Tutorkakku part 2!

Friikin näköistä, mutta hyvää

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin tuli päätökseen myös tutor-toiminta keväältä 2010. Kääk, aika meni niin nopeasti ja oli niin kivaa! Vastahan sitä paleltiin Ullanlinnanmäellä mäkeä laskiessa ja yhtäkkiä olikin jo aika Subin järkkäämien Farewells-bileiden. Nyyh! Tämä on ollut kyllä elämäni hauskin kevät sitten oman vaihtoni keväällä 2008 ja myös nyt toivon, ettei tää kevät olisi koskaan loppunut! Tosin löysin itsestäni melkoisen bilehileen tänä keväänä bilettäessäni vaihtareiden kanssa milloin Levillä, Pasilassa, Ida Ahlbergin tiellä, Circuksessa, Tigerissa ja Tukholmassa (ja varmaan vielä jossain muualla…), niin että ehkä on vain parempi, että tulee taukoa tällaiseen hauskanpitoon…ainakin kesän ajaksi. :D En ole enää vähään aikaan oikein jaksanut kauheasti käydä yökerhoissa, mutta kuten kaverini totesi jo viime syksynä (itseni toimiessani vielä silloin hyvin poissaolevana tutorina) “Niiden vaihtarien kanssa on vaan niin kivaa!” Tuo siis toimii vastauksena kysymykseen “Taasko sä meet jonnekin vaihtaribileisiin?” Enkä nyt siis tahdo mitenkään syrjiä muita kavereitani, mutta… Kaikki, jotka ovat olleet vaihdossa tai tavanneet vaihtareita kuitenkin tietänevät, mitä tarkoitan. :D

Mutta palataanpa vielä kolmisen viikkoa taaksepäin, saatte taas lukea kilometrin verran tekstiä, koska tähän postiin liittyy vähän taustatietoa. Kevät kun alkoi kääntyä kohti loppuaan mietin, että ehtisikö tässä vielä jotain järkätä oman vaihtoryhmän kera (siis: ehtisinkö vielä leipoa jotain), koska suurin osa ei ollut päässyt sinne maaliskussa pidettyyn iltamaan. Ajatuksiini vastattiin, sillä eräs ranskalainen tyttö ryhmästäni laittoi fb:n kautta viestiä joskus vähän ennen vappua, että järkätäänkö me vielä jotain ryhmän kanssa, koska hän haluaisi maistaa jotain leipomustani katseltuaan niiden kuvia Facebookista. 

Ihana ihminen! Voinko siis muka kieltäytyä? Itse asiassa niin kyllä aluksi tein, koska meillä meni tutorparin kanssa aikataulut melko lailla ristiin, ja ehdin jo ilmoittaa vaihtarille, että pitää tyytyä juhlimaan sitten Subin jäähyväisissä vaan. Loppujen lopuksi kuitenkin päätettiin tutorparin kanssa jossain vaiheessa jäähyväisiä kerätä ryhmä kasaan ja kilistellä skumpalla ja syödä kakkua. Hän hommasi skumpat, minä kakun, joten kaikki olivat tyytyväisiä.

Päätin viimeiseksi herkuksi ottaa suomalaisen otteen brownieseihin, eli siis lisäsin tavalliseen browniestaikinaan myös tuorejuustoa ja kotimaisia vadelmia. Tai siis ei se tuorejuusto niistä suomalaisia tee vaan vadelmat tietty. Vadelmista siis tuli noi ekan kuvan punaiset viirut, ja täytyy myöntää, että kuva ei ole kaikken herkullisimman näköinen, mutten sitten Alakertsin huonossa valossa nyt ei kyllä olisi saanut yhtään parempia otoksia. Mutta ei se mitään, kaikki kehuivat brownieseja tosi paljon ja espanjalainen vaihtari jopa kosi mua niiden takia! :D Jotain hyötyä tästä taidosta siis taitaa olla. 

Koko vati tuli syötyä ja sain pari palaa sniikattua myös kahdelle ei-omaan-ryhmään-kuuluvalle ulkkarille. (Plus se pieni sivuslice, jonka söin jos torstaina. Pakkohan sitä oli maistaa ennen tarjoilua ja varmistua mausta. ;) Ja olihan se hyvää, eipä käy kieltäminen! Jäipähän ainakin hyvä maku suuhun niistä jäähyväisistä… :)

Browniesien, boolin ja skumpan voimalla jaksoi juhlia vielä Tigerissakin sen verran lahjakkaasti, että huomasin vasta yöjunassa istuessani, että kyseinen juna oli tosiaan se viimeinen mahdollinen juna. :D Goddamit, varsinainen bilehile-leipuri! (Varsinkin kun seuraavana aamuna piti vielä tarttua auton rattiin, krhm!)

Löysin jopa sattumalta alkuperäisen reseptinkin! Olisi piru vie pitänyt etsiä se ennen kuin aloin näitä vääntää, koska en sit olisi sekoittanut vadelmia noin sekavan näköisesti leipomukseen mukaan. Cookie Madness sai omiin brownieseihinsa juusto-osan niin hienosti brownies-osan päälle. No mutta mitä väliä, mua sentään kosittiin! ;)

Wappuherkkuja!

Muffinit sanoo W niinkuin Wappu 

Klara Wappen! Joo joo, tiedän, että vappu meni jo ja seuraavaksi odotellaan juhannusta, mutta toivotanpahan kuitenkin vielä näin myöhästyneesti hyvää vappua kaikille! Toivottavasti kaikilla oli hauskaa ja että kaikki myös muistavat edes jotain tapahtumia vappuaaton juhlinnasta. :D Itselläni oli kohtuullisen rauhallinen KY-Wappu siinä mielessä, että koko ajan oli päällä ns. “hyvä känni” eikä missään vaiheessa tuntunut siltä, että olisi juonut liikaa. (Tosin en millään muista enää jutelleeni erään kaverini kanssa Kaivohuoneen vessassa, joten kait sitä sitten kuitenkin tuli ihan tarpeeksi otettua…) Vaikka Mantan lakitusta en nähnytkään, niin sää oli loistava, seura mitä parhain, Kaivon jonotusaika “vain” 45 minuuttia ja Chisun setti hyvä. Ensi vuonna sitten vielä tykimmin 100-vuotiaan KY:n kunniaksi! 

Wappupäivänä oli tietysti tarkoitus mennä piknkille Ullanlinnanmäelle, mutta pilvinen sää ei yhtään houkutellut vaan lämmin sänky sitäkin enemmän. Tein siis epäsosiaaliseen tapaani päätöksen skipata piknik ja lähteä sotkemaan pyörällä Tikkurilaan. Näin käy joskus. Jäljelle jäi kuitenkin juustoiset muffinit, jotka siis olin tehnyt pari päivää ennen vartavasten piknikkiä varten kaverin pyynnöstä (joka hänkin taisi jättää Ulliksen väliin). No, eivät muffinit kuitenkaan syömättä jääneet, vaan pistelin niitä muutaman poskeeni wappupäivänä ja niistä saikin mukavasti taas energiavarastot täyteen Tikkurilan lenkkiä varten! Äidillekin niitä jäi vietäväksi muutama, joten sorry guys, next time…

Alkuperäinen resepti blogista eat me, delicious. Seuraavaksi haluan kokeilla samasta blogista aurinkokuivattu tomaatti-raejuustomuffineita! No, eiköhän tässä kesällä tule vielä piknikkejä.

Postin makea puoli eli tuorejuustobrownies ei nyt varsinaisesti ole wappuohje, koska tein ne wappuaatonaatoksi kaveriporukan RockBand-iltaan, mutten nyt jaksa niille tehdä omaa postia eli menkööt samalla kerralla. :D Tein joskus Montréalissa tuorejuustobrowniese’a, jotka epäonnistuivat siinä mielessä, että koko komeudesta tuli melkoisen kova; niin allaolevasta brownies-osasta kuin päälle tulleesta tuorejuustotäytteestäkin. Sen jälkeen olen halunnut kokeilla jonkinlaista tuorejuusto-brownies-ohjetta ja nyt vihdoin ja viimein päätin uskaltautua. (Tai ainakaan juuri nyt en muista, että olisin mokomaa ohjetta ennen kokeillut.)

Ohje on simppeli siinä mielessä, että tehdään suklaataikina, jota laitetaan n. puolet vuoan pohjalle, sitten päälle ripotellaan tuorejuustotäyte ja loppu suklaataikina vielä koko komeuden päälle. Kuten yläkuvasta näkyy, tuorejuustotäytteen lisäykseen asti kaikki meni hyvin, mutta sitten…

Ajattelin jotenkin niin, että saisin tuorejuustotäytteen siististi suoraan suklaataikinan päälle. Ja kissanviikset, sotkuun meni. Mutta mitä väliä, eihän sitä nyt muutenkaan kahta taikinaa saa kerroksittain. Ja itse asiassa tuollainen marmoriraidoitus on paljon hienomman näköinen kuin kaksi kerrosta. Ja mahassa ne nyt menee loppujen lopuksi ihan sekaisin. Lisäksi vuoan valinnasta meinasi tulla ongelma, kuten seuraavaksi näkyy:

Lisätilaa jäi noin kaksi milliä, mutta halusin jakaa rakkautta tarjoamalla herkut sydänvuoassa. (Tai itse asiassa en, koska leikkasin palat ja kuljetin ne muovirasioissa bänditreeneihin.) Alkuperäiseen ohjeeseen tuli pekaanipähkinöitä, mutta neiti A:n allergian vuoksi ne olivat taas kerran nou nou ja niiden sijaan käytin jogurttipäällysteisiä rusinoita sekä pieniä kuivattuja mansikanpaloja. Laitoin ne sitten suoraan pohjan suklaataikinaan ja jogurttirusinat koko komeuden päälle uuniin, vaikka tarkoitus oli tietty koristella kakku niillä vasta jälkeenpäin. Hmm, missäköhän mun aivot oli taas olleet?

Minulla ei itse asiassa ole kuvaa valmistuneesta tuotteesta, jossa päällä on vielä kaakaoinen kuorrute, mutta voin ilman sitäkin todeta, että lopputulos oli herkullinen. Browniesien voimin kelpasi rokata RockBand-illassa. :) Jätin jäljelle jääneet palat jälkeeni, kun aatonaattona poistuin bändiharkoista, mutta “ilokseni” ne löytyivät vappuaattona jääkaapista ja niinpä minä ja neiti E., joka ei vielä niitä ollutkaan maistanut, tuhosimme ne. Suklaa kuulemma estää alkoholin imeytymistä, koska alkoholi käyttää palamisessaan sokeria. Eli: kannattaa aina pitää suklaata kotona siltä varalta, että joskus baari-illan jälkeen olisi tarve selvitä normaalia nopeampaa tahtia. (Tämähän on siis vain yksi lisäsyy syödä suklaata, nyt ennen baari-iltaa, baarissa ja baarin jälkeen… ;) )

p.s. Tuorejuustobrownies-ohje tulee eetteriin heti, kun tänään kerkeän kotiin. Nyt vain haluan blogipostin ulos. 

Vegaanibrownies

Eräs ystävistäni juhli synttäreitään tässä parisen viikkoa sitten ja sattumoisin juhlapäivä osui yhteen kahden suuren haalaritapahtuman kanssa. Tuhansia juhlijoita joi hänen kunniakseen kymmeniä maljoja tuon illan (ja seuraavan yön) aikana, not bad! :D Vähän ehkä vastustellen saatiin sitten häneltä lupaus pitää ihan kunnon syndebileet seuraavana lauantaina, kun kaikki olivat sopivasti toipuneet (juhlakalu mukaan lukien) varsinaisen päivän rasituksista.

Kaverin poikaystäväkin oli saapunut paikalle kaverin synttärien kunniaksi, tosin sinä hetkenä tunnelmat olivat Islannin tuhkapilven takia vähän ristiriitaiset. No, onnistuihan hänen lopulta lähteä kotia kohti viikko suunniteltua myöhemmin, ja tuskinpa kumpikaan nyt pisti kauheasti pahakseen venynyttä 

vierailua… :)

Krhm, mennäänpäs taas asiaan eikä vain juoruilla tässä. Tämä poikaystävä, kutsutaan häntä nyt vaikka…eikun juuri siksi häntä ei saanutkaan kutsua…hmm… no, herra J. Niin, hän on siis vegaani ja siksipä minun piti taas kerran kaivella nettiä löytääkseni myös hänelle sopivan ohjeen. Hih, laitoin vielä juhlapäivää edeltävän päivän aamuna kaverille viestin, että pidetäänkö ne juhlat nyt eli lähdenkö ostamaan vegaanisuklaata. Ja Ruohonjuureen oli matkattava ja sieltä mukaan tarttui ihanasti kahvimuruja sisältävä täysin vegaaninen suklaa. Nams! Kukaan ei kyllä pysty erottamaan tuotetta tavallisesta suklaasta ja pienet, kahvilta maistuvat muruset tekivät suklaasta niin hyvää, että sain todella harjoittaa itsehillintää, jotta suklaarouhetta olisi riittänyt myös itse leivonnaisiin! :D Ja kuten pakkauksesta huomaa, suklaa on myös laktoositonta ja vielä orgaanista, joten tätä syötyä ei millään voi potea huonoa omaatuntoa. :)

Alkuperäiseen reseptiin tuli oikeasti pähkinärouhetta, mutta erään juhlavieraan pähkinäallergian takia ne olivat totaalisti nou-nou. Okei, yksi vieraista ei pidä kahvistakaan, muttei tuota suklaan sivumakua nyt kaiken muun alta pystynyt maistamaan, joten no matter.

Koska ohje siis oli vegaaninen, oli keksittävä jotain muuta kohotus-/kuohkeutusainetta kuin kananmuna ja tähän ohjeeseen sellainen saatiin ensin keittämällä vedestä ja vehnäjauhoista puuroa. Kaikkea sitä oppii, kun tarpeeksi leipoo… Ohje löytyi melkoisen etsimisen jälkeen täältä, joten pääsen onneksi selostamaan tätä ohjetta vähän auki tässäkin. 1,25 dl vehnäjauhoja sekä 2,5 dl vettä siis keitetään kattilassa puuroksi, jonka annetaan jäähtyä sillä aikaa, kun muut aineet sekoitetaan keskenään.

Puuro lisätään muiden aineiden joukkoon, sekoitetaan taikinaksi ja pähkinämurut/suklaarouhe lisätään joukkoon. Sitten vain uuniin ja odotellaan.

Kaikki tykkäsivät näistä ja hra Jmaisteli näitä niin, että muut vieraat saivat tosiaan pitää puoliaan, jotta saivat toiset palat. :D Itsekin tykkäsin ja nyt kun ohjekin on tallessa, niin mikäs estää kokeilemasta tätä joskus toistekin. Tai ehkei sittenkään, löysinhän tänä aamuisen reseptin etsinnän tuoksinnassa (tenttiin lukemisen kustannuksella, tietenkin) muutamia tosi kiinnostavia vegaaniohjeita, joita täytyy kokeilla asap. Tilaisuus olisikin tulossa jo ensi viikolla, ja jos nyt oikein innostun, niin ehkä jo perjantaina voisi tehdä jotain pientä…

Toukokuusta on muutenkin muodostumassa melkoinen leivontakuukausi, mutta ei kai sitä ihminen luonnolleen mitään voi. Jos tilaisuus tulee, niin totta kai minä loppujen lopuksi sinne jotain teen. Ja täytyyhän tässä nyt jotain koettaa keksiä, kun tenttiin luku loppuu ja se yksi essee tulee kirjoitettua valmiiksi. Pitäähän sitä muutakin tehdä, kuin ravata lenkkipolulla tai tankotunnilla…

Bistro DK Dik Trom

Aina asiat ei mene niin kuin suunnittelee, ja joskus sitä tosiaan saa, mitä haluaa. Kannattaa varoa mitä toivoo, sillä se voi toteutua. Esimerkkinä eräs stressaava kurssi, jolta minut potkittiin pois, kun en pystynyt palauttamaan ensimmäistä tehtävää loman vuoksi. Jos haluaa vähemmän koulutöitä, ei aina kannata toivoa sitä… No, onpahan sitten aikaa ravata salilla, tankotunneilla ja pyörälenkeillä (sitten joskus toukokuussa), käydä enemmän töissä ja päivittää blogia. Nautitaan nyt, kun vielä voidaan! Kela kyllä tulee arvostamaan tätä mun 24 opintopisteen kertymistä tältä lukuvuodelta…Vai laskeeko ne kalenterivuosittain? No, eksytään asiasta ja palataan aiheeseen.

Oletteko koskaan missanneet jatkolentoanne ja saaneet ilmaisen hotellimajoituksen hienossa hotellissa, tervetuliaisdrinkin hotellin baarissa, 25 eurolla ruokaa ja juomaa viereisessä ravintolassa sekä 10 eurolla aamupalaa lentokentältä plus 50 euroa käytettäväksi seuraaviin lentoyhtiön lentoihin? Minä olen! :D Minun suunnitelmani muuttuivat tullessani 6. päivä takaisin Belgiasta Amsterdamin kautta. Kone lähti Belgiasta niin myöhässä, että saavuin Damiin 15 minuuttia ennen lentoni alkua. No, marssin KLM:n tiskille, josta sain tiedot seuraavan aamun lennostani (kello oli jo puoli yhdeksän eli enää ei lähtenyt lentoja Helsinkiin) sekä ohjeet hotellivoucherin hakemiseksi. Suuntana Marriott Courtyard Amsterdam, 15 minuutin shuttle-matkan päässä kentältä. Eikun maijaan ja matkaan!

Hotelli oli hieno! KLM:n puolesta sain alkudrinkin baarista (valkkaria, jei!) ja sitten vielä hotellin puolesta illallisen läheisessä ravintolassa, joko fiksattu menu-kokonaisuus tai 25 eurolla ruokaa ja juomaa. Vaikka kello oli jo puoli kymmenen illalla enkä ollut erityisen nälkäinen, en silti aikonut jättää ilmaista illallista käyttämättä! Ravintolat sijaitsivat hotellin vieressä ja toivoin, etteivät ne kaikki olisi mitään hienostopaikkoja, koska en todellakaan näyttänyt edustavimmiltani pörröisessä tukassani sekä farkuissa ja hupparissa.

Interiööri

Kävelin ensimmäisenä sisään Bistro DT Di Trom:iin, jonka menusta löytyi mukavasti valinnanvaraa. Ravintola ei todellakaan ollut mitenkään liian hienostuneen oloinen; onneksi bistrot eivät olekaan. Paikka oli myös melkoisen tyhjä lauantai-illalla, mutta tietysti suurin osa ihmisistä on jo syönyt puoli kymmeneltä illalla. Viereinen ohjelmaravintolan tyyppinen paikka vieressä veti paljon bilekansaa, joten suurin osa hotellin vieraista oli varmasti siirtynyt jo sinne.

Minua rauhallisuus ei tietenkään haitannut, sillä en ulkomuotoni olisi varmasti soveltunut parhaiten pikaruokalaan eikä minkäänlaiseen tarjoilijoilla varustettuun ruokapaikkaan. No, vieressä aterioinut nainen oli hänkin pukeutunut arkisesti farkkuihin ja luki myös kirjaa syödessään! Hih, itsellekin tuli paremin fiilis kaivessani lehden esiin, olihan se sentään ruokalehti. :D Tyhjä ravintola myös mahdollisti kuvien räpsimisen häiriöttä.

Kuten kuvista näkee, ravintola oli hyvin viihtyisä. Tietysti olisin tykännyt enemmän pehmeistä penkeistä, mutta olivathan nahkapenkitkin hienot. Tummat sävyt loivat mielestäni hyvän bistromaisen tunnelman, kuten myös puiset pöydät ilman pöytäliinoja. Ravintola taisi olla aika pieni, sillä en huomannut muuta ravintolatilaa kuin se, missä itse istuin ja minun takani siis oli seinä.

Tallensin kännykkään vähän tietoja ravintolan menusta, koska muita muistiinpanovälineitä ei ollut. Alkupaloja löytyy viisi kappaletta, omani lisäksi mm. savulohta ja lihacarpaccio, hinnat n. 7-8 euroa. Pääruokia löytyy 11, mm. erilaisia pihvejä, kinkkua, iso thai-salaatti, lohta, pastaa ja jopa XXL-hampurilainen. Keskimäärin pääruuan sai n. 16 eurolla, hampparin, salaatin ja pastan 13-14 eurolla. Jälkkäreinä omani lisäksi tarte tatin, mango-ananas sorbetti ja juustolautanen, hinnat n. 6-7 euroa. Ihan kohtuuhintainen paikka siis, kyllä täältä saa 25 eurolla vaikka mitä.

Geittenkaas eli Vuohenjuustoa, viikunaleipää ja tomaattihilloketta

Vuohenjuustoa listalla? Gimmegimme! Juusto oli täydellisen pehmeää eikä villasukan mausta ollut tietoakaan. Makea tomaattihilloke sopi sen kanssa erinomaisesti ja viikunaleipä oli myös todella hyvää! Leivänpalat olivat aivan täynnä viikunanpaloja ja pähkinöitäkin, ja seuraavaan leipään aion kyllä ahtaa niin paljon pähkinöitä/hedelmänpalasia kuin mahdollista! Vaikkei pitänyt, niin kaikki palat meni, hups! Makea leipä ja suolainen juusto, mm… Mikä mainio menu illanistujaisiin: makeaa itsetehtyä siemenleipää, juustoja ja viiniä. Hei, noita otan kyllä ehdottomasti mukaan Wappu-piknikille! *merkkaa muistiin*

Uiensoep eli Sipulikeittoa ja krutonki vanhalla juustolla

Jatkoin kevyehköllä linjalla ja tilasin pääruuaksi sipulikeittoa, koska…no, pidän sipuleista. Sen kanssa tullut vaalea leipä ei ansaitse kommentteja, olin syönyt ihan tarpeeksi vaalea patonkia koko viikon läpeensä… Itse keittokaan ei ollut kovin kummoinen, sillä olisin odottanut sen olevan enemmän täynnä sipulinpalasia, mutta pelkkää lientä olikin aika paljon, mielestäni hieman liikaakin. Värikin oli mielestäni melko tumma, mutta se varmasti johtui keittoon käytetystä punasipulista. Juustolla kuorrutettu juustonpalanen oli ihan ok, vettynyt tosin, ylläri ylläri. En itse asiassa muista sen juuston mausta mitään, joten ei selvästi mikään suuri makuelämys sekään.

Choco trio eli suklaabrownie, suklaajäätelöä ja suklaamousse vaniljakastikkeella

Olin syönyt NIIN paljon suklaata Belgiassa, että aluksi päätin olla ottamatta jälkkäriä…kunnes parin viinilasillisen jälkeen totesin, että hell, palataan takaisin arkeen sunnuntaina ja jatketaan taas terveellistä elämää Lapissa. ;) Suklaata kolmessa eri muodossa: browniena, jäätelönä ja moussena! En yleensä pidä kermavaahodsta, mutta nyt se sopi täydellisesti brownien kanssa. En nyt enää osaa tarkasti kuvailla makuelämyksiä, mutta mitään vikaa en mistään annoksesta löytänyt. :D Brownies ei ollut mukavan meheä, jäätelö tuhdin suklaista ja mousse ilmavaa. Mikää ei ollut liian ällön makeaa vaan suuhun jäi juuri hyvä maku.

Mikä päätös matkalle! Olen aina halunnut saada ilmaisen hotelliyön lentoyhtiöltä myöhästymisen vuoksi, ja nyt ajankohta oli sopiva, koska minulla oli ihan hyvin aikaa odotella vielä yksi yö kotiinpääsyä. Ehdin vielä hyvin seuraavan aamun Ivalon-lennolle, joten pieni viivästyminen ei haitannut yhtään. Ikävä kyllä minun piti maksaa aamulla taksi lentokentälle shuttlen alkaessa kyydittää vasta lentoni lähtöaikaan, mutta otin kuitin ja täytyy vielä mailata lentoyhtiölle, että eikai minun tarvitse maksaa kyytiä. Joka tapauksessa, matkustaessa kannattaa aina varautua muuttuviin suunnitelmiin ja tässä tapauksessa aluksi kiroamani myöhästyminen osoittautui napakympiksi!

Ohessa vielä hotellin ja ravintolan nettisivut:

Marriott Couryard

http://www.claus.nl/en/general/courtyard_by_marriott

Bistro DT

http://www.claus.nl/en/private/eating/bistro_dt.html

Kaakaobrownies

Kaverillani on Guitar Hero ja vaikka kuinka monta lisäeditionia ja kaikki mahdolliset soittimet kotonaan. Niinpä on tullut tavaksi aina silloin tällöin järjestää kaveriporukkamme kesken “bänditreenit” hänen luonaan. Minä en niin perusta noista soittopeleistä, mutta laulan kyllä joka kerta pari laulua, vaikkei ääni kaunis olekaan. Ja muutaman boolilasillisen jälkeen ehkei sillä ole niin väliä. Homma toimii aina nyyttäriperiaatteella ja niinpä olen aina tietysti tuonut jonkun leipomuksen pöytään eikä viime kertainen iltama (helmikuun alussa) ollut mitenkään poikkeus.

Browniesit ovat suosikkeja kavereiden keskuudessa ja itsekin tietty tykkään niitä tehdä ja syödäkin. Mietin, että viime brownies-kerrasta onkin jo jonkin aikaa, mutten kuitenkaan halunnut ostaa suklaata niitä varten. Onneksi satuin töis…siis törmäämään brownieseihin, joihin käytetään kaakaojauhetta ja jotka bloggaaja oli julistanut parhaiksi kaakaobrownieseiksi ikinä. Tuollaisen mainospuheen jälkeen ohjetta oli pakko kokeilla! :D

Sattui vielä sellainen hauska tapaus, että pari kaveria varta vasten pyysi minua leipomaan brownieseja, kun olin FB:n bändi-ilta eventtiin ilmoittanut aikovani tietenkin leipoa jotain. Heidän kommenttiinsa minä heti vastasin, että otan browniesit ihan justiinsa ulos uunista. Kosmista yhteyttä, vai vain tosi hyvää päättelykykyä?

Ilman suklaatakin voi valmistaa hyviä brownieseja, ja en nyt tiedä, ovatko nämä parhaat kaakaobrowniesit ikinä, sillä en niitä ole leiponut niin montaa voidakseni tehdä kunnon vertailua, mutta tosi hyviä ne olivat! Ulkoa kiinteitä, mutta sisältä todella meheviä, melkein fudgen tyylisiä. Mmm! Mielestäni ohje on hyvä, jos sillä saa aikaan sisältä vielä hiukan tahmeita brownieseja. Kuivia brownieseja nyt ei syö erkkikään. Tällä ohjeella kyllä saa lähes täydellisiä luomuksia, kunhan ei laita liikaa jauhoja eikä anna niiden olla uunissa liian pitkään.

Käytin noihin allaoleviin neliön muotoisiin paloihin loput kookoshiutaleista ja nuo muffinit olivat sitten ilman kookosta. Tein ensin vain puolet ohjeesta, koska minulla oli margariinia vain puoleen ohjetta, mutta sitten huomasin saavani vain 7 muffinia kun meitä oli tulossa kahdeksan, joten ei auttanut muu kuin kipaista äkkiä alakerran minikauppaan margariiniostoksille. Opimmehan taas tästä, että aina pitää tarkastaa aineksien riittävyys leivontaa suunniteltaessa. (Ja tämä minun kohdallani tarkoittaa, että jääkaapista on aina löydyttävä margariinia ja munia ja kuivakaapissa on oltava jauhoja, sokeria, leivinjauhetta sekä mielellään myös kaakaojauhetta. Aina voi iskeä yllättävä tarve leipoa JUST NYT. )

Ohje on simppeli ja jos vähänkin harrastaa leipomista, niin kaikki ainekset yleensä löytyy kaapista. Mainio fiksi, jos kaipaa jotain suklaista, mutta kaapista ei löydy suklaan palaakaan. Voita, sokeria, kaakaojauhetta ja vähän jauhoja sekä leivinjauhetta rakenteeseen ja muna vielä sitomaan. Mukaan voi heittää myös vaikka mitä pähkinöitä, rusinoita tai kuivattuja marjoja, joita sattuu lojumaan kaapin pohjalla.

Linkitän reseptin blogiin, josta sen löysin. (Onneksi, koska tästä leipomishetkestä on taas kulunut sen verran aikaa, ettei ohjeen sijainti nyt ihan heti muistunut mieleen. Onneksi kuitenkin seuraan aika lailla samoja tuttuja leivontablogeja, joten vaihtoehtoja ei ole kovin montaa.)

Tulisella currylla pakkasta vastaan Memphis Hesarissa

Tämä illallinen tapahtui 9.1.

Vege Curry: Paistettua portobellosientä, kasviksia, punaisella currylla maustettua kookoskastiketta ja (minulle ilman) riisiä (12,90 €)

Memphis jälleen kerran! Alanko toistamaan itseäni? Hope not, koska tämän kerran jälkeen en enää mielelläni Memphiksiin suuntaa. Tähän annokseen nimittäin muistaakseni päättyy minun osaltani kokeilemisen arvoiset ruoka-annokset enkä halua käydä samoissa ravintoloissa syömässä samoja annoksia, mikäli voisin käydä jossain minulle tuntemattomassa paikassa. (Hmm, hyvä on, taas siis toistin itseäni…)

Miksi siis päädyin taas Memphisiin? Itse asiassa minun, tutorparini sekä joukkion hytiseviä vaihto-oppilaita (no okei, kyllä me tutoritkin paleltiin ihan kiitettävästi) piti aluksi suunnistaa Mannerheimintien Iguaanaan, mutta se mokoma oli täynnä. Seuraavaksi päätimme kokeilla Aleksanterinkadun Iguanaa, mutta sehän on lopettanut! Aargh! Amarillossa taas olisi ollut pitkä odotus, koska oli lauantai-ilta kyseessä. Okeii, nyt äkkiä ideoita kehiin! Hesarin Memphis onneksi oli lähellä ja saimme vielä pöydänkin. Lisäksi, kun kerroimme tarjoilijalle olevamme hiukan kiireen alaisia (piti vielä ehtiä iltabileisiin), niin saatoimme myös välttää ravintolan tutuksi tulleen hitaan palvelun.

Selailin listaa ja pähkäilin, että tilatako kasviksia vai kalaa ja kasviksia. (Eli siis itse asiassa, nyt kun silmäilen menua netistä, on vielä YKSI annos, jonka vuoksi voin vielä kerran käydä Memphiksessä. ) En ollut kauhean nälkäinen, joten päädyin Vege curryyn. Parini veikkasi annosta keitoksi ja siltä se kyllä näyttikin, sillä kasvikset suorastaan uivat punaisella currylla maustetussa kookosmaidossa. Siinä ei tietenkään ollut mitään pahaa, sillä annoksesta tuli ihanan lämmin olo! Slurps! Lisäksi curry oli melkoisen tujua, joten sekin vielä takasi vähän lämmikettä hyistä ulkoilmaa vastaan.

Yksinkertainen ja maistuva annos, nams! Kenties tällaisena rasvakammoisena olisin toivonut hiukan vähemmän kookoskastiketta, mutta aika hyvin sekin lopulta upposi. :D Jos ei tykkää ihan kaikkein maustetuimmasta ruoasta, niin kannattaa ehkä jättää tilaamatta, sillä kookosmaidosta huolimatta punainen curry potkaisee, tosin tällaiselle parkkiintuneen kielen omistajalle potku oli pelkästään mukava. Lyhyesti sanottuna: suosittelen, erityisesti tätä hyistä viimaa ja pakkasta vastaan, brr! Tuo annos vatsassa luulisi pysyvän lämpimänä edes ratikkapysäkille. (Ellei sitten neutraloi vaikutusta jäisille drinkeillä. :D ) Hmm, annosta pitäisi kyllä kokeilla ehdottomasti kotonakin, sen kun vaan ostaa (pakaste)vihanneksia, tölkin kevyt-kookosmaitoa (joo, tiedetään…) ja punaista currytahnaa. Veikkaan, että yhtä hyvää tulee, ja vielä halvemmallakin. Mutta onhan se ravintola aina jonkinlainen elämys, varsinkin hyvässä seurassa.

No niin, muistini siis oli väärässä ja minulla on vielä mahdollisuus mennä Memphikseen ja nauttia siellä ennen kokeilematon annos. (Tosin kun tuota kaloritaulukkoa katsoo, niin alkaa hirvittää… Noh, sitten vaan täytyy käydä salilla/lenkillä aikaisemmin päivällä. ) On aina hyvä olla takataskussa varalla ravintoloita, joita ehdottaa, kun tarvitsee syömäpaikaksi jokaiselle (suht koht normaalisti syövälle) jotakin-periaatteella toimivan ravintolan.

Uuden vuoden lounas

Bliniohjeet senkuin paranee joka kerta

Joku saattaa ihmetellä, että taasko olen kokannut blinejä (ainakin itsestä jo tuntuu, että niitä on tullut laitettua viime aikona), mutta koska ne ovat nyt sesongissa, niin ei kannata vielä tylsistyä. Mikäli lukee Helsingin Sanomia on varmasti huomannut monien ravintoloiden mainostavan bliniviikkojaan. Blinit ovat tosiaan talvista ruokaa ja niitä syödään juuri tammikuussa, johtuen varmaan tärkeästä venäläisestä kirkollisesta juhlasta eli meidän loppiaisesta (heidän joulunsa). Blinithän siis ovat venäläinen herkku ja onneksi ne ovat meille rantautuneet. Niinpä uutena vuotena blinipannu kävi taas kuumana iskän luona uudenvuodenpäivänä. Ja täytyy myöntää, että tällä kertaa löysimme kyllä parhaan bliniohjeen tähän mennessä! Tai no, vasta kolme bliniohjetta takana eli vuosi sitten iskän synttärilounaalta (posti helmikuussa 2009) ja tietysti itsenäisyyspäivän menulta, mutta joka tapauksessa paras kolmesta.

Edellisiin ohjeisiin verrattuna tähän taikinaan tuli muistaakseni enemmän kermaviiliä, joten taikina oli todella muhevaa ja melkoisen hapantakin. Hyvä, ettei liian hapanta, mutta koostumukseltaan ihanaa. Taikinan koostumuskin oli tietysti erilainen eli jämäkämpi kuin edelliset ohjeet. Äiti totesikin, että nyt taisi löytyä SE bliniohje. Mistäköhän äiti sen ohjeen leikkasi? Ettei ollut suoraan tattarijauhopussin kyljestä? Joka tapauksessa, tosi ihanaa! Varsinkin, kun käytti kunnon blinipannua, joka on pieni ja jolla saa aikaan sellaisia ihanan paksuja lättyjä. Mmm… Onneksi bliniviikot jatkuu vielä jonkin aikaa. :D

Blinien lisukkeet eli mätiä, smetanaa ja punasipulia sekä taustalla täytetyt avokadot

Syötiin me toki muutakin. Itse asiassa aloitin tämän vähän hassussa järjestyksessä, koska me syötiin alkupaloiksi katkaravuilla, avokadolla, omenoilla sekä sipulilla täytettyjä avokadoja. Ohje löytyi yhdestä melko tuoreesta K RuokaPirkka-lehdykästä ja ohje on ollut jo melko pitkään to do-listallani. Ruoka on simppeli ja tosi maistuva! Makeat hedelmät komppaa just hyvin hapanta sipulia, ja pehmeät ravut sekä avokado sopivat myös kaikkien kanssa. Päälle vielä vähän hapanimelää salaattikastiketta ja avot! Ihanan raikasta ja hyvää sekä keholle että mielelle! Terveellisiä rasvahappoja avokadosta, vitamiineja omenasta, proteiineja ravuista. Ja extra-makua brie- ja vuohenjuustosta, melkein unohtui.

Täytetyt avokadot

KRuokaPirkka (vapaasti muistilokeroita kaivellen)

neljälle

4 avokadoa

½ sitruunan tai 1 limen mehu

200 g brie- tai vuohenjuustoa

2 isoa omenaa

4 salottisipulia

200 g katkarapuja pakaste)

hapanimelää salaatinkastiketta

tuoreita yrttejä, esim. tilliä tai persiljaa

Sulata katkaravut joko jääkaapissa, huoneenlämmössä tai mikrossa. Leikkaa avokadot siististi puoliksi ja poista kivi. Älä heitä kuoren puolikkaita pois. Pilko hedelmäliha kulhoon ja purista päälle sitruunan tai limen mehu, jotei hedelmä tummu. Lohko myös omenat lohkoiksi, sekä kuori ja silppua sipuli. Viipaloi juusto.

Annostele avokadonpuolikkaisiin avokadoa, katkarapuja, omenakuutioita ja sipulisilppua, Kaada päälle hapanimelää kastiketta ja silputtuja yrttejä.