Pikkuinen jälkkärihetki Hard Rock Caféssa

Suomeenhan rantautui Hard Rock Café  tässä... ööh... viime vuonna? Aika menee niin nopeasti tai sitten vain ajantajuni on niin huono (mitä se kyllä onkin), etten aina pysty käsittämään, onko jostain tapahtumasta vähän vai kauan aikaa. Joskus jostain asiasta tuntuu olevan vuosia vaikka se tapahtui kaksi vuotta sitten...

Joka tapauksessa, tästäkin jälkkärihetkestä on siis jo aikaa (tapahtui kuitenkin tämän vuoden puolella :D ), elokuussahan se oli itse asiassa. Moni varmaankin tietää, että HRC:ssä isot jälkkärit. Siis valtavat. Sellaiset, että vain erittäin ison vatsalaukun omaava voi vetää sekä pää- että jälkiruoan samalla kerralla. (Pääruoatkin ovat, noh, "jenkkikokoa".) Olin kerran todistamassa Barcelonassa, kuinka kaksi melko pientä kaveriani tilasivat hot fudge brownie sundayn (tai vastaavan) pääruokiensa jälkeen. Eivät oksentaneet, mutta näyttivät siltä, että se olisi itse asiassa ollut varmaan ihan toivottavaa... Olipahan ainakin rahalle vastinetta, koska eivät syöneet seuraavaan 11 tuntiin :D

Minä ja kaverini päätimme siis jo huhtikuussa, että valmistujaisteni jälkeen menisimme ns. krapulajälkkäreille HRC:een. Ei varmaan tule yllätyksenä, että mielemme tekikin enemmän jotain suolaista (vaikkei nyt kauhea krapula ollut kummallakaan, mutta kuitenkin...), joten herkut jai sillä kertaa maistelematta. Nyt sitten elokuussa sovimme, että tämä viikko lähtee oikealla tavalla käyntiin, eli päätimme syödä isot jälkkärit maanataina.

Hot fudge brownie, 11,95 € (vaniljajäätelöä ja suklaakastiketta kuumalla browniella, päällä mantelirouhetta, suklaaströsseliä, kermavaahtoa ja kirsikka)

Ajattelin ensin, että puolittaisimme ylläolevan, mutta sitten kaverini halusikin sitä jälkkäriä, johon tulisi lähinnä vaniljajäätelöä (Sinful hot fudge sunday, 9,95 €), mutta koska en itse välitä vaniljajätskistä vaan halusin brownien, niin päädyimme sitten omiin annoksiin. 

Ikävä kyllä tarjoilija mokasi ja toi kaverillekin ylläolevan herkun, mutta ei se nyt niin suuri harmi loppujen lopuksi ollut, sillä kaveri kyllä tuhosi annoksen hyvällä ruokahalulla. Minäkin pääsin melkein loppuun ja eikä sinne nyt paljoa jäänyt jäätelöä ja kermaa lillumaan browniepalasen kanssa. Olimme jopa hieman pettyneitä! Tässäkö se oli? Olimme nyt odottaneet vähän pahempaa sokerihumalaa -ja koomaa. :D Noh, kieltämättä parempi näin. Ja siis olihan se hyvää! Tosin vaikka se on yksinään ihan mahdollista syödä kokokaan (ainakin se on tullut todistettua ja siis kaverini ei ole mitenkään suurikokoinen tai syö suuria määriä herkkuja), niin onhan se nyt ihan järjettömän kokoinen ja hintainen kuitenkin. Siis jälkkäristä. Eikä siinä nyt ole edes mitään erikoista. Brownie, jäätelöpallo, kermavaahtoa, strösseleitä (eivät edes aitoa suklaata...), mantelirouhetta ja cocktail-kirsikka. Kotona varmasti tulisi kiinnostavampi annos...

Tuli kyllä mieleen, että tilasimme tällaiset herkut myös toisen kaverin kanssa vaihdossa vuonna 2008 tätä vuoden 2007 Barcelonan reissua ja niitä samaisen kaverin jälkkäriövereitä muistellen, mutta petyimme myös silloin. :D Tietysti ne pääruuat siihen alkuun vaikuttivat, mutta mielestäni silloin annos myös näytti isommalta. Se varmaan muuttui yksinkertaisemmaksi, veikkaan. Joka tapauksessa, taidan tästä lähin mennä Hard Rock Caféseen vain drinkeille. Samanhintaisia ja varmaan lähes samat määrät kaloreitakin, mutta maistuvat paremmilta.

Kulinaristiset nautinnot Uudessa Seelannissa & Australiassa

I'm back! Syytä hiljaiseloon on entistäkin enemmän, sillä palasin viime perjantaina aamukuudelta kolmen viikon reissusta Australiassa ja Uudessa Seelannissa! Mikä reissu! ^^ Vuoria, turkooseja järviä, valaita, pingviinejä, kenguruita, jäätiköitä, sademetsiä, koalia, emuja, tuhansittain lampaita, vesiputoksia, juna- ja bussireittejä jyrkänteiden reunoilla... Ja viini! Ah, viini, viini... Varsinkin uusiseelantilainen Savingon Blanc, ihana hapokasta. ^^ Ihastuin siihen viiniin täysin lomalla ja join 80 %:sti sitä.

Upeaa. :) Ei varmaan tule yllätyksenä, että suosittelen molempia maita lämpimästi! Molemmissa on upeaa luontoa sekä mielenkiintoista, tosin myös hyvin julmaa historiaa (erit. Australiassa) kolonisaation jäljiltä.

Mutta koska tämä on ruokablogi eikä matkablogi, niin esittelen tässä nyt parhaimmat kulinaristiset nautinnot reissusta. (Ja muutama pakollinen matkakuva :D )

Ambrosio, Rotorua, NZ

Rotorua on pienehkö kaupunki Uuden Seelannin pohjoissaaren pohjoisosassa ja se on tunnettu mm. Maorien kulttuuri- ja koulutuskeskuksesta sekä vulkaanisesta aktiivisuudesta (eli maan alta pulppuavista geysireistä ja höyrystä), joka saa kaiken haisemaan rikille, eli mädille kananmunille. :D Kaupungissa asuu myös prosentuaalisesti eniten maoreja, kuin missään muussa kaupungissa Uudessa Seelannissa.

Vietimme Rotoruassa kaksi yötä eli yhden kokonaisen päivän ja kävimme mm. vanhassa kylpylässä, joka nykyään toimii museona. Maorien kulttuuri on todella mielenkiintoista! Näyttelyssä olisi voinut viettää tunteja lukien ja katsoen kaikki videot ja esineet.

Ensimmäisenä iltana kävimme syömässä Ambrosio-ravintolassa.

Leipää + pähkinädukkah-mausteseosta ja öljyä

Erityisesti dukkah-maustesseos oli todella hyvää!

Katkarapu-avokadosalaatti

Aloitetaan kevyesti eli salaatilla. Ravuissa oli vähän ikävää perätä ensin nuo pyrstöt pois, mutta muuten salaatissa ei ollut valittamissa. Ravut oli taiten paistettu ja kokonaisuus oli raikas.

Urbano Bistro, Rotorua

Kasvis-filopiirakka, tomaattihyytelö, tapenade

Toisena eli viimeisenä iltana kävelimme varmaan melkein tunnin etsien ravintolaa. Ensin kävelimme yhtä katua ihan sen päähän huomataksemme, että ravintola oli varattu täyteen (sunnuntai-iltana). Selvästi hieno ravintola. Sitten toiseen paikkaan kävelimme ensin katua väärään suuntaan ja sitten kävelimme taas kadun päähän, kaupunkin laitamille. :D Noh, kävely tekee hyvää. 

Bistro oli mukavan modernin näköinen, mutta tunnelmallinen. Filopiirakka oli hyvä, sisältäen kasviksia, tomaattikastiketta ja juustoa. Tomaattikastike ei ole lempparikastikkeeni, joten sinänsä filorulla ei ollut elämys, sillä se maistui enimmäkseen juuri tomaattikastikkeelta. Mutta tässä tapauksessa oikein hyvältä tomaattikastikkeelta. :)

J.J. Murray's, Wellington

Kasvislasagne (pinaattilasagnen sisällä juustoa, tomaattia ja pähkinöitä)

Päästyämme viiden päivän pohjoissaaren reissun toiseksi viimeiseen kaupunkiin eli Wellingtoniin oli Public Holiday eli lähes kaikki paikat kiinni. Möö :( Wellington vaikutti tosi kivalta paikalta (varsinkin ilta-auringossa), mutta jos ei, niin ei. Mietimme, että pitikö tyytyä hotellin ravintolaan illallismielessä, mutta katuja kierrellessämme löysimme sentään yhden pubiravintolan joka a) oli auki ja b) josta löytyi kasvisannos. 

En yleensä välitä ranskanperunoista, tai perunoista yleensäkään, mutta nyt rouskutin annoksen perunoita ihan hyvällä ruokahalulla, koska selvästi ne oli tehty kunnon perunoista (vielä kuortakin jäljellä). Itse lasagnekin oli hyvä ja maukas, eikä annos ollut liian tuhti vaan juuri sopiva. (Okei, olisi ehkä voinut syödä vähemmän noita ranskiksia. :D ) Vielä jälkkäriviinit hotellilla (ei hätää, join tietysti viiniä myös ruuan kanssa :) ) ja sitten olikin jo aika mennä nukkumaan. Kiitos jet lagin, nukahdettiin yleensä aina kasin-ysin maissa ja herättiin aamuisin kolmen aikaan. :D 

White Morph, Kaikoura

Lauttamatka Wellingtonista päättyi Pictoniin eteläsaarella, josta puksutimme junalla Kaikouraan. Se on pieni kylänen meren ja vuoristojen syleilyssä ja tunnettu lähinnä valasretkistään. Sellaiselle meidätkin oli buukattu ja näimme valaan! ^^ Muutoin kaupungissa ei oikein olekaan muuta tekemistä, sillä se on hyvin pieni ja siinä on vain yksi pääkatu täynnä viihtyisiä baareja ja turistikauppoja. Hotellimme oli pienen kävelymatkan päässä keskustasta, mutta sen yhteydessä oli todella mukava ravintola, White Morph. (Morph on jonkinlainen iso lokintapainen lintu.)

Lohifilé, parsaa, hernerisotto ja sitruunapikkelsi

Lohta, mmm... Täydellisti paistettu ja sitruunaviipale oli muutettu pikkelsiksi. Hyvää. Viime kerrasta, kun on parsaa syönyt, on tietysti aikaa, joten maistuipahan hyvälle. Myös risotto oli pehmeää.

Suklaakakku, vaniljajäätelöä (?), kehrättyä sokeria ja marjakastiketta

Jostain syystä en ollut ottanut tätä jälkkäriä ylös kunnolla ja kun yritin mennä ravintolan nettisivuille sitä tarkistamaan siellä luki, että pahojen tulipalovahinkojen takia ravintola on suljettu! :o Kauheaa. :( Se oli kiva paikka. (Tosin ehkä jälkkäri oli vähän liian tuhti. :D )

Ai niin, iskäkin otti jälkkäriä! Eräänlainen juustokakku, jossa oli mansikoita & mansikkakastiketta, jäätelöä sekä "pink fluff" eli hattaraa. Hih, ihanan tyttömäinen jälkkäri iskällä. :D

Kaikourasta matkustimme Christchurchiin bussilla. Kaupunki on edelleen melkoisen aution ja surullisen näköinen, sillä missään ei ollut oikein ketään eikä mikään enää auki ja joka paikassa vaurioituneita ja tyhjiä taloja sekä tyhjiä tontteja. :( (NZ menee kiinni yleensä viideltä illalla.) Illastimme siis hotellilla. 

Seuraavana päivänä matkustimme bussilla Queenstowniin, ja matkalla pysähtyimme Mt. Cookin eli NZ:n korkeimman vuoren juurella.

Surreal, Queenstown, NZ

Queenstown on turistikaupunki ison järven rannalla eteläsaaren keskiosassa, tai vähän sen eteläpuolella. Kaupunki on kiva ja eläväinen ja high seasonilla voi kuvitella, kuinka paikka on tulvillaan turisteja, erityisesti nuoria, jotka tekevät kaikenlaisia extreme-urheilulajea, kuten esim. benji-hyppyjä läheiseltä sillalta. Huu...

Me parkkeerasimme kaupunkiin kahdeksi yöksi ja yksi päivä oli myös ihan vapaa-aikaa! Ja ehdin käydä salilla, wohoo! :D Ensimmäisenä iltana kävimme Surreal-ravintolassa, joka oli taas pubiravintola.

Polentakakku vuohenjuustotäytteellä sekä uunijuureksia ja sieniä

Huh, ei mitään dieettiruokaa! :D Friteerattu polentakakku, jonka täytteenä oli vuohenjuustoa... Sentään juureksia lisänä. Loppupuolella kakkua siitä alkoi huokua vähän tympeä sivumaku, joten annos oli juuri sopiva. Isompi annos olisi ollut, noh, liian iso jo, mutta varmaan myös alkanut maistua tympeälle.

Seuraavana päivänä kävimme Milford Sound -vuonoilla, joka oli koko päivän reissu. Käväisimme myös Tasmanian merellä ja näimme huimia maisemia. Täytin myös vesipulloni kristallinkirkkaasta tunturipurosta! ^^

The Captain, Queenstown

Sinihomejuusto-päärynä-saksanpähkinäsalaatti

Illalla kävimme Captain-nimisessä ravintolassa. Tilasin oheisen salaatin sekä alkupala- että side dish -kokoisena, eli yhteensä  normaalina pääruoka-annoksena. :D Kyytipojaksi Savignon Blancia tietenkin. ^^

Maistelulautanen kahdelle: hummusta, frittatta, viininlehtikääryleitä, melonia, juustoa, leipää & leipäkeksejä, rypäleitä, pateeta, chutneytä, viikunoita, paahdettuja vihanneksia, chiliseoksella maustettuja manteleita, lohta....

Vapaapäivänä menimme viinitilakierrokselle. Olimme buukanneet kahden tilan kierroksen, mutta koska olimme ainoat sillä reissulla, siirrettiin meidät samaan hintaan neljän tilan kierrokselle, jolle oli ilmoittautunut muitakin. Cool! Tästä eteenpäin haluan aina reissata off-seasonin loppupuolella. :D

Gibbston Valley -viinitilalla olimme tilanneet iskän kanssa oheisen maistelautasen. Huh! Kaikkea ihanaa ja hyvää. Melkoinen annos, emmekä saaneet kaikkea syötyä vaikka kuinka olisi mieli tehnyt. Noh, ehkä ihan hyvä vaan, mahtui sitten vielä viiniä mahaan. ;) Illallisen söimme hotellilla. Otin juustomassalla täytetyn filotaikinarullan, mutta en kameraa mukaan. :D Eikä annos edes ollut kovin kuvauksellinen eikä edes ihmeellisen makuinen, pelkkärulla eikä edes salaattia. :/ Onneksi sentään kävin salilla. ^^

Franz Josef Glacier, NZ

Viimeinen paikka, missä yövyimme, oli pieni turistikeskus Franz Josefin jäätikön läheisyydessä. Ehdimme juuri ja juuri 16.45 shuttleen jäätikölle ja kävelimme n. tunnin matkan katsomaan jäätikköä ja takaisin, sillä se on kahdessa vuodessa vetäytynyt todella paljon ja kävelymatka sitä katsomaan on kasvanut. Ennen jäätikölle pystyi menemään kävelemään, nyt vain oppaan kanssa.

Ylläolevassa kuvassa pilvet ehtivät jo saavuttaa jäätikön. Vielä 15 minuuttia aikaisemmin myös jäätikön yläosa oli näkyvissä auringonpaisteessa. 

The Landing, Franz Josef Glacier, NZ

Salaatti fetalla ja erilaisilla vihanneksilla & kasviksilla (porkkanaa, retiisiä, sipulia) ja hunajakastike

Söin kevyen illallisen....

Kiwiana (kiivipavlova) Hockey pockey (eli hunaja) -jäätelöllä, kermalla ja passionhedelmäkastikkeella suklaakeksikupissa. (Takana myös sokerista tehty lusikka.)

...jotta jaksoi jälkkäriä! :D Pavlova on hyvin uusiseelantilaista, kuten myös kiivit ja Hockey pockey -jäätelö, joten pakkohan sellaista oli maistaa. ;)

Maisemia junasta matkalla Greymouthista Christchurchiin, josta lensimme Melbourneen. NZ on upea maa! Kannattaa käydä ja varata ainakin 1,5 viikkoa.

Melbourne, Australia

Munakoisoa, mozzarellaa, tomaattikastiketta

Ensimmäisenä päivänä Melbournessa oli Public Holiday... Noh, ei se mitään, moni paikka oli auki. Hyppäsimme Hop on, hop off -bussikierrokselle ja kävimme mm. eläintarhassa. Eläimiä! ^^ Kenguja, norsuja, koalia, tiikereitä... 

Illalispaikkaa sai hiukan metsästää, mutta kuten sanottua, kävely tekee hyvää. En sitten ottanutkaan ylös, mikä oli paikan nimi, mutta se oli italialainen ja istuimme ulkona. :D Otin oheisen munakoisolasganen ja se oli hyvää. Vaikka annos oli melko pieni, se täytti juuri sopivasti.

Viinitilakierros, Balgownie Estate, Bendigo, Yarra Valley (Melbournen ulkopuolella)

Savustettuja kalapyöryköitä (haddock), kaalisalaattia, kukkakaalipyree

Kävimme myös Melbournessa viinitilakierroksella. Lämpimä ilmasto tuottaa lämpimämpiä viinejä, joten esim. Savingon blancit ovat pehmeämpiä verrattuna Uuteen Seelantiin, jossa ne saavat todella paljon hapokkuutta ja kirpeyttä. Lounaaksi syödyt kalapyörykät olivat hyviä.

Dion, Melbourne

Kreikkalainen salaatti & pinaatti ja fetapiiras

Melbournessa on yksi kadunpätkä, joka on täynnä kreikkalaisia ravintoloita, sillä alueella asuu paljon kreikkalaisia maahanmuuttajia. Yhtenä iltana päädyimme siis yhteen niistä. Juuri sopivan kevyt annos.

Pistaasi-, turkish delight- (takana) ja crème brûlée -macarons

Kevyt illallinen mahdollistaa jälkkärin! :D Kävelimme yhden ihanan jälkkärikahvilan ohi, emmekä voineet olla ostamatta jälkkäriksi suuria macaronseja! Pistaasi oli melkoisen mieto, eikä crème brûléekaan ollut ihmeellinen, mutta turkish delight oli tosi hyvä ja maistui juurikin turkish delight -makeiselta! 

Vai voisitko muka ohittaa tämän ikkunan? Ah, macarons! ^^ Ja minkä kokoisia! :D Ikävä kyllä ison koon takia ei noita olisi voinut syödä kuin kaksi maksimissaan.

Muitakin houkutuksia oli tarjolla... Noms.

Quarter, Melbourne

Viimeisenä iltana Melbournessa söimme ihanassa pienessä ravintolassa sivukujalla. Samalla kujalla oli muitakin tunnelmallisia paikkoja. Tämä oli myöhäinen lounas (klo 17), koska olimme heränneet (tai siis minä olin :D ) melko myöhään ja kiersimme maahanmuuttomuseota monta tuntia. Teki hyvää istua alas ja nauttia vaihteeksi siideriä ruuan kanssa. (Noh, join kyllä myös viinilasin ruuan jälkeen. :D )

 Juusto- ja pinjansiemenpiiras sekä paahdettuja sesongin vihanneksia

Vihanneksissa oli joku ihana voimainen kastike. ^^ Ja piirakkakin oli hyvää. Pinjansiemenet antoivat tosi hyvän maun piirakalle. 

Melbourne on kyllä kiva kaupunki. Siellä on Chinatown, museoita, eläintarha, valtavan kokoinen IMAX-elokuvateatteri, hyviä ruokapaikkoja ja se on varsinainen kahvinjuojan paratiisi, sillä kahviloita joka on joka kadulla useampia. 

Matkalla Melbournesta Great Ocean Roadia pitkin Adelaideen näimme koalan nukkumassa puussa. <3

Kaikki varmaan tunnistaa? Kaksitoista apostolia. Tosin niitä oli alunperinkin vain yhdeksän, joista nyt seitsemän on sortunut. Mutta hienonnäköisiä liuskekivimuodostelia koko rannikko täynnä joka tapauksessa.

Deep Blue, Warrnambool

Päivän kala: lohta, vihreitä vihanneksia (herneitä, parsakaalia ja parsaa) sekä sienidianne

Ensimmäinen yöpymispaikka oli Warrnamboolissa, 15 minuuttia kaupungin ulkopuolella. Kävelimme rannan kivillä ennen kuin menimme syömään resortimme vieressä olevan hotellin hienoon ravintolaan. Vaihteeksi taas kalaa, kun päivänä kalana oli lohta. Vihreät vihannekset olivat mainio lisä.

Liköörikahvi eli espressoa, Baileysiä ja kermaa

Tänään oli minun synttärini sekä isänpäivä Suomessa, joten oli aihetta juhlaan! Siksi myös joimme alkuun skumppalasit ja jälkkäriksi piti ottaa kahvi lempiliköörilläni. Mmm, Baileys...

Näkymä Australian tasangoille Hall's Gapista.

Kenguja! Niitä ruokaili hotellimme läheisyydessä jalkapallokentällä. Edessä loikoilee lauman uros, takana naaras, jolla on pieni poikanen (joey) pussissa. <3 Kun naaras on kumartuneena syömään, myös pikkuinen ulottuu syömään ruohoa. :)

Taustalla Sydney ja edessä hieno alus. Sydney oli kaunis kaupunki! Sääli, että meillä oli aikaa siellä vain yksi päivä. Ehdimme siis vain Hop on hop off -kierrokselle ja sitten syömään ensimmäisenä iltana. Onhan sekin jo ihan hyvin.

Pitihän sitä ostaa kuuman päivän viilentäjäksi matcha-punapapu milk tea Chinatownista. ^^ Bubble tea tapiokahelmien kanssa olisi ollut varmaan parempaa, mutta hyvää tämäkin. Matcha on hyvää! ^^ Ostin sitä pussillisen itselleni Melbournesta, sekä kolme 200 g:n pakettia kiinalaisia mochi-herkkuja. :D Muut ostelee vaatteita ja kenkiä lomamatkoilta, mitä leipomistarvikkeita ja erikoisia herkkuja...

Stacks Taverna, Darling quarter, Sydney

Pinaatti, feta, kurpitsa & pinjansiemen salaatti hieman maustetulla punajuuri ja appelsiinivinegretillä

Illastimme sataman vieressä olevassa ravintolassa, jossa alkuun nautimme oluet ja siiderit auringonpaisteessa. Koskakohan seuraavaksi voi syödä illalla ulkona auringonpaisteessa? It might take a while...

Salaatti oli todella hyvä! Pinaatinlehtiä, fetaa, kurpitsaa, pinjansiemeniä... Tätä alan tekemään kotona! Meillä hieman harvinaisemman kurpitsan voi korvata vaikka porkkanalla. Nam.

Curv, Sydney

Avokado-savulohisalaatti

Viimeinen lounas matkalla! Ihana avokado-savulohisalaatti. Aurinko paistoi selkään ja vasempaan käteen niin, että hyvä, etten palanut! Tästä sitten suuntasimme kentälle ja aloitimme n. 21 tunnin matkan kohti kotia.

Australiakin on uskomaton maa! Suosittelen sinnekin menoa, mutta kannattaa ottaa ainakin kolme viikkoa pelkästään sille. Nyt jäi näkemättä Alice Springs ja Uluru (Ayers Rock). Maalla on myös upea, mutta samalla julma historia aboriginaalien julman kohtelun takia. Sillekin kannattaa varata tutustumisaikaa. Itse ainakin aboriginaalien kulttuuri ja historia vaikutti.

Aivan mahtava reissu kaiken kaikkiaan! ^^

Syksytunnelmissa kookoslinssipadalla ja kasvis-leipäherkuilla

Pinaatti-dahl (eli siis pinattista kookos-linssipataa)

Olen enemmänkin leipoja kuin kokkaaja, vaikka tykkäänkin hyvästä ruuasta ja erilaisten reseptien ja ruokalehtien lukemisesta. Itselle on jotenkin niin tylsää laittaa ruokaa, tai siis lähinnä yksi, ja iltaisin treenien jälkeen ruokailu koostuu lähinnä jostain raejuusto-/rahka-/marja-/pähkinä-/munakas-osastolta. Viikonloppuisin taas ei jaksa mennä kauppaan tai sitten vaan ei ole aikaa silloinkaan. Lisäksi en yleensä koskaan syö lämmintä ruokaa ja olen muutenkin niin valikoiva sen suhteen, mitä haluan syödä, ettei oikein ole enää intoa oikein kokkailla. Töissä tulee tietysti syötyä lounasta, ja sinne nyt olisi joskus aina kiva tehdäkin eväitä, ettei aina tarttisi käyttää rahaa ulkona syömiseen, niin kivaa kuin se onkin. Noh, innostuin sitten tässä jo useampi viikko sitten tekemään edes jotain herkkuja, nimittäin uusimman Glorian Ruoka & Viini -lehden innoittamana kookos-linssipataa sekä kaksia erilaisia leipäherkkuja.

Vaikka taisi olla vielä elokuu ja ulkona paistoi aurinko ja oli lämmintä, oli kiva tehdä linssipataa tulevan syksyn viima mielessä. (Tosin taas on lämmennyt niin, että heikompia hirvittää...) Syön yleensä salaattia, mutta talvella aina sellaisen jälkeen tulee ihan pirun kylmä, kun ruuansulatus hävittää loputkin lämmöt ruumiista. (Tosin minulla on yleensä kuuma, joten pieni vilu on vain kivaa vaihtelua...)

Linssipataan tulee siis tietysti linssejä, ja sitten sipulia, tomaattia ja kookosmaitoa. Ja paljon mausteita sekä yrttejä, mums. Hyvä että mahtuivat kattilaan! Minulla on linssien vuosikertaa varmaan jostain vuodelta 2006 tahi 2007, mutta eihän ne miksikään mee. Tai en ainakaan ole vielä sairastunut. :D Ja ne on niin riittoisia. Pitäisi taas käydä ostamassa kookosmaitopurkki ja tehdä jaa padallinen pataa. Nyt jos se sääkin tästä vielä viilenee...

Löysin samaisesta lehdestä myös kaksi ihanaa leipäohjetta, joihin ostin soija- ja spelttijauhoja. Vaikka nyt syönkin leivoksia, niin yritän välttää vehnää muussa leivonnassa ja siksi vähän erikoisempia ja kuidukkaampia sekä proteiinipitoisempia jauhoja. Noh, soijajauhoissa on se ikävä puoli, että niitä kun käyttää, tulee taikinan rakenteesta hyvin murumainen. Eli hyvästi täytetyt patongit, tervetuloa...noh, mitä noi nyt olisi...taikina-kasvisnöttöset? Siis oikeasti, mikä idea oli laittaa sitä soijajauhoa, kun tiedän, miten se käyttäytyy? Noh, minun keittiössäni kyllä sattuu ja tapahtuu, joten en edes ole yllättynyt. :D Te muut, tehkää niin kuin sanon, älkää, kuten minä teen. :D Spelttijauhot kyllä siis toimivat tässä.

Kyllähän sitä näitä söi ihan hyvällä ruokahalulla. Ehkä parmpi näin, enemmän kasvista ja proteiinia ja vähemmän viljaosuutta/annos. Mutta ehkä sitä voisi ensi kerralla oikeasti kokeilla niitä tavallisia jauhoja...

Leipätaskuja

Seuraavaksi...tai noh, puolittain samaan aikaan, tuli tehtyä eräänlaisia calzoneja. Täytteenä mozzarellaa, porkkanaraastetta ja kirsikkatomaatteja. Näistä piti siis tulla joitain ihmeellisiä leipäkääröjä, mutta kun laitan ohjeen tämä postauksen loppuun, niin voitte itsekin selvittää, että miten ihmeessä niitä kierteitä oikein aikaansaadaan... Ajattelin, että pyh kierteet, leipätaskut käy hyvin. :) Tosin ensi kerralla: lisää juustoa näihinkin, koska muutoin jäävät helposti vähän kuivan makuisiksi. Ah, juusto, kaiken pelastaja....

Juustoa, mmm...

Lämpimänä nämä vasta maistuivatkin, omd. Ja siis kannattaakin juuri syödä nämä lämpimina. Näihin tulikin vähemmän sitä soijajauhoa, joten pysyivät paremmin kasassakin. Tämmöinen leipä, teekuppi ja kirja. Tai sitten ihan loistavana eväänä töissä. Kunhan vain ensi kerralla tuplaan tai triplaan tuon juuston määrän...

Nopea pinaatti-dahl

Alkup. ohje Glorian Ruoka & Viini 6/2013

1 keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
1-2 rkl rypsi-tai oliiviöljyä
1 tl garam masala -mausteseosta
2 tl jauhettuja korianterinsiemeniä
2 l/140 g lehtipinaattia /200 g pakastepinaattia
3 dl punaisia linssiä (kypsennettyjä)
2 dl kasvislientä
400 g kookosmaitoa
2 tomaattia
1 ruukku korianteria
1 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria myllystä
Lisäksi
1-1 1/4 dl turkkilaista jogurttia
4 palaa naanleipää

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuumenna öljy kattilassa, lisää sipulit ja garam masala ja korianterijauhe. Kuullota pari minuuttia. Lisää pinaatinlehdet kokonaisina tai pilkottuina. (Jos käytät pakastepinaattia, sulata se ja valuta kuivaksi.) Kuullota pinaattia sipuliseoksessa pari minuuttia.
Huuhtele kypsennetyt linssit kattilassa, valuta ja lisää kattilaan. Kaada kasvisliemi ja kookosmaito sekaan. Sekoita ja anna kiehua 10 minuuttia välillä sekoittaen.
Huuhtele tomaatit ja leikkaa ne pieniksi paloiksi. Lisää tomaatit kattilaan ja sekoita. Hauduta välillä sekoitellen 3-5 minuuttia. Hienonna korienteri ja mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa jogurtin ja naanleivän kansa.

Kreikkalaiset rullapatongit
Alkup. ohje edelleen Glorian Ruoka & Viini 6/2013

Taikina
2 dl maustamatonta jogurttia
1 ps kuivahiivaa/25 g tuorehiivaa
1 tl suolaa
1,5 dl hiivaleipäjauhoja
2,5 dl venhäjauhoja
2 rlk oliiviöljyä
Kasvis-kananmunatäyte
2 munaa
1 sipuli
1 rkl voita
100 g kirsikkatomaatteja
2 dl vihreitä/mustia oliiveja
1 pieni puntti persiljaa
2 rkl kuivattua oreganoa
ripaus suolaa
Lisäksi
4-5 rkl maustamatonta jogurttia
4 rkl siemen-pähkinäsekoitusta

Lämmitä jogurtti 42-asteiseksi tai hieman viileämmäksi, jos käytät tuorehiivaa. Sekoita kuivahiiva 1 dl jauhoja ja sekoita jogurttiin/sekoita tuorehiiva suoraan jogurttiin. Lisää suola ja loput jauhot ja alusta taikina kimmoisaksi. Lisää öljy loppuvaiheessa ja anna kohota liinan alla 30 minuuttia.
Keitä kananmunat kypsiksi, 8-10 minuuttia ja jäähdytä ne kylmässä vedessä. Hienonna sipuli ja kuullota voissa paistinpannussa 5 minuuttia. Viipaloi tomaatit ja oliivit, hienonna persilja ja viipaloi munat.
Kauli taikina suorakaiteen (n. 30x45cm) muotoiseksi jauhoitetulla työpöydällä. Levitä täytteen ainekset kerroksittain taikinalle. Mausta oreganolla ja suolalla. Rullaa levy kääretortun tapaan rullaksi ja leikkaa kahdeksi patongiksi. Nosta leivät pellille ja anna kohota 15 minuuttia liinan alla. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Voitele patongit jogurtilla ja ripottele siemensekoitus pinnalle. Paista leipiä 25-30 minuuttia.

Italialaiset tomaatti-salvialeivät
Alkup. ohje Glorian Ruoka & Viini 6/2013

1 dl spelttijyvämannaa (tai spelttijauhoja tai ruisjauhoja tai spelttijauhoja)
7 dl vehnäjauhoja (mielellään täysjyväjauhoja tai spelttijauhoja ja grahamjauhoja...)
1 ps kuivahiivaa
1 tl soodaa
2 tl suolaa
4 dl vettä
½ oliiviöljyä
Täyte
10 kirsikkatomaattia
125 g mozzarellaa
2 keksikokoista porkkanaa
2 dl pekaanipähkinöitä
1 dl salvianlehtiä (en itse käyttänyt)
1 tl sormisuolaa (en itse käyttänyt)
Lisäksi
1 dl oliiviöljyä

Mittaa täysjyvämanna, vehnäjauhot, kuivahiiva, sokeri ja suola (yleiskoneen) kulhoon ja sekoita. Lisää 41-asteinen vesi ja vaivaa takinaa n. 10 minuuttia. (Taikinakoukku on paras ystävä vaivauksessa. ^^) Lisää öljy ja jatka vaivaamista 5 minuuttia. (Käsin vaivatessa vaivausaika on hieman pidempi. Taikina on tarpeeksi vaivattu kun se irtoaa käsistä.)
Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja muodosta siitä pallo. Laita takaisin kulhoon ja peitä liinalla. Laita lämpimään paikkaan kohoamaan n. tunniksi.
Esivalmistele täytteet kohotusajan lopussa. Halkaise tomaatit ja paloittele mozzarella. Kuori porkkanat ja leikkaa ne juustohöylällä ohuiksi lastuiksi. Hienonna suurimmat salvianlehdet.
Kumoa ja kohonnut taikina jauhoitetulle työpöydälle. Vaivaa taikinaa hetki ja levitä se suorakaiteen muotoiseksi, n. 25 cm x 35 cm. (Älä siis jätä taikinaa niin ohueksi, että se hajoaa käsitellessä.) Jauhoja saa olla reilusti, jotta ne jäävät leivän pinnalle.
Levitä täytteet taikinalevyn päälle tasaisesti, säästä muutama tomaatti koristeeksi. Taita suorakaiteen oikea kolmannes keskelle ja tee sama vasemmalle kolmannekselle. Leikkaa tämä taitettu suorakaide neljään palaan ja nosta kahdelle pellille leikkuupinta ylöspäin. (Ahaa! Nyt selkisi. :D Oli tullut luettua ohje liian nopeasti...) Avaa kierteistä täytteet näkyviin. Taputa leivän reunat jauhoitetuilla käsillä. Anna leipien kohota liinan alla vielä 30 minuuttia.
Laita uuni 275 asteeseen ja koristele leivät tomaateilla ja pähkinöillä. Paista leipien pintaa väriä 5-10 minuuttia. Laske sitten lämpö 200 asteeseen ja jatka paistamista 15 minuuttia. Ota leivät uunista ja lorauta pintaan oliiviöljyä.

Hääkakku jengikaverille 13.9.2013

Onnea hääparille vielä kerran! <3

Viime vuoden syksyllä joukkuekaverini otti minut ennen matsin alkua sivuun ja kysyi "Ootko koskaan tehny hääkakkua?" Minä siihen sitten itsevarmasti: "En kyl oo...mut ei se nyt niin vaikeaa voi olla." :D Kaveri selvästi piti mua vakuuttavana ja uskoi ensikertalaiseen, sillä sain kuin sainkin kunnian tehdä hänelle hääkakun! ^^ Mahtavaa! Olin aina halunnut tehdä sellaisen ja nyt se tapahtui. :)

Alkuun tietysti kysyin morsiammelta, että mitkä ovat heidän lempimakunsa ja mistä he eivät todellakaan välitä. Morsian kertoi molempien pitävän Kalev-suklaasta eli valkosuklaa-mustikkasuklaasta. Okei, eli siis jonkinlaista mustikkatäytettä (hmm, voisikohan tehdä mustikkatahnaa, kuten lemon curdia?) ja ehdottomasti siis valkosuklaakuorrutetta. Koska häät myös olisivat syksyllä, halusi hän syksyisiä värejä, eli siis oranssia ja ruskeaa. Eli selvästi suklaakuorrutetta ja oranssia sokerikuorrutetta. Täytteeksi ehkä omenaa...vai sittenkin lemon curdia?

Testasin ideat parilla kaverilla heinäkuussa ennen kuin sitten viikkoa myöhemmin esittelin ne itse morsiammelle (ja hänen vuoden vanhalle tytölleen, joka oli paljon kiinnostuneempi maistelemaan muovisia lastojani ^^). Alin kerros sekä ylimääräinen kakku (ettei vaan lopu kesken): valkoinen kakkupohja, jonka välissä mustikkatahnaa, päällä valkosuklaakuorrute ja sitten valkoista sokerimassaa, toinen kerros: valkoisen kakkupohjan välissä lemon curdia, päällä valkosuklaakuorrute ja vielä oranssia sokerimassaa, kolmas kerros: suklaakakku, jonka välissä ja päällä suklaakuorrutetta. Koristeina syksyisiä lehtiä. Kakut olin siis testannut jo mm. valmistujaiskakussani, kuten myös kerroskakun toimivuuden omilla taidoilla, joten nyt hääkakun kaikki palaset olivat kasassa. Enää täytyi yhdistää ne...

Mustikkatahnaa ylimääräisen kakun väliin

Aloitin koko komeuden tekemisen hääpäiväperjantaita edeltävänä sunnuntaina tekemällä mustikka- ja sitruunatahnat. (Laitan ohjeet ja linkit niihin postauksen lopuksi.) Olen tehnyt sitruunatahnaa monesti aikaisemminkin ja heinäkuussa tuli myös kokeiltua mustikkatahnaa, joten tiesin, mitä olin tekemässä. Heinäkuusta tosin vaihdoin molempien ohjetta, mikä oli hyvä sitruunatahnalle, sillä siitä tuli nyt paljon paksumpaa (ei KOSKAAN enää vesihaudetta, siinä menee ikä ja terveys), mutta huono mustikkatahnalle, sillä erehdyin laittamaan joukkoon ohjeen mukaisesti hieman sitruunankuorta, mikä tietysti sai tahnan maistumaan liian voimakkaasti sitruunalle eikä tarpeeksi mustikalle. :( Olisi pitänyt ajatella taas enemmän... Mutta silti, kyllä sen mustikan sieltä nyt maistoi, ja jos miettii, niin kun päälle vielä lätkäiseen valkosuklaakuorrutteen ja sokerikuorrutteen, niinpä eipä sieltä enää paljoa alta edes maista mitään. :D

Rupeama jatkui seuraavana maanantaina eli viikko sitten. (Jep, tämä pari ei todellakaan ollut taikauskoinen. :) ) Leivoin tällöin kakut. Jotain hämärää on joko uunissa tai vuoissani tai kaikessa, koska joka kerta, kun olen tehnyt noita kakkuja niiden kypsymisessä kestää iän kaiken ja saa olla tarkkana, ettei keskusta jää liian raa'aksi. Noh, eipä ainakaan ole kuivaa kakkua! :D

Alin kerros sokerikuorrutteen alla

Kakut leikkuuseen, tahnat väliin, kuorrutteet päälle ja kaikkein stressaavin osuus eli sokerimassan kaulinta ja levittäminen siististi. Tein ensin toisen kerroksen valmiiksi torstaina ja siihen tuli stipluja ja aukkoja alaosaan. 

:( Mutta perjantaina koristellessani alinta kerrosta keksin sen, miten saan kuorrutteen ehjänä kakun päälle! Rullaan sokerimassaa kaulimen ympärille, kuten ennenkin, mutta sen sijaan, että siirtäisin sen kakun päälle siirränkin kakun ihan kaulimen juureen niin, että näen, kuinka paljon massaa jää yli toiselle puolelle, mistä onkin sitten helppo vain laskea massa kakun päälle. Jei! ^^ Aikas tyylipuhdas suoritus. :) Valkosuklaakuorrute ei  ollu täysin tasainen, joten kakun pintakaan ei ollut täysin tasainen. Vähän suurpiirteistä, myönnän, mutta ehkä sitä nyt ei niin huomannut...

Piipertelin vielä värikkäistä marsipaneista lehtiä ja pihlajanmarjaoksia. Samalla tuli TV:sä Amerikan Suurin pudottaja -ohjelma, mikä onkaan parempi ohjelma kaiken sokerin keskelle kuin se! :D (Noh, kävin kyllä kaikkien koristelujen jälkeen 5 kilsan juoksulenkillä että ei päivä nyt ihan mennyt herkutteluun.)

Ostin myös kaupasta maito- ja valkosuklaalehtiä sekä taiteilin sydänmuotilla ylijääneestä valkoisesta sokerimassasta sydämiä ekstrakakun päälle.

Tein siis tosiaan vielä yhden kakun isoimmassa kakkuvuoassani. Kun tuohon alimpaan ja toiseen kerrokseen meni 5 munaa + 2 keltuaista, niin tuohon käytin vain 4 munaa. Heh, "vain". :D Siihen sain juuri sopivasti uppoamaan loput mustikkatahnasta, valkosuklaakuorrutteesta sekä oranssista kuorrutteesta. Päälle vielä sydämiä. <3

Läpileikkaus...tai lähinnä vaan lähikuva :D

Koristelutkin onnistuivat, vaikka en todellakaan ole mikään kovin hyvä. Mutta onneksi lapsuuden piirrustus- ja muovailutaidoista ei kaikki ole ihan vielä unohtunut. :) Nuo viimeisen kerroksen suklaalehdet nyt olisi ehkä voinut laittaa jotenkin paremminkin järjestykseen, mutta olkoot. 

Pihlajanmarjoja

En ensin edes ollut varma, että rupeasinko pipertämään pihlajanmarjoja, tai siis lähinnä, että riittäisikö taidot, mutta selvästi ei kannata aliarvioida itseään vaan yrittää. Mielestäni ainakin onnistuin hyvin. :)

Tuo suklaakakku on parasta, mitä olen koskaan tehnyt! ^^ Siihen ei siis tule suklaata, vaan kaakaojauhetta, mutta siitä tulee niin ihanan kostea (kiitos kahvin), että nams! 

Onnittelut vielä ihanalle hääparille (ja pikkuprinsessalle) ja kiitokset tästä kunniasta ja luottamuksesta! <3 Oli kyllä jännittävää, koska hääkakkua ei ole varaa mokata (varsinkaan toiselle menevää), mutta kuulemma oli tosi hyvää, ja vielä kauniin näköinenkin. :) Success! ^^ Mutta kun on viikon leiponut, niin ei kyllä tee mieli hetkeen tehdä mitään! Ja hetki on kuukausi, koska sitten on kaverin synttärit ja sinne on tulossa ainakin kuppikakkuja...vai halusiko hän sittenkin vain niitä whoopie pieta? Vai molempia?

Ohjeet

Kakut Smitten Kitchen -blogista (valkoisen kakun ohje riittää siis 23 cm:n ja 18 cm:n kokoisiin vuokiin ja ruskean kakun ohjeesta saa 1/3 ohjeella kaksi pientä kakkua)

Mustikkacurd (älä siis laita sitruunankuorta!) ja lemoncurd

Valkosuklaa-ja tummasuklaatäyte: sulata suklaata mikrossa ja lisää joukkoon huoneenlämpöistä tuorejuustoa maun mukaan. (Itse lisäsin tummaan suklaaseen vielä rasvaa joukkoon, mutta en usko, että sitä tarvitsee.) Käytin kaikkiin kakkuihin yhteensä 500 g valkosuklaata, 100 g tummaa suklaata ja 600 g tuorejuustoa

Sokerikuorrutteet: Ostin valkoisen sokerikuorrutteen ihan S-marketista, oranssin tilasin Confettin nettikaupasta. Se on kakuntekijän taivas! ^^ Ikävä vaan, että postikulut ovat melkoiset. Pitää aina tilata iso satsi. :D