Les delices de Paris, part deux

Vins & Terroirs

Bonjour encore à Paris! Ah, olisinpa edelleen siellä enkä viluisessa Louvain-la-Neuvessa! Viluinen Pariisikin olisi kivempi. (Joten tässä vaiheessa voi esittää kysymyksen, miksi ihmeessä laitoin Belgian vaihtokohteena ennen Pariisia? En itsekään enää edes tiedä...) Mutta asiaan! Perjantai-iltana olimme päättäneet iskän kanssa illastaa latinalaisessa korttelissa eli 5:nnssä ja 6:nnssa kaupunginosassa. Kiertelimme katuja ja ihastelimme (tai ainakin minä ihastelin) kahviloista, brasserie'sta ja muista liikkeistä tulvivia lämpimiä valoja. Muutaman ravintolan menun katsastettuamme päädyimme oheiseen Vins & Terroirs -paikkaan. 

Katkarapualkupala

Pitää tästä lähin ruveta aina kirjoittamaan ulkomailla tilaamani ruokien nimet ylös! Eikä ole mielessä ensi kertaa... Tilasimme molemmat alkuun katkarapuja, jotka ikävä kyllä saapuivat aivan liian ison kastikemäärän kanssa. Jopa iskän mielestä soosia oli liikaa, mutta toisaalta, sana "sauce" eli "kastike" oli esiintynyt annoksen nimessä joten olisi ehkä kannattanut miettiä vähän... Hyvää annoksessa oli katkarapujen alta paljastunut avocado. Nams! Ilman kastiketta annos olisi ollut mukavan raikas. Nooh, se on se kielimuuri...

Kasvislautanen: mm. kasvispiiras, perunoita, papuja, sieniä sekä porkkanaviipaleita

Onneksi alkupalat pelasti (sekä hyvä viini, että) ihana kasvislautanen! Vins & Terroirs'n versio oli vieläkin parempi kuin torstainen kasvisruoka, sillä tässä versiossa oli mukana suussasulava kasvispiiras. Sen täytteestä ei ole enää muistikuvaa, mutta hyvää se oli! Samoin kuin muutkin mukana olleet kasvikset. Näistä annoksista oppii, että aina ei tartte maustaa kasviksia polttavan tulisiksi vaan myös niiden omat maut ovat toimivia.

Ankkaa taas muistaakseni

Olisiko iskä taas tilannut ankkaa? Himputti, ehdottomasti annosten nimet tästä lähin ylös! Joko ankkaa tai jotain lihaa, mutta mukana tullut sesaminsiemenkastike oli hänestä niin hyvää, että hän oikein pyysi sitä lisää. Ja hyvää se kyllä olikin. Hmm, siitä saisi varmasti mainion salaatinkastikkeen pohjan... *merkkaa muistiin*

Creme brûlée

Iskä tilasi listalta kermapaahtovanukkaan, joka oli kermaisen makea. :D Pinta oli mukavan rapea ja sisältö pehmeä, muttei mitenkään maatajärisyttävän upea makuelämys. Perushyvää. P.s. oletteko nähneet Amélie-elokuvan? Siinähän Amélien lempiasioita oli paahtovanukkaan kuoren rikkominen lusikalla. :)

Maailman paras jälkiruoka: Suklaamacaron ja suolainen karamellijäätelö

Minun ei ensin pitänyt tilata mitään, mutta niin vain siinä kävi, että tilasin kuitenkin. Ja onneksi tilasin, sillä sanat eivät riitä kuvailemaan oheisen suklaamacaron-suolainen karamellijäätelö-annoksen ihanuutta! "Suolaista jäätelöä?" te sanotte. Jep. Suolaisen ja makean yhdistelmä on aivan taivaallinen (siksi yhdistelmä suklaa ja suolakiteet ei ole mitenkään tavaton) ja nyt vasta sen itse asiassa huomasin! Pieni suolaisuus sopi aivan uskomattoman hyvin karamellijäätelön kanssa yhteen ja iso suklaamacaron (tai itse asiassa kaksi) oli piste iin päälle! Jokaisen kalorin arvoinen, mon dieu! Kumpa tuota jäätelöä saisi Suomesta! Onneksi sitä kuitenkin saa LLN:stä ja olenkin sitä jo synttäreiden kunniaksi kerran maistanut. Pitänee vielä käydä syömässä ennen kuin palajan Suomeen... ;)

Vin & Terroirs
"Cuisine Gourmande de Tradition À la Découverte de Vins de Propriété"
66, rue Saint André des Arts
75006 Paris
alue: St. Germain des Prés
lähin metro: St. Michel

Illallisen jälkeen kiertelimme vielä vähän 5:nnen ja 6:nnen korttelin alueella ja istahdimme vielä viinilasillisille, olisiko jopa ollut Café Fioren lämmitetylle terassille. Vastapäätä sijaitsi kuitenkin Brasserie Lipp, joka on erityisesti poliitikkojen suosiossa. Emme siis nähneet poliitikkoja, mutta joka tapauksessa. Lähes kaikkien brasserien terassit olivat lämmitettyjä, joten ulkona saattoi istua myöhäänkin. Eikä ilmakaan ollut liiemmin kylmä, varsinkaan, kun yllä oli iskän tuoma talvitakki. :)

Salaatti à la Nicoise

Seuraavana päivänä kirpputori- ja shoppailukierroksen jälkeen pysähdyimme lounaalle johonkin ravintola-baari-yhdistelmään (pahoittelut, kuva puuttuu taas...) lähelle Chaussée d'Antin La Fayetten metroasemaa. Minä valitsin nizzalaisen salaatin, joka on siis salaatti tonnikalalla, perunalla, anjoviksilla, keitetyllä munalla, vihreillä pavuilla, oliiveilla ja muilla salaattiaineksilla. Annos oli isompi, kuin mitä odotin! Mutta shoppailukierroksen jälkeen olikin jo nälkä, joten eipä annoksesta nyt paljoa jäljelle jäänyt. Olisi tietysti ollut hienoa, jos tonnikala olisi ollut ihan tuoretta, mutta silloin annos olisi ollut sen verran kalliimpi, etten välttämättä olisi sitä edes tilannut. No, purkkikamakin menee, kun on tarpeeksi muita parempia aineksia ympärillä. :)

Munakas

Iskä tilasi munakkaan, joka maistui myös. Paikka oli mukava ja melkoisen suosittu, sillä kahden aikaan tarjoilijat saivat todella juoksennella paikasta toiseen kantaen juomia, annoksia ja huudellen välillä tilauksia keittiöön. Meidän tarjoilijamme joutui vielä kysymään kertaalleen tilaukset ja sitten toi meille aluksi vahingossa punaviinit valkoviinien sijaan. Kiiressä sattuu kaikenlaista, mutta siinä tapauksessa olisi parempi kirjoittaa tilaukset ylös. No, joka tapauksessa onnistunut lounas kivassa paikassa. Ainakin jalat sai levähdystauon. :)

Lounaan jälkeen suunnistimme Champs Elysées'lle vähän ikkunaostoksille, ennen kuin kävimme kahvilla (Starbucksilla) ja suuntasimme Place de Concorden kautta viemään tavarat hotellille. Illalla suuntasimme kohti Montrmartea ja Sacré Coeurin kirkkoa... Mutta siitä ensi kerralla, kun palaan Pariisiin vielä viimeisen kerran. ;)

Pariisin herkut, osa 1

Bonjour, bonsoir, à tous! Satumainen neljä päivää Pariisissa on takana, mutta mahtavat muistot jäivät! (Ainakin vyötärölle, veikkaan. :D ) Neljään päivään mahtui hyvia ruokapaikkoja, hyvää viiniä ja tietenkin myös herkkuja! Jos haluat tietää, mitä muuten olen tehnyt Pariisissa kuin syönyt, niin klikkaa itsesi Chicin blogiin, jonne kirjoitan kaikki ruuattomat jutut Pariisista.... Linkki löytyy tämän postin lopusta, jotta maltatte sentään lukea tämänkin postin. ;) 

Ensimmäisen illan illallisravintola

Torstai-iltana 22.10. tapasimme siis iskän kanssa Gare du Nordin juna-asemalla. Asettauduttuamme hotelliin ja nautittuamme alkudrinkin Hard Rock Cafèssa lähdimme takaisin Republicin metroasemalle päin, jonka (ja samalla myös hotellimme) läheltä löysimme ensimmäisen ruokapaikkamme. Ravintolan saksalainen nimi ei ollut hämäystä vaan ravintolasta sai tilata kunnon saksalaisia herkkuja à la Oktoberfest ja viereiseen pöytään kannettiinkin valtaisia liha-kaalisalaattivati. Onneksi listalta löytyi myös muunlaisia herkkuja, kuten salaatteja, mereneläviä, alkuruokia, jälkkäreitä sekä lihaa ja linturuokia eri muodoissa.

Akvaario

Heti eteisaulasta löytyi akvaario täynnä eläviä hummereita! Taatusti tuoretta.

Vuohenjuustomoussea ja paprikakeittoa purkissa

En olekaan vähään aikaan syönyt vuohenjuustoa, joten sitähän piti tietysti saada. En ymmärtänyt listan selitystä ihan 100 prosenttisesti, joten olin yllättynyt, kun eteeni kannettiin purkki, jonka alaosa oli kylmää ja sakeaa paprikakeittoa, jonka päällä oli kermaista vuohenjuustomoussea. Nams! Todella maukas yllätys! Maistoin ensin pelkkää vuohenjuustomoussea (olisi voinut maistua vahvemmin vuohenjuustolta, mutta eipähän ainakaan hallinnut muita makuja ja oli samettisen pehmeää) ja sitten sotkin sen paprikakeittoon. Tuloksena oli ihanan harmoninen yhdistelmä samettisen pehmeää vuohenjuustoa ja paprikan pirteää makua. (Ainakin muistaakseni se oli paprikaa!) Toimi loistavasti kylmänä alkupalana, aivan kuin gazpacho kymmenenteen potenssiin. Nams! Täytynee kokeilla myös kotona. *kirjoittaa muistiin*

Etanoita

Iskä valitsi alkuun valkosipuli-yrttivoissa paistettuja etanoita, joita kehui. Maistoin maustevoita ja se oli tosiaan ihanan valkosipuli-yrttistä.

Kasvislautanen: mm. paprikaa, artisokansydämiä, tomaattia ja ituja

Listan salaatit kuulostivat liian isoilta annoksilta, ja heti nähtyäni lislatta kasvislautasen, oli minun pakko tilata se. Ja se kannatti! Ihania, grillattuja vihanneksia, jotka sulivat suussa ja olivat juuri sopivan kevyt pääruoka. Ravintola on hyvä, jos listalta löytyy yksikin kasvisannos.

Ankkaa, perunoita ja pippurikastiketta

Iskä valitsi ankkaa. Aika aneemisen näköinen annos, mutta iskä vannoi syöneensä salaattia töissä. :) Ankka oli hänestä juuri sopivasti paistettua (medium) ja mukana tullut pippurikastike maukasta ja sopivaa ankan maun kanssa.

Crêpes vaniljajäätelöllä, kermavaahdolla ja suklaakastikkeella

Iskä halusi ehdottomasti kokeilla lettuja kaikilla herkuilla. Huh huh, mikä annos! Maistoin vähän ja se oli juuri niin hyvää, kuin miltä se näytti. Kuinka letut, kermavaahto, vaniljajäätelö ja suklaakastike voisivatkaan mennä vikaan? Iskä kyllä myönsi, että vähempikin olisi riittänyt, mutta noh, näin loman alun kunniaksi... ;)

Hedelmäsalaatti ja litsi-sorbetti

Itse otin vähän kevyemmän otteen aterian päätteeksi nähtyäni listalla hedelmäsalaatin litsi-sorbetin kera. Litsi-hedelmiä kasvaa Aasiassa, jossa ne ovat erittäin suosittuja juuri jälkiruuissa, kuten jäätelöissä ja juomissa. Hedelmän haju on kaamea, mutta maku onneksi hyvä. En nyt osaa verrata sitä enää mihinkään, mutta siis raikas, kevyt hedelmän maku. Jälkkäri oli juuri sopiva makea päätös illalle. Chardonney toimi hyvänä kumppanina läpi aterian.

Hotelli Bristolin aamiainen: kaksi kroisanttia, kaksi sämpylää, pannu kahvia/teetä (maitoa pyydettäessä), voita ja hilloa (6,5 €)

Päätimme katsastaa hotellin aamiaisen heti ensimmäisenä aamuna, mikä ei sinänsä välttämättä ollut paras idea, koska vastapäätä oli ihanan näköinen boulangerie, joka ikävä kyllä oli kiinni viikonloppuna ja niinpä emme päässeetkään käymään siellä. Lauantaina kävimme hakemassa Carrefourista take away-aamiaiset (jogurttia, croissant isälle ja pan au chocolat minulle), mutta kaiken ollessa sunnuntaiaamuna kiinni, oli pakko taas luottaa hotellin aamiaisen voimaan. 

Kuudella ja puolella eurolla siis sai kaksi kroisanttia ja sämpylää, voita ja hilloa sekä kahvia, pyydettäessä maidon kanssa. Pitkästä aikaa vuosiin oli ihan kiva syödä croissantteja, mutta kyllä se on kuitenkin jogurtti, jolla minä mieluiten aamuni aloitan. Mutta, quand on est à Paris, kun ollaan Pariisissa... (Suklaalevite olis kyllä kans ollu mahtava. ;) )

Itämainen lounas

Versaillesin jälkeen söimme myöhäisen lounaan klo neljän aikaan Louvren vieressä/alapuolella sijaitsevan ostoskeskuksen food courtissa. Iskä nautti sämpylän ja katkarapuvartaan, minä hain yhdeksän mezen lajitelman lähi-itäisestä...siis, miten Lähi-Itä taipuu? No, joka tapauksessa, olen unohtanut ravintolan maan, olisiko ollut Libanon? Syyria? Taas kävi näin... No, minä siis söin herkkulautasen mm. kikherneitä, marinoituja porkkaa, kurkkua sekä munakoisoa. Tulista, mutta hyvää! Ja nyt kun kattelen tuota lautasta näin jälkeenpäin ni tajuan, et toi annoshan on ihan hervoton! :( No, itse en itselleni annostellut ja olin kyl nii nälkäinen, että söin kaiken. Ja vihanneksethan on hei kevyttä anyway.

Macarons

Jälkkäriksi oli pakko ostaa macarons läheisestä leivostiskistä, Pariisissahan sitä ollaan ja macarons on très à la Paris! Vasemmalla karamelli-macaron, oikealla pistaasi. Pistaasin kuori oli melkoisen kova, mutta maku kuitenkin tunnistettavissa pistaasiksi, vaikka olisi se voimakkaampikin voinut olla. Karamelli taas oli pehmeämpi ja ihanan karammellin makuinen! Iskäkin maistoi ensimmäistä kertaa macaronia ja sanoi aika äkkimäkeäksi. No, niinhän se on, mutta siksi ei tarvitsekaan syödä montaa. (Näh, ketä mä huijaan? Tiskissä oli 6-7 eri makua ja varmasti olisin voinut maistaa kerralla kaikkia. :D )

Keskeytän postin nyt tähän ja jatkan perjantain illallisella...toivottavasti pian. À bientôt, nähdään pian! :)

Sekalaisia herkkuja Belgiasta

Vihdoin ensimmäinen Belgia-posti kuuden viikon vaihdossa olon jälkeen! :D Mutta kaikki vaihdossa olleet nyt tietää, että hyvä jos koulujuttuja ehtii tekemään, joten entäs blogi sitten... Vaikka blogin kirjoittaminen onkin hauskempaa kuin kuin koulujutut. Mutta kerrataanpas vähän tähän mennessä tapahtunutta ja ympätään siihen väliin vähän erilaisia ruokakuvia! Olen nyt siis asustanut viisi viikkoa Louvain-la-Neuve nimisessä pikkukaupungissa. Kaupunki on ehkä liioittelua, sillä kaikki kaupat ja muut rakennukset on rakennettu pelkästään yliopistokampuksen ympärille ja sen ympärillä elämä täällä myös pyörii. Kun opiskelijat lähtevät viikonloppuisin koteihinsa, tänne ei jää paljoa ketään... paitsi ne vaihtarit, jotka eivät syystä tai toisesta pakene tyhjyyttä jonnekin reissuun. :)

Asustelen täällä vanhemman pariskunnan ison omakotitalon alakerrassa ja minulla on täällä oma huone, sekä keittiö/ruokahuone sekä suihku. Vessan jaan toisen opiskelijan kanssa (opiskelee lääketiedettä Brysselissä muistaakseni), mutta muuten en häntä pahemmin näe. Elämä on asettunut alkukankeuksien jälkeen omiin uomiinsa ja kyllä tätä paikkaa voi jo pitää kotina. 40 minuutin kävelymatka täältä on kampukselle, mutta liikuntafriikkinä se sopii mulle ihan loistavasti. Ja kyllä tuolla junallakin pääsee 10 minuutissa, kun tarttee.

Parsakeittoa, bio-jugua ja ananasta terveyskahvila Exkistä

Oheinen kuva on Exki-nimisestä bioruokaa tarjoavasta kahvilasta, josta saa ihania keittoja, jugua, salaatteja, paistoksia ja muita herkkuja kalliiseen hintaan, mutta niinhän se on luomun kanssa... Se on vain yksi varteenotettavista ruokapaikoista, sillä LLN:ssä on pikaruokaloita, kahviloita, brasserie-paikkoja (kävin eilen ihanassa paikassa, jossa on kilometrettäin erilaisia suolaisia ja makeita crepes-annoksia eli lättyjä sekä pirtelöitä ja jäätelöannoksia, vain muutamia mainitakseni!) ja pari yliopistoruokalaakin. Lounaalla Sablon-yliopistoravintolassa otan aina salaattibuffetin 3 eurolla ja joskus myös euron keiton. Lautasellinen pastaa ja soosia on myös suosittua, samoin erilaisia liha/kala+lisukkeet-annokset. Ja aina on tarjolla yksi kasvisannos. Pasta ja täytetyt patongit ovat pop opiskelijoiden keskuudessa ja lounasaikaan kaduilla kävelee vastaan ihmisiä joko patonki suussa tai iso pahvimuki täynnä pastaa. Belgia pyörii hiilihydraateilla.

Sieniä @ Namur

Ensimmäinen vaihtarireissu paikallisen Subin eli ESN:n kanssa suuntautu Namurin kaupunkiin, jossa oli festivaalit menossa ja joka paikka täynnä ihmisiä. Ja tietysti ruoka- ja juomakojuja! Patonkeja, liha-annoksia, vohveleita, olutta, olutta ja olutta, kymmeniä eri makuisia shotteja ja myös onneksi yksi koju, joka tarjosi paistettuja sieniä! Kasvissyöjä kiitti ihanan tulisista herkkusienistä. Nams!

Brysseliläinen vohveli

Oluen ja suklaan ohella Belgia on tietysti tunnettu vohveleistaan, joita myydään vähän joka paikassa. On ihan vain "plain" vohveli, mutta päälle saa myös suklaata, kermavaahtoa, marjoja, jäätelöä, you name it... En ole vielä ostanut itse vohvelia, mutta kaveri tilasi sellaisen, kun olimme Brysselissä kahvilassa. Olin kyllä pettynyt häneen kun hän otti pelkän tomusokerikuorrutteen eikä edes suklaakastiketta. :) Pelkkä vohveli ei mielestäni maistu oikein miltään (sehän nyt lähinnä toimii alustana kaikelle paremmalle), joten se kyllä mielestäni tarvitsee kaiken maailman päällysteet. Joten taitaa jäädä vohvelit kohdaltani ostamatta ja tyydyn vain maistelemaan kaverien annoksia. ;)

Konvehteja!

Suklaa on enemmän mun juttuni, tietenkin. :) Käytiin Brysselissä myös yhdessä ihanassa suklaapuodissa, jossa oli kymmenittäin erilaisia konvehteja ja praliineja, jälkiruoka-annoksia, lahjapakkauksia ja kaikkea muuta, jotka olen jo ehtinyt unohtaa. Yksi praliini maksoi vain 60 senttiä, ei paha, c'est pas mal! Joten pakkohan sitä oli ostaa pari.

Ja napata pari kuvaa. Oi, valinnan vaikeus!

Kunpa osais tehdä noin täydellisiä konvehteja...

Food Factory

Ei sitä kuitenkaan elä pelkällä suklaalla, kahvilla ja vohveleilla (vaikka ehkä niin toivoisikin) vaan pitää sitä syödä jotain ihan oikeaakin ruokaa. Päädyimme monen tunnin kävelyn uuvuttamina Food Factory-nimiseen ravintolaan, jossa itse asiassa olin käynyt jo viime maaliskuussa KV-viikolla. Paikka tarjoaa aika lailla laidasta laitaan kaikenlaista ruokaa patongeista ja salaateista liha-, kana- ja kala-annosten kautta hamppareihin, pizzoihin ja jälkiruokiin. Cocktaileja ja muita erilaisia juomia löytyy myös. Aivain kuin meidän Mephis. Sisustus oli mukava, tykkäsin erityisesti isoista punaisista valaisimista ja maalatusta kirjahyllystä yhdellä seinällä. Häiritsevää oli ainoastaan ravintolassa soitettu bilemusiikki, joka olisi mielestäni sopinut paremmin baariin ja ilta-aikaan, eikä nyt ihan vielä kello neljältä.

Vuohenjuustosalaatti: salaattia, tomaattia, vuohenjuustoa, omenaa ja pinjansiemeniä, kastike

Tilasin vuohenjuustosalaatin, enkä vaan koskaan muista tilata sitä kastiketta erikseen... Mutta onneksi sitä nyt ei oltu lorotettu ihan litrakaupalla. Joka tapauksessa, annos oli hyvä, koska siinä nyt oli vuohenjuustoa. :D Olisin tietysti toivonut siihen vähän enemmän elementtejä (erilaisia vihanneksia esim.), mutta hyvää peruslaatua se kuitenkin oli.

Kaverin patonki ja ranskalaiset

Kaveri tilasi patongin ja ranskalaiset, en tosin muista enää millä täytteellä. Ei hän sitä mitenkään ihmeelliseksi kehunut, mutta ei myöskään moittinut. Perussettiä, siis.

Suklaalikööri

Ostin turistikaupasta suklaalikööriä ja se maistui hyvältä maidon kanssa pienenä "yömyssynä" rankan kävelyretken palkinnoksi. :D Ja kyllä kyllä, totta kai sen olisi voinut juoda ilman maitoakin (kuten kaveri minulle "kauniisti" ilmoitti FB:ssä), mutta pitihän sitä nyt hankkia edes vähän kalsiumia. ;)

Antwerpenin historiallista keskustaa

Kävimme kaverin kanssa Antwerpenissä moikkaamassa toista kaveria ja hänen siellä asuvaa poikaystäväänsä. Ikävä kyllä kaveri oli tosi kipeä ja siksi jälleennäkeminen oli vähän vaisu, mutta oli kuitenkin kiva nähdä heitä! Poikaystävä osasi kertoa kaikkea kiinnostavaa kaupungista, joka on muuten tosi hieno. Paljon kauppoja, kaunista arkkitektuuria ja kivoja ravintoloita ja kahviloita. Pidin kaupungista itse asiassa enemmän kuin Brysselistä, vaikka pidän enemmän ranskankielisen Wallonian ilmapiiristä. Antwerpenissä siis ihmiset puhuvat hollantia, mutta Brysselissä lähinnä ranskaa. Jotenkin koko ranskankielinen alue on muutenkin lämpimämmän tuntuinen (vrt. ranskalainen kulttuuri), kuin Flandersin alue (vrt. saksalainen kulttuuri).

Poikaystävä vei meidät suklaabaariin. Kun on tämän ikäinen, voi ihan hyvin syödä jälkkäriä alkuun. :D Kuvassa minun ja kaverini pirtelöt: kahvipirtelö minulle ja kaverille banaani-suklaa. Ja jotta sokeriähky olisi täydellinen, saimme vielä pienet brownies-leivokset annoksen kanssa. Huh! Mutta hyvää oli pirtelö pitkästä aikaa. Poikaystävä ja toinen kaveri jakoivat suklaafonduen enkä kuullut valituksia heidänkään suunnastaan.

Vegesalaatti

Koska sää oli kaamea eikä kaverilla ja hänen poikaystävällään ollut sateenvarjoja, pakenimme suoraan suklaabaarista illalliselle lähiravintolaan. Yllättäen pirtelön jälkeen ei ollut kovin suuri nälkä, joten tilasin pelkän vihanneksista koostuvan salaatin. Se itse asiassa oli juuri sopivan kokoinen ja jotenkin tuntui siltä, että se kumosi kaikki pirtelön huonot vaikutukset kehoon. ;) Säästä ja sairaudesta huolimatta oli kiva käydä Antwerpenissa ja tavata kaveria! Toisella kertaa olin paikalla sunnuntaina eikä kokemus ollut yhtä mukava (ei shoppailumahdollisuuksia), mutta ehkä tässä voisi vaikka käydä kaupungissa kolmannenkin kerran. Hmmm...

Hyvää marraskuuta kaikille! Huomennahan se jo alkaa. Mutta ensin täytyy saada Halloween-bileet alta pois, boo! :D Minulle marraskuu on erittäin mieluinen kuukausi, onhan tässä kohta synttärit tiedossa! Vihdoin pääsee leipomaan, woot-woot! Mutta sitä ennen on vielä monta postia tulossa, jotka toiv. saan alta pois hyvissä ajoin. (Not.) Toivottavasti kaikki muistivat siirtää kelloja. Ihanaa, yksi tunti enemmän aikaa (tehdä koulujuttuja, huoh...)!

Ravintolat revisited! Belge & Memphis Hesari

Jos muistan yhtään oikein, kävin Belgessä ekana lomapäivänä eli 13.8. Saattoi myös olla, että kävin siellä vasta 20.8. Elokuussa kumminkin.

Huh! Tämä vaihto on saanut aikaan pirunmoisen tauon bloggaamisesta! Vietän nimittäin nyt ensimmäistä rauhallista koti-iltaa noin viikkoon. Ellen ole pom pom-harkoissa, olen ulkona tai reissussa. Joka tapauksessa, täällä kämpässä tulee usein käytyä vain kääntymässä. Mutta enhän minä nyt hirveästi tänne ole olemaan tullut. Nyt tosin pitää alkaa viettää täälläkin vähän enemmän aikaa, koska täytyy kirjoittaa kaikenmaailman koulujuttuja. Neljä ryhmä ryhmätyötä ja muut palautukset päälle... :P

Mutta aikomuksenani ei ollut puhua vaihdosta vaan kirjoittaa vihoviimeisen Suomeen liittyvän postauksen! Palataan ajassa taaksepäin elokuun helteisiin, tai ainakin lämpimämpään säähän kuin nyt. Kuulemma siellä tulee ihan lunta! Täällä sentään pyöritään vielä n. 10 asteessa. Lähes koko syyskuu ja vielä viime viikon sunnuntaina lämpötila pyöri melkein kahdessakymmenessä, melkein kuin Suomen kesä! :D Mutta siis asiaan eli kahteen ravintolakäyntiin, joista toinen tapahtui elokuussa ja toinen syyskuussa. Ennen Belgiaan suuntautuvaa vaihtoa piti vielä kerran käydä belgialaisessa ravintolassa, tai lähinnä nyt Belgessä testaamassa mieltä pitkään kaihertanut vuohenjuustolla gratinoitu munakoiso. Ooh, vuohenjuustoa...

Tietenkin belgialaisessa ravintolassa pitää olla Tintti-aiheinen menukansi :)

Koska olen jo kerran esitellyt Belgeä, mutta tällä kerralla söimme äidin kanssa yläkerrassa ravintolan puolella, sillä munakoiso-vuohenjuustoannos ei kuulu terassimenuun. Odottelimme ensin kymmenisen minuuttia baarin puolella pöytää, mutta odotusta vauhditti lasillinen siideriä, muistaakseni otimme kummatkin Old Rosie Scrumpya (7,3 %). Pöytään istuttuamme saimme eteemme ihanat, Tintti-sarjakuvalehden kannella päällystetyt menut. Tosin menutarkastelu oli (ainakin minun kohdallani) turhaa, sillä olin jo päättänyt annokseni.

Vuohenjuustolla gratinoitua munakoisoa (16,21 €): tomaattilla ja pinaatilla täytettyä munakoisoa, vuohenjuustoa, yrttistä tomaattikastiketta ja paahdettuja kasviksia

Oi nam. Oi nom. Munakoiso on edelleen yksi lempivihanneksistani ja tomaattikastikkeen sekä vuohenjuuston kanssa se nousee aivan mahtaviin makusfääreihin... Vuohenjuustoa oli juuri sopivasti eli koko munakoisoa ei oltu täysin peitetty juustolla. Munakoiso oli myös paistettu taiten juuri sopivan pehmeäksi ja täytetty erilaisilla paahdetuilla kasviksilla (mm. paprikaa ja kesäkurpitsaa eli lempparivihanneslinja jatkui!).

Joimme myös pari lasia viiniä ruuan kanssa, mutten muista enää mitä toista viiniä otin talon viinin lisäksi. Oltaisiinko molemmat otettu Savignon Blancia ja äiti sitten vielä jotain toista? No, joka tapauksessa talon viini oli hyvää. :) Ja annos ihana! Taas yksi lisäys "Ihanat vuohenjuustoannokset"-listaan.

Belge
Kluuvikatu 5
00100 Helsinki
http://www.belge.fi/

Toinen ravintolakäynti tapahtui syyskuussa ja taas mentiin Memphikseen! Tällä kertaa ensimmäistä kertaa uuden vaihtariryhmäni ja tutorparini kanssa orientaatiopäivän jälkeen illalliselle. Ja muuten ihan sama paikka, minne viime tammikuussa vein tutorparini kanssa kevään vaihtariryhmämme. Tosin silloin lämpömittari näytti n. -25 ja nyt oltiin sentään jossain 13 asteessa...

Shrimp Caesar Salad: Jättiläiskatkarapuja vartaassa, romaine- ja amerikansalaattia, caesarkastiketta, paahdettua Memphis-leipää ja parmesanlastuja (12,78 €/11,86 € S-kortilla)

Katkarapuvarrassalaatti on jo niitä vihoviimeisiä annoksia Mephiksessä, joita voin syödä ja joita en ole vielä syönyt. Se on kyllä toisenkin kerran arvoinen, sillä se oli juuri sopivan kokoinen pieneen nälkään ja sisälsi kaikkia hyviä ainesosia! Ananasta, melonia, punasipulia, salaatteja, kastike kulhossa ja juuri sopiva määrä katkiksia. Nams! Muutkin nauttivat annoksistaan, koska kuulin muutaman valituksen ähkystä jälkeenpäin. :D Memphis on siis luotettava valinta, kun pitää mennä syömään kohtuuhintaiseen paikkaan, josta saa vähän jokaiselle jotakin. Ja vielä maukkaita drinkkejä päälle. Isommille joukoille pöytävaraus on pop ja onneksi tutorparini oli kartalla ja oli hoitanut varauksen meille. Kenties ensi keväänä mennään sinne taas? :D Vai jos sitten kokeilisi Amarilloa tai Santa Fetä? Ihan vain vaihtelun vuoksi.

Memphis Hesari
Kluuvikatu 9
00100 Helsinki
http://www.memphis.fi/hesari.html

Huh! Sainpahan kaikki Suomen postit pois alta, enkä olekaan ollut ulkomailla kuin vasta kuukauden. :) Tulossa on ainakin kaksi ravintola-arviota (puuttellisine ravintolatietoineen), arvioit muutamasta ei-Suomessa-myytävästä suklaapatukasta (jep, uteliaisuus vei voiton) sekä viikon päästä koittava Pariisin-reissu! Pariisin postaukset tulen jakamaan ruokakuvien osalta tämän ja muiden kuvien osalta Chicin blogin kesken, mutta niiden ulossaamisessa tulee kyllä varmasti kestämään. Toivottavasti nyt ei ihan kuukautta kuitenkaan...

Viimeiset leivonnaiset Suomesta!

Tuulihattuja!

Nyt on tullut aika vihdoin ja viimein päästä eroon kaikista Suomessa leipomistani jutuista! Tämä posti käsittää paljon kuvia, mutta yritän pitää tekstin määrän minimissään. (Välttämättä siinä kovin hyvin onnistumatta, onhan tiivistäminen edelleen minulle vaikeaa. Paitsi ehkä joissain koulujutuissa on joskus hankalaa keksiä TARPEEKSI sanottavaa...) Reseptejä ei siis pahemmin ole (koska minulla ei edes ole niitä nyt täällä Belgiassa mukana), joten voitte siis rauhassa keskittyä herkkukuviin. ;) Aloitan ensimmäisistä jutuista eli elokuun loppupuolella tätini luona tekemistäni tuulihatuista. Halusin tarjota suolaisia tuulihattuja läksäreissäni, mutta koska en ole koskaan tehnyt niitä ennen onnistuneesti (yläasteen köksän tunnilla tehdyistä hatut tulivat ulos uunista kekseinä...), halusin kokeilla niiden tekoa ennen h-hetkeä.

Tädin avustuksella ja hyvän ohjeen avulla onnistuin loistavasti! Uunista tuli ulos täydellisen pulleita ja kiiltäviä tuulihattuja valmiina täytettäviksi! Ikävä kyllä sitten läksäreihini tekemistäni tuulihatuista tuli liian likilaskuisia, mutta koska hävitin kamerani juuri aikaisemmin Mursujaisissa, en pystynyt ottamaan kuvia tarjottavista ja unohdin jotenkin pyytää ihmisiä ottamaan niistä kuvia omilla laitteillaan... Onneksi sain kameran sitten myöhemmin takaisin, mutta kuvia ei siis ole. Eikä nyt niin sen väliä, sillä nämä tuulihatut olivat paljon hienomman näköisiä ja se läksärikakku... Noh, mainitsen siitä sitten lopuksi, jatketaan nyt tuulihattuihin. Esittelen tässä nyt kuvien kera tuulitattujen tekovaiheet, sillä niiden kanssa saa tosiaan olla tarkkana onnistumisen takaamiseksi. Otin onnistuneen reseptin tätini vanhasta keittokirjasta ja ei-niin-onnistuneen erän reseptin omasta leivontakirjastani, mutta googlaamalla löytyy esim. Kotilieden resepti. Omissa ohjeissani ei ollut leivinjauhetta, mutta se auttaa kuulemma kohottamisessa.

Jauhot lisättyinä keitettyyn vesi-rasvaseokseen

Tältä taikinan tulee siis näyttää, kun kiehuvaan rasva-vesiseokseen on lisätty jauhot ja seosta sekoitettu voimakkaasti puuhaarukalla. Veden ja rasvan tulee kiehua ihan kunnolla eli kuplia saa tulla. 

Kananmunien lisäyksen jälkeen

Kun taikina on jäähtynyt hiukan, lisätään munat. Minä taisin antaa taikinani jäähtyä liiankin kanssa, jolloin siitä tuli todella löysää munien lisäämisen jälkeen. Joissain ohjeissa viimeistä munaa ei suositella lisättävän kerralla, koska joskus se voi olla liikaa ja nyt olisi varmasti auttanut myös se temppu. Noh, joka tapauksessa, tuloksena olisi tarkoitus olla pursotettavissa oleva taikina, joka ei kuitenkaan leviä leivinpaperille.

Pursotuksen jälkeen

Tuulihattuja voi pursottaa tarpeen mukaan pieniksi, pitkiksi, isoiksi, tai tehdä vaikka yhden ison tuulihattugranssin. Minä valitsin pienet, naposteltavat tuulihatut. Pidemmät tuulihatut ovat sitten kermalla täytettyinä ja sulalla suklaalla koristeltuina éclairs, kuulut ranskalaiset leivonnaiset.

Tuulihattupallero

Onnistunut tuulihattu on pinnaltaan hieman kiiltävä ja kunnolla kohonnut, jotta sen sisään saa hyvin täytettä. Itsessään tuulihattu ei siis maistu miltään, joten se on täydellinen alusta jos millaisissa suolaisille ja makeille täytteille. Tosin kyllä sitä niiden väliin laitettua kerma-suklaavaahtoa saattoi syödä ihan pelkästäänkin ilman mitään hattuja... ;)

Juusto-pippurimuffinit

Järkkäisin pienet aloittelubileet kavereiden kesken ennen KY 100-kuntista. Ensin minun ei edes pitänyt leipoa sinne mitään, mutta kun eräs kaverini kertoi leipovansa sinne punaherukkaleivonnaisen, oli minunkin "pakko" leipoa jotain suolaista! :D Valitsin juusto-pippurimuffinit eatmedeliciousin ohjeen mukaan. Tein minimuffineita, jotka ovat aina hyviä ja toimivat loistavasti naposteltavina. Alkup. ohje on sconessien ohje, mutta myös muffinit onnistuvat sen avulla.

Tuulihatut kerma-marjatäytteellä

Serkku tuli miehensä kanssa Helsinkiin Jyväskylästä ja, kuten viime vuonnakin samaan aikaan, järkkäsimme äidin kanssa hänen luonaan pientä suolaista ja kahvit. Otin puolet tädin luota tuoneista ja pakastetuista tuulihatuista sulamaan ja valmistin niiden väliin herkullisen täytteen rahkasta, vatkatusta kermavaahdosta ja survotuista mustikoista. Täytyy taas sanoa, että tykkäsin täytteestä sellaisenaan paljon enemmän kuin tuulihattujen kanssa, mutta muihin herkut kyllä upposivat.

Porkkanakakku

Tein myös porkkana-ananaskakkua. Kysyin hieman ruoka-allergiselta serkultani, pystyykö hän syömään uunissa käyneitä porkkanoita ja ananasta. Pystyi kyllä, mutta olin täysin unohtanut hänen pähkinäallergiansa ja kakkuun tuli jonkin verran hasselpähkinärouhetta! EIIIH! :( Olen kyllä tietoinen hänen allergiastaan, mutta se oli päässyt unohtumaan, vaikka sitrushedelmien ja raakojen vihannesten sekä mm. koivun ja pujon kanssa on vähän pakko olla allerginen myös pähkinöille. Damn! Onneksi tarjolla oli sitten muita herkuja hänelle. Kakku oli muuten hyvä, OMG. Mehukas kakkuosa ja herkullinen, appelsiinituorejuusto-tomusokerikuorrutus. Kuorrutus oli ihan paras osa. Ikävä kyllä kakku-kuorruteratio oli aivan liikaa vääristynyt kakun hyväksi, joten seuraavalla kerralla tulee tehdä pellillinen ja paaaksu kerros kuorrutetta päälle. :) (Kakkua jäi vielä iso pala jääkaappiin, joten iskällä on, mistä ottaa seuraavien kuukausien aikana.)

Tuulihatut tuorejuusto-savukalatäytteellä

Vieläkö jaksatte? :D Vielä olisi muutama juttu. Seuraavan kerran leivoin 1.9. pidettyihin kahvitteluihin vanhempieni sekä tätini, hänen miehensä, serkkuni sekä hänen miehensä kesken. Tarjolle laitettiin loput toisen tädin luota jääneistä tuulihatuista, mutta tällä kertaa ne tarjottiin suolaisina, sisältäen tuorejuusto-savukala-tillitäytettä. Nams! Näitä kyllä söin minäkin! Minä ja äiti hoidettiin leipominen ja tarkoitus oli, että on tuulihattuja ja...

Sieni-kasvispizza

...äidin tekemää musta torvisieni-kasvispizzaa sekä...

Bailey's-suklaamoussekkakku

...valmistamaani suklaamoussekakkua Bailey's-liköörillä maustettuna. Miksi syödä pelkkää suklaata, kun siihen voi lisätä purkillisen kermaa, vähän lisää voita, sokeria, likööriä ja munia ja kaataa koko komeuden suklaisen keksipohjan päälle? :D En ole tosiaankaan mikään dieettikokki! Kakku oli kuitenkin yllättävän kevyt (siis rakenteeltaan ja maultaa, ei kaloreiltaan!), koska siihen vatkattiin valkuaiset erikseen ilmavuuttaa antamaan ja sen annettiin jäähtyä pakkasessa. Mmm, ihanaa, suklaataivas! Minun toleranssini kaikkeen makeaan on nähtävästi aika hyvä, koska olisin voinut vetää kakkua vaikka kuinka paljon... Ohjetta minulla ei ole nyt antaa, mutta se oli se Maittavat Suklaaherkut-kirjan ohje, joka minun piti alunperin tehdä kaverini tupareihin. Onneksi kuitenkin vaihdoin ohjetta, koska sitä kakkua oli syömässä isompi joukko. Tosin kyllä tästäkin herkusta riitti kolmelle kerralle syötävää.

Tarjottavat eivät kuitenkaan loppuneet siihen, koska äiti innostui ja leipoi lisäksi...

luumu- ja piimäkakkua, ja lisäksi tarjolle laitettiin vielä...

...loput vegaanibrowniesta sekä porkkanakakusta. Huh huh! Sen seitsemän sorttia! Noh, jäipähän iskälle pakkaseen herkkuja pitkää ja harmaata syksyä varten.

Munakoisopatée

Vielä yksi, vielä yksi! Olin jo ihan mennyt sekaisin, minkä elokuun lopun/syyskuun alun bileiden jälkeen olin pyöräillyt äidille ja syönyt tätä edellisenä päivänä äidillä tekemääni munakoisojuttua. Menee ihan bileet sekaisin! :D Joka tapauksessa, olin samaisen viikon torstaina bongannut munakoisopyöryköiden ohjeen Hesarin ruokasivuilta. Ohje vaikutti niin herkulliselta, että sitä oli pakko kokeilla! Tuloksena oli kuitenkin niin löysä taikina, ettei siitä ollut pyöryköiksi, mutta uunivuoassa paistettuna tuloksena oli herkullista patéeta. Aurinkokuivatut tomaatit antoivat ihanasti makua ja uunissa paahdettu munakoiso on muutenkin nannaa... Mmm.... Melkoisen terveellistäkin vielä! Lisää korppujauhoja/jauhoja käyttämällä taikinasta olisi saanut paremmin käsiteltävää, mutta sujui se noinkin. Aion kokeilla kyllä uudestaan heti, kun pääsen taas uunin ääreen...

Bon, c'est fini enfin! Vihdoin ne loppui! (Ellen sitten jostain vielä kaivaa lisää kuvia...) Harmi, etten ottanut kuvaa siitä läksiäisten kakusta varsinkin, kun mietin, ottaisiko vai eikö ja päädyin ottamaan "sitten juhlissa". Arrrgh! Ja kuka menee hävittämään kameransa mursujaisissa! Hmm, tosin moni muu on varmasti tehnyt paljon typerämpiäkin asioista niissä bileissä ja minä sentään sain virheeni korjattua... Joka tapauksessa, enää yksi Suomen-posti jäljellä! Minä siirryn nyt pois tästä pöydän äärestä, ennen kuin selkä, niska ja hartiat jumahtavat täydellisesti. On tää bloggaajan elämä joskus kovaa...