lla oli tuskaisempaa, koska hänen pääruuassaan oli jo akunperin melkoisesti sulateltavaa. Limesorbetti onneksi pelasti tilanteen. Pitää seuraavaksi tehdä tuota comboa kotona.

Huviretki

Raatihuoneenkatu 18

13100 Hämeenlinna

www.huviretki.fi

Scandinavian Music Group

Katsotaan, tuleeko tänä vuonna mentyä SMG:ta katsomaan. Ainakin yksi festarimatka on tiedossa.

(Melkein gluteenittomat) Tuparit

Hei vaan, rakas lukija! Toivottavasti joulusi oli oikein rentouttava ja täynnä hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa. En toivottanut viime bloggaukseni jälkimainingeissa hyvää joulua, sillä uskoin ehtiväni vielä blogata jotain ennen Kiuruvedelle lähtöä, mutta en sitten tietenkään jaksanut. *sigh* Noh, joka tapauksessa, henkisesti toivon sinulle ja läheisillesi oikein hyvää joulua! Toivottavasti pukki oli antelias. ;)

Tässä postauksessa mennään hieman ajassa taaksepäin lokakuun alkuun, jolloin minä ja hr A vietimme tupareita yhteidessä kodissamme. Nimetkin saimme viivästysten jälkeen oveen ennen tupareita, jee! Meno oli mahtava ja sulassa sovussa juhlivat sekä minun että hra A:n kaverit. Ja ruoka maistui (ainakin uskon niin.)

Sitruunainen lakritsi-suklaakakku

Kakuksi valikoin hieman oman maun mukaan tehdyn suklaisen sitruuna-lakritsikakun. Romanttisessa hengessä pääsin myös kokeilemaan lahjaksi parisen vuotta sitten saamaani sydänvuokaa. Osaan minäkin olla romanttinen... 

Kakkupohja oli perinteinen suklaakakku, varmaankin smittenkitchen.com-blogista. Koska vieraaksi oli tulossa yksi keliakiaa sairastava, niin päätin tehdä suurimman osan herkuista gluteenittomina, myös oman kokeilunhaluni siivittämänä. Ei mennyt ensimmäinen kokeilu niin kuin Strömsössä; tästä vähän myöhemmin... 

Mutta synttärikakku onnistui! Tein itse lakristikastiketta sulattamalla gluteenitonta lakritsia kermassa siihen asti, kunnes hermostuin ja tungin mönjän tehosekoittimeen. (Lakritsi sulaa hiiiitaaaasti.) Minun olisi pitänyt ostaa mustaa elintarvikeväriä sillä tietysti musta lakritsi + valkoinen kerma = ruskea seos. Mutta maku oli lakritsinen! (Ja ihan syötävä reilun tomusokeriannoksen jälkeen.) Sitruunatuorejuustoa päälle ja koristeeksi vielä salmiakki-suklaamanteleita (jotka ovat hyvin addiktoivia!). Unelmien sitruuna-lakritsi-suklaakakku oli valmis. Ulkonäöstä huolimatta siitä pidettiin. :) Ja gluteenittomat jauhot toimivat ihan hyvin.

Paahtovihannespannukakku

Kasvissyöjille tein paahtovihannespannukakkua, kuten myös tupareissani muuttaessani ekaan omaan kämppään syksyllä 2008! Silloin oli myös tarjolla lakritsikakkua, tosin juustokakun muodossa! Sitäkin täytyy joskus tehdä uudestaan... Kun en syö lakritsia tai salmiakkia enää, mutta pidän niiden mausta niin sitten niitä täytyy nauttia jossain eri muodoissa aina, kun voi. ;) Tällä hetkellä suosikkituotteeni on esim. Punnitse & Säästä -kauposta saatava lakritsinuutejauhe. Om nom.

Pannukakku on ihan loistava ruoka! Se sopii kasvissyöjille, jotka myös syövät munia ja maitotuotteita, mutta myös lihansyöjät pitävät siitä munien tuoman ruokaisuuden vuoksi. Aion tehdä tätä myös keskiviikon uudenvuodenjuhliin. Toimii loistavasti myös yöpalana juhlien jälkeen.

Katkarapupannari

Tein myös lihaversion eli katkarapupannukakun. Koska pelti oli matalampi kuin kasvispannariin käyttämäni tästä tuli liian ohut ja se vähän tarttui kiinni peltiin. Note to self: jos käyttää tätä pannua niin pannaritaikinaa pitää tehdä 1,5-kertainen annos. 

Kookos-kaakaobrownies ja valkosuklaa-karpaloblondies

Ja koska juhlissa on oltava myös naposteltavissa olevaa makeaa, niin tein myös kaakao-kookosbrownieseja sekä valkosuklaa-karpaloblondieseja, joista jälkimmäiset olivat i-h-a-n-i-a! Ne eivät toimineen minun käsissäni gluteenittomina, sillä ensimmäisellä kerralla rouhittu valkosuklaa painui vuoan pohjalle ja paloi kiinni. Not good. Siispä jätin ne ihan normeiksi ja käytin kaakaobrowniestaikinaan gluteenittomia jauhoja. Ja kostutin ne sokerittomalla kookossiirapilla. 

Kaakaobrowniesien ohje täältä. Toimi suoraan gluteenittomilla jauhoilla. En tee kaakaobrownieta millään muulla ohjeella, kuin tällä. Nimensä veroisia. Valkosuklaa-karpaloblondiesien ohje on vähän hukassa, että mitä mahdoin käyttää... Hesarin ruokaosiosta niitä ei löytyny, joten ehkä käytin tätä Smitten Kitchenin ohjetta, jonka avulla voi tehdä "ikuisuuteen asti muokattavissa" olevia blondieita. Ei vaan, joku ohje se oli, mutta ei edes Glorian Ruoka & Viini. Olisiko ollut jokin K-kauppojen ruokalehti? *sigh* Pitäisi aina blogata näitä heti... Jos törmään reseptiin niin laitan sen tänne, mutta muussa tapauksessa kehotan käyttämään tuota Smitten Kitchenin ohjetta. Sillä pärjää jo pitkälle.

Pastis

Jotenkin olen viime aikoina onnistunut olemaan aina jonkinlaisessa pienessä mahataudissa, kun on pitänyt mennä iskän kanssa syömään. (Onpas hyvä tapa aloittaa tämä postaus, mutta minähän olen rehellinen ihminen.) Hieman huonovointisena syöminen ei mitenkään kuulosta houkuttelevalta, mutta jos kerran on tarjolla hyvää ruokaa ja seuraa, niin sinne raahautuu ellei nyt ole ihan totaalisesti vuoteen omana. 

Näin kävi taas kesäkuussa kun olimme menossa iskän kanssa uuteen Pastis-ravintolaan. Onnekseni pääsin perille ja sain sentään jotain alas, sillä olin halunnut käydä Pastiksessa siitä asti kun olin kuullut sen tulevan. Pastis on ranskalainen anisviina ja nyt siis myös ravintola Kaartinkaupungissa, Pikku-Roban ja Kasarminkadun kulmassa. Samassa paikassa taisi aikoinaan sijaita Vegemestan Roban toimipiste...

Ravintola on siis tosiaan ranskalainen ja tarjoaa niin lounasta kuin päivällistäkin. Ravintolan nettisivujen mukaan "Ruokatyylimme kulmakiviä ovat ranskalaisen keittiönklassiset herkut. Haluamme tarjota vieraillemme maalaiskeittiöstä tuttuja selkeitä, runsaita ja houkuttelevia makuja. Raaka-aineet hankimme huippulaatuun sitoutuneilta suomalaisilta ja kansainvälisiltä luottotuottajiltamme." Tilaa on melko vähän mutta se on ahdettu niin täyteen pöytiä ja tuolia kuin vain on mahdollista ihmisten istua ja nousta ja tarjoilijoiden liikkua salissa.

Ranskalaiseen tyyliin siis! On etanoita (isän takuuvarma alkupala), tartarpihviä, karitsamakkaraa, kania, simpukoita, tarte tatinia ja talon suklaatryffeliä tai toffeeta. Lisukkeet (salaatti, ranskalaiset tai ruusukaaleja, à 5 €) pitää tilata erikseen.

Otin alkupalaksi pelkkää salaattia sattuneesta syystä enkä viitsinyt kuvata sitä. Siis suoraan pääruokaan:

Tämän takia pitäisi AINA olla muistiinpanoja ravintolassa, kuten olen useasti todennut... Sillä ravintoloiden menut muuttuvat siihen mennessä kun saan postauksen ulos. Tällä hetkellä ravintolan ainoa kasvisruoka on tryffelillä maustettu munakoisovuoka, mutta sitä tuo ylläoleva ei ole... Taisi olla jonkinlaisen taikinakuoren sisässä tarjottua...juustoa? Ja tomaattista kastiketta? Miksi en edes ottanut parempaa kuvaa? Argh! Mutta annos oli kaikenkaikkiaan hyvä. Jopa siihen olotilaan.

Lakritsinen crème brûlée ja sitruuna(?)sorbetti

Jälkiruuan sentään muistan! Oli pakko ottaa lakritsinen crème brûlée raikkaalla sorbetilla kaikesta huolimatta. Ja normaalitilanteessa olisin jaksanut syödä sen kokonaan, sillä se oli HYVÄÄ. Melkoisen tuhtia ja makeaa, mutta sorbetti oli ihana raikastus. Kun se loppui, niin rupesi ikävä kyllä tökkimään... Mutta siis normaaliolossa ei mitään moitittavaa. Noms.

Menu on siis taas paikassa vaihtunut, joten täällähän voisi taas piipahtaa. Ehkä iskän synttäripäivänä? Hmmm...

Pastis

Pieni Robertinkatu 2

Helsinki

www. pastis.fi

Vadelma-turkinpippuribrownies fudiksen MM-kisojen finaaliin

Vadelma-salmiakkibrownies

Jep, minäkin innostuin viime kesänä fudiksesta ja jopa katsoin muutaman ottelun. Kun eihän MM-kisat tule kuin kerran neljässä vuodessa niin pitäähän sitä nyt vähän katsella sillä silmällä. Ja tarjosivathan kisat tänä vuonna suuria yllätyksiä (harmittaa oikeastaan etten ollut katsomassa historiallista Saksa-Brasilia-ottelua) sekä suurta draamaa. Katsotaan, miten sitä innostuu EM-kisoista... Koskas ne nyt sitten olikaan? 

Pidin finaalikisastudion kotonani ja kutsuin sinne poikaystäväni lisäksi yhden tyttökaverin. Ja totta kait kisastudioon kuuluu hyvää ruokaa ja juomaa (oluen lisäksi myös skumppaa). Ja jälkkäriä! Selailin vanhoja Glorian Ruoka & Viini -lehtiä ja sain inspiraation salmiakki- ja vadelmabrownie'den tekoon. Olen tehnyt tätä viimeksi neljä vuotta sitten, joten olikin korkea aika kokeilla tätä uudestaan. Erotuksena ohjeeseen, en käyttänyt Apteekin salmiakkia vaan kaapista löytynyttä turkinpippurirouhetta. 

Vadelmat tekevät näistä vastustamattoman pehmeitä eli juuri sellaisia, kuten brownie'den pitääkin olla. Addiktoivia myös. Vaarallisia säilyttää jääkaapissa päivää pidempään... Hmm, voisi pyytää vanhemmilta rasiallisen puolukoita ja kokeilla, miten ne maistuisivat brownie'den joukossa. Enemmän sokeria ja vaikka kyytipojaksi valkosuklaata rouhittuna. Hei joo! *Kirjoittaa muistiin.*

Matsikin päättyi hyvin, sillä olimme kaikki Saksan puolella ja se voitti! Mietimme, että Saksassa asuva kaverimme saattoi olla aika hullunmyllyn keskellä. EM-kisoja odotellassa; kait silloinkin voi järkätä kisakatsomon (tai pari).

Salmiakki-vadelmabrowniet
Glorian Ruoka & Viini 3/07
n. 20 kpl

200 g tummaa suklaata (60-70 %)
200 voita
3 ½ dl sokeria tai vaaleaa muscovadosokeria
2 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
2 dl pekaanipähkinöitä (korvasin siis muutamalla lakupötköllä)
2 dl kokonaisia vadelmia (tuoreita tai pakastettuja)
1 ps (15 g) Apteekin salmiakkia (Haganol, myydään askeissa; tosin tähän käy myös pilkotut lakut tai salmiakkirouhe)

Koristeeksi

tomusokeria
1 ps Apteekin salmiakkia

Pane uuni lämpiämään 175 asteeseen. Pilko suklaa ja voi teräskulhoon ja sulata ne joko vesihauteessa tai mikrossa. Lisää seokseen sokeri ja kananmunat ja sekoita. Siivilöi joukkoon jauhot ja suola. Rouhi pähkinät karkeaksi rouheeksi (paloittele lakut) ja lisää ne taikinaan vadelmien ja salmiakin kanssa. Sekoita varovaisesti tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun tai leivipaperilla vuorattuun kakkuvuokaan. Paista uunin keskitasolla n. ½ tuntia. Kokeile kypsyyttä tikulla ja ota pois uunista, kun brownie’den keskiosa on tahmea, mutta ei juoksevan löysä. Jäähdytä ja leikkaa paloiksi.

Tuparilahjoja: salmiakki-vadelmabrownies ja matcha-tuorejuustokeksit

Kaveri piti tuparit toukokuun 21. päivä vihdoin ja viimein! En nyt muista, kuinka kauan hän nyt ehti Pasilan kämpässään asua, mutta taisi siinä useampi kuukausi vierähtää, ennen kuin sisustus oli tuparikunnossa. Ja mikä sisustus! Ihanan musta-valkoinen ja muutenkin niin tyylikäs! Joskus sitä toivoo, että olisi itsekin noin sisustusihminen, mutta olkoon, olen sitten l (Mistä muistuikin, että erään toisen kaverin tuparit on kans pitämättä, kun hän on lukenut hiki hatussa Kauppiksen pääsykokeisiin. Täytyykin muistuttaa häntä asiasta! :D )

Lakuja pitkästä aikaa meikäläisen kotona

Anyhoo, en aluksi edes ajatellut ensin leipoa tälle Pasilaan muuttaneelle kaverille mitään, koska olen leiponut toukokuussa joka viikko ja ajattelin, että nyt alkaa riittää jo. Mutta mutta, niinhän minä kuitenkin kysäisin kaverilta FB:n eventin sivulla, että saiskos leipoa tuparilahjaksi, ja kaverihan tietty suostu. (I just can’t help myself!) Niin että taas sitä mentiin kaupan leivontaosaston kautta kotiin. Ja itse asiassa resepti minulla olikin jo valmiina, sillä olin kipeänä ollessani selaillut paljon vanhoja Glorian Ruoka & Viini-lehtiä ja yhdestä niistä löytyi kiinnostava salmiakki-vadelmabrowniesien ohje. Sitä siis tarjottakoon.(Hmm olisikohan se mennyt läpi vaihtareiden keskuudessa? Ei varmaan, olisi jäänyt kosinta saamatta. :D )

Ohjeeseen tulee apteekin salmiakkia aski ja leikkasin mukaan vielä muutaman lakupätkän, koska pähkinäallergisen vieraan takia alkuperäisen ohjeen pähkinät piti korvata jollain. En ole enää vuosiin syönyt lakritsia tai salmiakkia muutoin kuin jäätelössä tai tupareissani ihanan juustokakun muodossa. Sainpahan taas tekosyyn maistaa! 

Ja kyllähän nää browniesit tosiaan salmiakille/lakulle maistu! Ja tietty kans vadelmalle, joka ei ollenkaan hassummin sovi yhteen em. mainitun kanssa. Tää jos mikä on kunnon suomalainen ote brownies-herkkuihin! Olisinpa vielä käyttäny Fazerin Sinistä, mutta jotain muuta tummaa suklaata se oli, en nyt vaan muista mitä… Vai oliko se Fazua? No, joka tapauksessa, se oli suklaata, se oli hyvää, ja brownies toimi. Sain jopa pari palaa säästettyä äidille vietäväksi. Yllättävän hyvin vatut ja lakut/´sal vaikka ainesosat ei heti ekalla ajatuksella toimiskaan hyvin yhdessä. Mutta kaikenlaisia jänniä yhdistelmiä kannattaa aina kokeilla; ainoastaan silloin voi saada uusia, jänniä makuelämyksiä. (Ja kokea tietty myös järkyttäviä epäonnistumisia…) Ja hei, mullehan jäi vielä yksi aski niitä Apteekin salmiakkikarkkeja. Hmm…

Salmiakki-vadelmabrowniet

Glorian Ruoka & Viini 3/07

n. 20 kpl

200 g tummaa suklaata (60-70 %)

200 voita

3 ½ dl sokeria tai vaaleaa muscovadosokeria

2 tl vaniljasokeria

3 kananmunaa

2 dl vehnäjauhoja

ripaus suolaa

2 dl pekaanipähkinöitä (korvasin siis muutamalla lakupötköllä)

2 dl kokonaisia vadelmia (tuoreita tai pakastettuja)

1 ps (15 g) Apteekin salmiakkia (Haganol, myydään askeissa)

Koristeeksi

tomusokeria

1 ps Apteekin salmiakkia

Pane uuni lämpiämään 175 asteeseen. Pilko suklaa ja voi teräskulhoon ja sulata ne joko vesihauteessa tai mikrossa. Lisää seokseen sokeri ja kananmunat ja sekoita. Siivilöi joukkoon jauhot ja suola. Rouhi pähkinät karkeaksi rouheeksi (paloittele lakut) ja lisää ne taikinaan vadelmien ja salmiakin kanssa. Sekoita varovaisesti tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun tai leivipaperilla vuorattuun kakkuvuokaan. Paista uunin keskitasolla n. ½ tuntia. Kokeile kypsyyttä tikulla ja ota pois uunista, kun brownie’den (nyt lkeksin sen oikea taivutusmuoto vihdoin!) keskiosa on tahmea, mutta ei juoksevan löysä. Jäähdytä ja leikkaa paloiksi.

Taikinaa, mmm, olisko pitäny jättää tähän? :D

Ja sitten brownieseista kekseihin, jottein tartte tehdä kahta eri blogipostia vaan voi julkaista vaan yhden kilometrin pituisen. :D Muistatteko vielä leipomismottoni? Waste not? No niin, saman käsitteen äärelle päästiin taas kun selvisin kotiin mökkireissulta vaihtarien jäähyväisten jälkeisenä viikonloppuna. Brownieseihin tuli vain 500 g tuorejuustoa, mutta pakkohan sitä oli tietysti ostaa 3 X 200 grammaa. Sata grammaa jäi yli, ou nou! Eikun siis, jei, mitäs siitä nyt tekis? (Tää leipomisvimma on ihan järjetöntä taas!) Voi kuvitella, että sadasta grammasta tuorejuustoa ei paljoa saa aikaiseksi, mutta ho-hoo, guess again! Mä hyödynnän jäljelle jääneet aineet vaikka väkisin. Tiesin heti mitä voisin tuorejuustonjämistä tehdä, ja se olisi tietenkin tuorejuustokeksejä.

Uunituoretta

Alkuperäinen ohjeen lähde on siis hukassa, mutta viime vuonna kaverin poikaystävän tupareihin tehdyt keksit onnistuivat niin hyvin, että eiköhän ne sopisi näihinkin tupareihin. Kaveri jopa päätti itse kokeilla niitä ja ohje on ainakin silloin onnistunut, kun joku muukin haluaa sitä kokeilla. (Laitoin keksien joukkoon loput vihreä tee- eli matcha-jauheesta, ja vaikka ostin ne joskus toukuussa 2008 Montréalista, ne 2-3 teelusikallista saivat kyllä keksit silti maistumaan vihreältä teeltä. Juhlien isäntä on siis tajuton Japani-fani, joten siksi matcha-keksejä. Ei mitään ihan lempparikeksejäni (suklaa puuttuu! :D ), mutta ohje toimii, jos pitää käyttää jäljelle jäänyt tuorejuusto. Seuraavalla kerralla lisään joukkoon kaakaojauhetta ja/tai pikakahvijauhetta.

Tein samaan hetkeen myös vähän sitruunatahnaa, koska nyt vaan teki mieli. Tahna sopii mainiosti esim. juuri näiden tuorejuustokeksien kanssa, koska niiden maku on niin mieto. Kesäistä!

Lakritsijuustokakkua ja paahtovihannespannukakkua tupareihin

Ooh, olen niin jäljessä näissä posteissa! Nytkin olen vielä omissa tupareissani ja pidin ne joskus syyskuun eka viikonloppu! Dear gosh… Sen takia aion murskata kaksi keksiä yhdellä kertaa (joo, huono heitto) ja laittaa samaan tekstiin kaksi eri leipomusta, tosin molemmat tuolta tupareista. Hooh, pitäisikö tässä nyt ryhdistäytyä pikkuhiljaa, ainakin ennen omia syndejä koska sinne tulee taas leivottua ainakin kolmea eri juttua… 

Lakritsi-salmiakkijuustokakku

Löysin jostain blogista joskus pari kuukautta tms sitten lakritsijuustokakun ohjeen. Se oli oikein suomalainen ohje, sillä lakritsin lisäksi pohjan väliin tuli puolukkahilloa. Ohje ylös ja odottamaan sopivaa hetkeä. Tupareissa pitää olla kakku ja niinpä sitten päätin vääntää kyseisen herkun. En uskonut vieraillani olevan suurempia ongelmia verenpaineensa kanssa joten eiköhän kakku tekisi kauppansa. Varsinkin kun olin kutsunut lähes kaikki tuntemani ihmiset, jotka paikan päälle voisivat tulla suuremmitta ongelmitta.

Sovelsin ohjetta hivenen, sillä iskältä löytyi vain vadelmahilloa. Lisäksi ostin lakritsin sijasta salmiakkia ja meinasi tulla tenkkapoo, kun pelkäsin kakusta tulevan liian tuhtia. Onneksi iskä oli tuonut Hartolan markkinoilta täytelakua ja näppäränä likkana raaputin banaani-ja suklaakuorrutteet pois ja otin pelkät lakuosat mukaan. Kas, kyllä mulla taas välähti. :D

Muuten ohje on ihan perusjuustokakun ohje: keski-voipohja, sille hillo ja sitten täyte päälle. Ensin lakritsikarkkeja keitettiin kerman kanssa niin, että seos muuttuu tummemmaksi. Kulhossa sekoitetaan tuorejuustoa 400 g, sokeria sekä 2 munaa. Sekaan kerma-lakritsiseos ja kaadetaan vuokaan keksipohjan ja hillon päälle. Koko komeuden päälle tulee vielä raastettua suklaata ja itse käytin, tietenkin, tummaa. Lidlin suklaa on hyvää, ei aina sentään tarvitse ostaa mitään Lindtiä tms. Kakku uuniin n. 40 minuutiksi tai siihen asti, kun täytteeseen tungettuun tikkuun ei enää tartu mitään. Huomasin ettei minulla ollut ohutta tikkua, joten jouduin käyttämään pyöreävartista pikkulusikkaa. Siitä johtuu reikä kakun keskellä. :D

Kakusta ei tullut yhtään liian salmiakkinen vaan todella maukas! Raikas juusto ja lakristi toimivat hyvin yhteen ja hillo antoi vielä oman makusäväyksensä. Suosittelen vahvasti tätä kakkua kaikille lakufaneille! (Ja se maistuu vielä yhtä hyvältä baari-illan jälkeen ilta-/aamupalaksi ;) )

Paahtovihannespannukakku

Kun juodaan, niin aina tulee nälkä. Niinpä bileissä pitäisi aina tarjota jotain purtavaa vieraille. Tarvitaan jotain, joka kelpaa kaikille (eli siis kasvispainotteinen) ja jota tulee kerralla iso annos, eli piirakkavuoka tai koko pellillinen. Minulla on ollut useampaankin otteeseen tarkoitus valmistaa tämä paahtovihannespannukakku, joten selailessani reseptikansiotani ja päästessäni tähän ohjeeseen, päätin heti tehdä sen.

Koska itse tykkään kasviksista ja vieraiksikin oli tulossa kaksi täysin kasvissyöjää, niin valinta oli senkin takia helppo. Ensin valmistetaan taikina: 6 dl maitoa, 3 dl jauhoja (mielellään täysjyvä), 1tl suolaa ja mausteita maun mukaan. Taikinan annetaan turvota kulhossa n. puoli tuntia ja sillä välin voi pilkkoa kasvikset. Kasviksia voi laittaa maun mukaan, minä käytin 2 paprikaa, 2 sipulia, valkosipulia ja kokonaisen kesäkurpitsan. Palat kulhoon ja päälle mausteöljyä tai tavallista öljyä ja mausteita. Sitten voidellulle uunipannulle 250 asteeseen n. 15 minuutiksi. Kannattaa kääntää välillä.

Sitten vatkataan taikinaan yksitellen 3 munaa, lisätään yrtti- tai muita mausteita ja kaadetaan taikina vihannesten päälle. Kannattaa todella olla varovainen ettei seos pääse pelliltä lattialle kun pannukakku laitetaan vielä takaisin uuniin 15-20 minuutiksi. Ja hyvää tulee! Kunhan ei mausta liikaa. Olin melkein yllättynyt kun pannari hupeni viimeistä murua myöten! Tämä on todella hyvä, helppo ja nopea illanistujaisruoka, joka on lisäksi terveellinen ja ravitseva. Taikinaan voi juuri ennen kaatovaihetta tietysti ripotella esim. kinnusuikaleita tai vaikka katkarapuja, jos kaipaa hieman lihaisaa otetta. Mutta kasvissyöjät ainakin tykkäävät ja mikseivät kaikki muutkin.