Harjoittelupaikka leivonnan avulla

Pari viime viikkoa on ollut aika haipakkaa! Tavoittelen nimittäin yhtä harjoittelupaikkaa start up -yrityksiä auttavassa firmassa ja siihen liittyen piti perustaa online-yritys. Olen tehnyt logon, nettisivut ja Twitter- sekä Facebook-profiilit. Ja mikä firma? No oma leivontayritys tietenkin!

Jos sinä rakas lukijani haluat vielä tukea minua (aika loppuu perjantaina, mutta mitä pikemmin, sen parempi), niin kutsun sinut tykkäämään ja seuraamaan sekä lukemaan allaolevia:

Twitterissä: twitter.com/redcakesbaking

Facebookissa: facebook.com/redcakesbaking

Nettisivut: www.redcakesbaking.wordpress.com

Sivuilta löytyy "tarjoamani" eli kokoelma erilaisia, vuosien saatossa kyhäämiäni luomuksia: kakkuja, brownieseja, blondieseja, unelmakakkuja... Go explore! ;)

Ja koska odotan joulua kenties eniten kuin sitten lapsuuden (liikaa henkistä ja fyysistä stressiä ollut koko syksyn!) niin pakko päättää tämä kirjoitus kuvalla, josta saa oivalluksen siitä, mitä ensi viikonloppuna tapahtuu! Mukavaa viikkoa kaikille! :)

Pastis

Jotenkin olen viime aikoina onnistunut olemaan aina jonkinlaisessa pienessä mahataudissa, kun on pitänyt mennä iskän kanssa syömään. (Onpas hyvä tapa aloittaa tämä postaus, mutta minähän olen rehellinen ihminen.) Hieman huonovointisena syöminen ei mitenkään kuulosta houkuttelevalta, mutta jos kerran on tarjolla hyvää ruokaa ja seuraa, niin sinne raahautuu ellei nyt ole ihan totaalisesti vuoteen omana. 

Näin kävi taas kesäkuussa kun olimme menossa iskän kanssa uuteen Pastis-ravintolaan. Onnekseni pääsin perille ja sain sentään jotain alas, sillä olin halunnut käydä Pastiksessa siitä asti kun olin kuullut sen tulevan. Pastis on ranskalainen anisviina ja nyt siis myös ravintola Kaartinkaupungissa, Pikku-Roban ja Kasarminkadun kulmassa. Samassa paikassa taisi aikoinaan sijaita Vegemestan Roban toimipiste...

Ravintola on siis tosiaan ranskalainen ja tarjoaa niin lounasta kuin päivällistäkin. Ravintolan nettisivujen mukaan "Ruokatyylimme kulmakiviä ovat ranskalaisen keittiönklassiset herkut. Haluamme tarjota vieraillemme maalaiskeittiöstä tuttuja selkeitä, runsaita ja houkuttelevia makuja. Raaka-aineet hankimme huippulaatuun sitoutuneilta suomalaisilta ja kansainvälisiltä luottotuottajiltamme." Tilaa on melko vähän mutta se on ahdettu niin täyteen pöytiä ja tuolia kuin vain on mahdollista ihmisten istua ja nousta ja tarjoilijoiden liikkua salissa.

Ranskalaiseen tyyliin siis! On etanoita (isän takuuvarma alkupala), tartarpihviä, karitsamakkaraa, kania, simpukoita, tarte tatinia ja talon suklaatryffeliä tai toffeeta. Lisukkeet (salaatti, ranskalaiset tai ruusukaaleja, à 5 €) pitää tilata erikseen.

Otin alkupalaksi pelkkää salaattia sattuneesta syystä enkä viitsinyt kuvata sitä. Siis suoraan pääruokaan:

Tämän takia pitäisi AINA olla muistiinpanoja ravintolassa, kuten olen useasti todennut... Sillä ravintoloiden menut muuttuvat siihen mennessä kun saan postauksen ulos. Tällä hetkellä ravintolan ainoa kasvisruoka on tryffelillä maustettu munakoisovuoka, mutta sitä tuo ylläoleva ei ole... Taisi olla jonkinlaisen taikinakuoren sisässä tarjottua...juustoa? Ja tomaattista kastiketta? Miksi en edes ottanut parempaa kuvaa? Argh! Mutta annos oli kaikenkaikkiaan hyvä. Jopa siihen olotilaan.

Lakritsinen crème brûlée ja sitruuna(?)sorbetti

Jälkiruuan sentään muistan! Oli pakko ottaa lakritsinen crème brûlée raikkaalla sorbetilla kaikesta huolimatta. Ja normaalitilanteessa olisin jaksanut syödä sen kokonaan, sillä se oli HYVÄÄ. Melkoisen tuhtia ja makeaa, mutta sorbetti oli ihana raikastus. Kun se loppui, niin rupesi ikävä kyllä tökkimään... Mutta siis normaaliolossa ei mitään moitittavaa. Noms.

Menu on siis taas paikassa vaihtunut, joten täällähän voisi taas piipahtaa. Ehkä iskän synttäripäivänä? Hmmm...

Pastis

Pieni Robertinkatu 2

Helsinki

www. pastis.fi

Kakkuja! Läksiäisiin, valmistujaisiin ja 2-vuotiaan synttäreille

Loppukesän mittaan tuli tehtyä muutamia kakkuja ja tuntuu siis sopivalta ympätä ne yhteen postaukseen. Ei reseptejä, pelkkää kakkukuvien ilotulitusta.

Työsuhteeni Activeark JWT:llä päättyi kesäkuun lopussa ja niinpä leivoin tiimilleni läksiäiskakun. Olin tehnyt tämän saman myös kaksi vuotta sitten, sillä periaatteeni on, ettei töistä lähtiessäni minulle osteta kakkuja vaan teen ne itse! 

Otters-tiimille tekemäni kakku oli perus-vaalea sokerikakku, jonka sisällä olin muistaakseni mustikkatahnaa (mutta voin myös olla väärässä...) sekä mustaa sokeritahnaa, sillä firman look on musta. Sana "A good team" tulee firman logosta "A good idea." Kätsyä, eikös? Muina koristeina löytyy niin kynää kuin tietokonetta sekä tietysti rahasymboleita. 

Työkaverit kiittelivät ja antoivat läksärilahjaksi samppanjaa. Eivät he tosin minusta eroon päässeet, sillä jäin vielä taloon kokopäiväiseksi freelanceriksi, kunnes graafiset opinnot alkoivat 20.8. Eli siis läksiäiset, mutta näemme silti vielä ensi viikolla! Ja sitä seuraavallakin...

Se tästä täytyy sanoa, että ostin X:n mustaa sokerikuorrutetta ja se ei maistu miltään. Ei sokerikuorrutteen ole hyvä olla ällönmakeaa, mutta tulisi sen nyt maistua joltain muulta, kuin pahvilta. Iigh. Täytyy välttää sitä aina, kun voi, tai vähintään käyttää sitä jonkin toisen brändin mustan kuorrutteen kanssa. 

Tässä kakussa olin mukana oikeastaan vain koristeluissa. Poikaystäväni valmistui yliopistosta keväällä ja sitä, sekä hänen siskonsa kahden vuoden takaisia valmistujaisia juhlittiin heinäkuussa Janakkalassa. Ja juhliin tietysti tarvitaan kakku. Luulin, että minun piti tehdä kääretorttupohja, mutta bf:n äiti olikin jo ehtinyt tehdä sen. Niinpä minulle jäi pelkästään koristelijan rooli. Mansikkakermaa (myönnän, ihan hirveää esanssilitkua, mutta nyt oli pakko ostaa, kun äänet käski) ja mansikoita. Ja tietysti perusteellinen kostutus. Kermavaahto meinasi loppua kesken, mutta kukaan ei ainakaan kehdannut sanoa, että kakku olisi ollut liian kuivaa. :D Ja se oli kesäinen! Mansikoita, noms. Pistelin omaan mahaan varmaan saman verran kuin mitä kakun päällä on koristeina.

Heinäkuussa sain myös tehtäväkseni tehdä kaksi kakkua kaksivuotiaan synttäreille. Teemana oli prinsessa ja/tai muumi. Tehdään siis prinsessa- ja muumikakut! Pinkkiä kuorrutetta prinsesaan sekä ihania söpöjä koristeita, kuten sammakko, kukka, perhonen ja kruunu. Sekä tietysti ihanaa glitter-kuorrutetta! Onkohan se vielä hengissä...

Muumi-kakkuun piirsin Muumipeikon sinisellä glitter-kuorrutteella. Kuvan vasemmassa ylälulmassa näkyykin mallina käyttämäni Muumin kuva. :D Näissä taisi olla täytteenä mustikka- ja sitruunatahnaa. Ja jos vielä muistan oikein, niin sitruunaa prinsessassa ja mustikkaa muumissa. 

Tässä alkaa jo aika hyvin olla kehittynyt noiden sokerikuorrutteiden työstämisessä. Pitää vielä päästä eroon niistä typeristä vekeistä, joita ilmestyy kuorrutteen reunoille. 

Parrilla Española

Tämä ravintokäyntihän on jäänyt unohduksiin! Johtuu ehkä siitä, että olin voinut samaisena päivänä vähän huonosti eikä oloni siis ollut mitenkään paras ravintolakäyntiin. Mutta kun iskän kanssa oli sovittu ja kyseessä ruokailua, niin jos ei ihan laatta lennä niin pakko on raahautua paikalle. Tällä kertaa vuorossa Eerikinkadun espanjalainen, Parrilla Española.

Ravintola aloitti toimintansa Hotelli Tornin yhteydessä vuonna 1960 ja Erikinkadulle se siirtyi vuonna 1973. Yli 50 vuotta saman perheen pitämänä toiminut ravintola ei voi olla huono, eihän? Mutta kallis se kyllä voi olla, ja onkin. Toivottavasti myös hintansa väärti.

Ruokalista on jaettu alku-, pää- ja jälkiruokiin ja tarjolla on espanjalaisia klassikoita, tietenkin. Sellaisia kuten valkosipulietanat (taattu iskän alkupalavalinta), friteeratut mustekalarenkaat, perunamunakas, paellaa, meriravunpyrstöjä, paljon härkää sekä crema catalanaa ja paahtovanukasta. Alkuruuat haitarilla 9-13 euroa/henkilö, pääruuat ovat vähintään 23 euroa ja jälkiruuat 4-12 euroa.

Koska kävimme Parrillassa toukokuussa täytyy vain toivoa, että annokset ovat niitä, mitä luulen niiden edelleen menussa olevan. Eli sillä logiikalla otin alkuruuaksi erittäin kuumaa sipulikeittoa. Menussa on tällä hetkellä pelkästään valkosipulikeittoa, mutta minä muistan melko varmasti, että tilasin kuitenkin sipulikeittoa. Mukana myös paahdettu leipäpalanen. ERITTÄIN kuumaa ja melko tulistakin, mutta hyvää. Kylmiin syysiltoihin aivan loistava keitto. Sitä oli myös melkoinen määrä olotilaani nähden. Normioloissa olisin kyllä ryystänyt sen loppuun. 

Grillattuja meriravunpyrstöjä, 24 €

Tässä on selvästi ravunpyrstöjä vartaassa sekä monenlaisia kasviksia. Hyvä annos, mutta hintaansa nähden tässä ei mielestäni ole tarpeeksi asioita, jotka tekisivät annoksesta yli kahdenkympin. Eivätkai nuo ravutkaan nyt ihan noin paljon maksa, ja kasvikset nyt vain murto-osan... Hyvää, mutta ei tuohon hintaan. Ehkä menen sinne vain syömään sitä sipulikeittoa, jos ne vielä ottavat sen uudestaan listalle. Veikkaan, että mieluummin syön espanjalaista ruokaa Helsingissä jossain rennommassa paikassa.

Parrilla Española

Erikinkatu 4

www.parrillaespanola.fi

Indiedays Blog Awards 2014 ruokabloggaajan silmin

Alkumaljana kesäistä Fresitaa

Kuten lukijoistani varmasti kaikki tietävät/ovat huomanneet, olen Indiedays Inspiration -blogiyhteisön jäsen. Joka vuosi Indiedays järjestää Blog Awards -juhlat, joissa palkitaan vuoden inspiroivimmat ruoka-, sisustus-, lifestyle-, muoti- ja kauneusblogit. Tuli mieleeni vasta jälkikäteen että olisin voinut hehkuttaa teitä lukijoitani minua äänestämään, mutta ei yksinkertaisesti tullut mieleen! :D En selvästi perusta palkinnoista...

Mutta juhlista perustan! Olin, kuten olen tainnut joka vuosi olla, juhlissa osallistumassa ja nauttimassa tarjotuista herkuista, juomista ja tunnelmasta. Nyt vasta sain vihdoin aikaiseksi blogata juhlan tarjonnasta. Siinä missä muoti- ja lifestyle-bloggaajat bloggasivat asukokonaisuuksistaan ja juhlasta yleensä, minä ruoabloggaajana kirjoitan ruuasta. Pahoittelut sumeista kuvista; kännykkäkamera ei ollut ihan parhaimmillaan hämärässä valaistuksessa.

Suolapalojen menu

Suolaiset olivat melko samanlaiset kuin viime vuonna (jolloin taisi myös olla sushia) eli pieniä suupaloja niin lihan-, kalan- kuin kasvissyöjänkin makuun.

Chevre-viikuna tostadot

Tostadot olisivat voineet mielestäni maistua enemmänkin vuohenjuustolle, mutta niihin käytetty levitehän on aika mietoa. Olisiko jokin rapea tostado toiminut paremmin, kuin melko paksu patonkiviipale? Joka tapauksessa maistuva pala.

Katkarapuvartaat

Luulin ensin näitä katkarapuvartaita kanavartaiksi, sillä ne oli friteerattu ihan kanan värisiksi. Lähemmässä tarkastelussa pyrstöt paljastivat näiden oikean luonteen. Ja tietysti lime-viipaleet sopivatkin paremmin katkisten seuraan. Friteeraus oli tehty taiten eli annos ei ollut liian rasvainen vaan ravun hento maku maistui kyllä. S

Kasvisnyytit

Aasialaistyyliset kasvisnyytit olivat hyviä! Niitä taisi olla viime vuonnakin. Sisällä oli mielestäni ainakin riisinuudeleita, mutta muista elementeistä en ottanut selvää. Nänä olivat kuitenkin todella hyviä.

Kanavartaat

Näistä kanavartaista minulla ei ole mitään sanottavaa, koska en syönyt niitä. Kuvakin on aika huono... Ja täytyy myöntää että hämärässä valaistuksessa vartaat näyttivät raa'alta kanalta. Brr...

Melonia ja ilmakuivattua kinkkua

Kinkkua ja melonia. Cocktail-kutsujen vakiovieras, luulen ma. Ja yhdistelmä, jota en ole koskaan maistanut (muistaakseni) ja tuskin tulen enää maistamaan.

Lohirullat

Viimeisimpänä paras annos eli inkiväärillä ryyditetyt lohirullat. Noms. Olen heikkona lohirulliin, niitä voi vetää vaikka kuinka monta. Inkivääri olisi voinut mielestäni erottua selvemminkin, jos sitä kerran näihin oli laitettu, mutta joka tapauksessa ihan loistavia. Tässä taitaa olla yksi synttäreideni suolainen tarjottava,.. Ja varmaan ne tostadotkin löytävät tiensä pöytään.

Jälkkärimenu

Ja sitten jälkkäreihin! Oikeasti siis ihan ensimmäisenä otin yhden mini-suklaabrownien Fresitan kyytipojaksi, sillä aikuisena voi syödä jälkkärin etukäteen, hih! Tekisi mieleni urputtaa yhdyssanavirheistä jälkkärimenussa (pakko siellä on oltava edes väliviivoja!), sillä mielestäni jopa englanniksi juustokakku kirjoitetaan "cheesecake", mutta ehkä tyydyn vain esittelemään herkut.

Mini-suklaabrownies olivat ihania, kuten nyt suklaisen herkun voi kuvitella olevankin. Suussasulavan pehmää ja juuri sopivan tahmaista. Noms. Näiden syöminen ei jäänyt yhteen palaan...

Sitruunainen juustokakku

En uskaltanut maistaa sitruunajuustokakkua, koska epäilin siinä olevan liivatetta. Hyvältä se kuitenkin näytti.

Myös juomatarjoilu oli kohdillaan, kuten aina. Tästä olikin vielä hyvä jatkaa edustamaan Seagullsien cheerleaderina Tigeriin.

Ravintolapäivä 17.8.2014

Osallistuin toisen kerran Ravintolapäivään viime elokuussa, tosin tällä kertaa kaverin kanssa. Kaksi vuotta sitten apuna ollut ystäväni halusi osallistua tapahtumaan myös ja niinpä päätimme pistää yhteisen jäätelö- ja leivoskojun pystyyn uuden asuntoni taloyhtiön sisäpihalle. Leivonta ja jäätelönteko alkakoon! (Ohjeet/linkit ohjeisiin löytyvät postauksen lopusta.)

Jääkaappi koetuksella

Koska herkkuja myisi kaksi, ei kummankaan sopinut liioitella tarjottavien määrässä ettei jäisi liikaa käteen. Totta kait en noudattanut tätä neuvoa vaan tein yhden ylimääräisen. Koska kaikkea on pakko kokeilla... Oman haasteensa aiheutti jääkaappi, joka sai puhkua aika kovalla pitääkseen kaiken tarpeeksi kylmänä. 

Kaverini myi suklaakakkua, sitruuna-mascarpone-, toffee- ja maapähkinäjäätelöä sekä suklaakeksejä ja itselläni oli sekalainen seurakunta erilaisia leivonnaisia, joita kaikkia yhdisti terveellisyys eli ne olivat joko vegaanisia, raakaruokaa, gluteenittomia tai kaikkia vähän sekaisin.

Heti ensimmäisenä esittelen bonus-herkun, sillä muistin tämän ohjeen vasta leivottuani jo "pääleivonnaiseni". Ostin vuosi sitten Melbournesta vihreä tee -jauhetta eli matchaa ja bongattuani matcha-juustokakun ohjeen oli sitä ihan pakko kokeilla. Edellisestä kerrasta kun oli jo aikaa... Kakku oli gluteeniton eli pohjaan olin käyttänyt riisijauhoa. Vihreän teen maku tuli esiin juuri sopivasti eli sen verran, että matchasta mitään tietämätön kaveri ei tykännyt tästä yhtään, mutta asiaan vihkiytyneet pitivät siitä. :D

Vegaaninen & gluteeniton sitruunajuustokakku

Tästä leivonnaisesta olen erityisen ylpeä; niin maun kuin ulkonäönkin suhteen: vegaaninen & gluteeniton sitruunajuustokakku! Päällä vielä pisteenä i:n päälle soijakermavaahtoa. Noms. Se oli koko setin kallein tarjottava, mutta onneksi se myös meni kokonaan viimeistä palaa myöten. Hyvää. Sopii myös varmasti sekasyöjillekin, kunhan ei kerro, että mitä kakku oikein sisältää. Kermavaahdossa makueron huomaa selvimmin, mutta sitten vain lisää sokeria ja sitruunankuorta mausteeksi. ;)

Banaani-kaurahiutale-tummasuklaaenergiapallot

Terveyslinja jatkui energiapallojen myötä. Olin pitkään halunnut kokeilla terveellistä versiota keksitaikinapalloista (koska kaikkihan haluavat aina syödä raakaa taikinaa) eli siis ilman sokeria, vehnäjauhoja ja kovaa rasvaa. Sekoittelin tähän aineksia vähän ohjetta mukaillen, koska taikinasta meinasi tulla vähän liian löysää. Cashew-pähkinöitä, tummaa suklaata (sehän on terveellistä!), riisijauhoa (gluteenitonta siis) hunajaa, kaurahiutaleita... Nam!

Onneksi en tehnyt näitä montaa päivää etukäteen, sillä näihin tulee himo! Voisi kokeilla taas tehdä näitä, kun näillä keleillä sopivat täydellisiksi välipaloiksi ennen treenejä. Ja treenin jälkeen. Vaikka kesken treeniäkin. Ja tummaan suklaan voisi vaikka kokeilla vaihtaa raakasuklaaseen tai pähkinöihin. Tummalla suklaalla kuoruttettuihin pähkihöihin!

Tässä yksi pääleivonnaisista eli herkku, jonka halusin heti tehdä Ravintolapäivään. Juuri sopivasti hiukan ennen tapahtumaa Hesarin Ruokatorstai-liitteessä julkaistiin Kvinoa-hedelmäkakun ohje. Kvinoaa (siis viljaa) kakussa? Pähkinäkuorrutteella Tätä pitää kokeilla! 

Toki lähdin pienellä riskillä tarjoamaan tällaista terveysherkkua (se on kaiken lisäksi gluteeniton), mutta lopputulos oli hyvä. Päälle tuli tosiaan liotetuista cashew-pähkinöistä ja sitruunanmehusta tehty kuorrute, joka jääkaapissa kyllä imeytyi vähän liiankin paljon kakkuun. Ja sen väri ei kyllä minulla ollut valkoinen, kuten Hesarin kuvassa. Mitä lie ovat käyttäneet, valkaisuainetta vai valotusta? :D Toki siis minun kuorrutteeni oli aluksi vaaleampaa kuin yllä kuvassa, mutta silti.

Onneksi myös näitä ihmiset uskalsivat kokeilla. En nyt ehkä rupea tätä niin kovasti tekemään, mutta jos joskus pitää keksiä esim. vegaanille tai muulle "kunnon" terveysintoilijalle tarjottavaa, niin onhan tässä hyvä leivos. 

Samoas Girl Scout Cookies

Pahoittelut tästä sotkuisesta kuvasta, mutta oheinen leivos osoittautui melko haasteelliseksi... Halusin tehdä raa'an (no, tuli siihen loraus likööriä) "suklaa"-kookosleivoksen, johon siis muussattiin  mm. avokadoa, kaakaojauhetta ja likööriä keskenään, sitten tehtiin pohja paahdetuista kookoshiutaleista ja riisijauhosta ja koko komeus jäähdytettiin pakkasessa. Tästä tuli kyllä todella hyvää, mutta myös melkoisen huonosti kasassa pysyvää ilman jääkalikka-olomuotoa. Tietysti siksi, etten jaksanut käydä ostamassa kookosöjyä tuota moussea varten vaan käytin tavallista öljyä. Muistin vasta moussea sekoittaessani, että niin, se kookosöljyhän JÄHMETTYY ALLE 20 ASTEESSA. *sigh* Noh, sainpahan hyvän syyn kokeilla tätä uudestaan ja tällä kertaa sillä kookosöljyllä. Loistava kesäinen viileä terveysherkku.

Näiden lisäksi tein vielä vegaanisia banaanipaloja, mutta taisin ottaa niistä kuvia vain kännykälläni, joka joutui tässä taannoin vesivahingon uhriksi... Joka tapauksessa laitan niiden reseptin tähän, koska ne olivat HYVIÄ, Banaania ja kookosta, mmm... Amerikkalaiseen tapaan niitä kuvataan "hyväksi aamupalaksi" mutta sillä sokerimäärällä mieluummin kutsuisin niitä jälkiruuaksi. :D

Kakkuviipaleiden asettelua.

Kaveri tarjoili ihanaa mutakakkua, joka oli nimensä veroisesti todella tahmeaa keskeltä. Sellaista, josta tekee mieli syödä sitä melkein raakaa keskustaa. Noms. Näiden kanssa kun vielä tarjosi jäätelöä, niin menekki oli taattu.

Kaverin suklaakeksit

Aloitimme pari tuntia liian aikaisin jälkiruuille eli jo klo 12 ja lisäksi läheinen Karhupuisto tuntui vievän kaikki Ravintolapäivässä käyneet sinne. Mutta onneksi siinä kolmen aikaan meillä oli jo ruuhkaakin, johon liittyi myös erään asiakkaan kännykän putoaminen sadevesiviemäriin... Myös äitini oli mukana koko päivän leivospalkalla auttamassa eli sisäänheittäjänä ja kahvin keittäjänä. :D

Olipahan taas kivaa osallistua Ravintolapäivään! Ensi kerralla aion minäkin tehdä jäätelöä! Ja toki tapani mukaan aivan liian montaa lajia. Kun kerran aloittaa, niin...

Kvinoa-hedelmäkakun ohje löytyy HS:n sivuilta. Pitäisi kyllä kokeilla uudestaan ihan vain sen takia, että miten tuosta kuorrutteesta saa noin valkoista... Ei minulla ollut noin valkoista missään vaiheessa. Hmm...

Banana-Coconut Bars
FatFree Vegan Kitchen

(Näistä minulla ei siis ole kuvia, mutta kehoitan kokeilemaan! Pahoittelut myös englanninkielisestä ohjeesta; 1 cup = 2,5 desiä.)

These bars are dense and chewy, and they have a tendency to be tough on the outer edges of the pan, so be careful not to overstir the batter, which causes fat-free baked goods to toughen up, or to overbake them.

1/4 cup silken tofu, lite or regular
3/4 cup brown sugar or Sucanat
1/2 tablespoon vanilla extract
1/2 tablespoon rum (or 1/2 teaspoon rum extract)
2 large bananas, mashed
1 1/2 cups unbleached flour
1 1/2 teaspoons baking powder
1 teaspoon salt
1/2 cup sweetened flake coconut

For topping:
1/3 cup powdered sugar
1 teaspoon cinnamon

Preheat oven to 350F and oil or spray a 13x9-inch baking dish.

Mash or blend the tofu until smooth. Add the sugar and blend with a fork until creamy. Add the vanilla, rum, and mashed bananas, and stir well.

Sift the flour, baking powder, and salt into a large bowl. Stir in the coconut. Make a well in the middle and pour in the banana mixture. Stir only enough to moisten the flour (over-stirring makes them tough). Pour into the baking dish and put into the oven. Bake for 25-30 minutes, until a toothpick inserted in the center comes out dry.

Remove from the oven and while warm, cut into bars. Sprinkle the mixture of powdered sugar and cinnamon over the bars, reserving some to sprinkle onto the serving platter. Remove each bar and put it on the platter.

Enjoy warm or at room temperature. Leftovers make a great, quick breakfast.

Matcha-juustokakku (en enää tiedä, kenen tämä ohje on, mutta se siis ei ole minun)

Ingredients: 9-inch cake
For chocolate shortcrust base:
85g unsalted butter - cubed, cold
2 tbs caster sugar
100g flour
1 1/2 tbs cocoa powder

For cheesecake batter:
600g Philadelphia cream cheese - softened
1 can (405g) sweetened condensed milk
3 large eggs
3 1/2 tbs matcha powder
50g white chocolate - coarsely chopped
1 tbs unsalted butter

Directions:

For chocolate shortcrust base:
Preheat oven to 180°C.
Place all ingredients for the crust in a food processor, process until you get a sandy mixture.
Press into the bottom of a lightly greased and lined 9-inch pan. Bake for about 25 mins.
Leave to cool.
Wrap the outside of the pan with aluminium foil to avoid leakage of cheesecake batter and water from seeping into the pan while baking in a bain marie.

For cheesecake batter:
Preheat oven to 160°C.
Melt butter and white chocolate in a double boiler. Leave to cool a bit.
Beat cream cheese until fluffy.
Gradually beat in condensed milk until smooth.
Beat in eggs one by one.
Add one cup of cream cheese mixture to melted white chocolate. Mix well. Leave aside for the swirls.

Whisk matcha powder into the rest of the cream cheese mixture. Whisk in 1/2 tsp at a time OR I would suggest dissolving the matcha powder in a bit of hot milk before adding to the cream cheese mixture to prevent lumps from forming.
Pour green tea cream cheese mixture into prepared pan.
Create swirls with the white chocolate cream cheese mixture.

Bake in a water-bath for 45 mins - 1 hr or until center is slightly jiggly but perimeter is set.
Leave to cool before refrigerating. The cheesecake will shrink as it cools, so run a paring knife around the edge of the cheesecake to prevent any cracks.
The cheesecake is even better then next day!

Energiapallot (eli Raw Vegan Chocolate Chip Cookie Dough Bites)

Tästä pitäisi tulla n. 17 kappaletta, mutta Ravintolapäivää varten tuplasin annoksen ja siitä tuli yli 40 palloa.)

1,6 dl cashew-pähkinöitä
0,8 dl kaurahiutaleita
2 rkl agaavesiirappia/hunajaa
1 rkl vaahterasiirappia (itse käytin yhteensä 3 rkl hunajaa)
1 tl vaniljauutetta/-sokeria
0,6 desiä rouhittua suklaata

Hienonna pähkinät ja kaurahiutaleet tehosekoittimessa hienoksi jauheeksi. Älä sekoita liikaa ettei pähkinöistä ala irrota rasvaa. Lisää muut aineet paitsi suklaarouhe ja aja tasaiseksi. (Itse siis lisäsin riisijauhoa, koska seos oli mielestäni liian löysää.) Älä sekoita liikaa; sekoita mieluummin lyhyissä sykäyksissä. Lisää rouhittu suklaa käsin. Jos seos on liian löysää, anna sen levätä hetki jääkaapissa ennen pyörittelemistä palloiksi.

Samoas Girl Scout Cookie Pie (eli se "raakasuklaa"-kookoskakku)

5 dl kookoshiutaleita
4 rkl sulatettua kookosöljyä (älä siis käytä muuta öljyä!)
1,25 dl täysjyväjauhoja (gluteenittomatkin tai tavalliset käy)
1 rkl hunajaa
2 kypsää avokadoa
4-5 rkl hunajaa
0,6 dl kaakaojauhetta
1 rkl Kahluaa, tms. kahvi-tai kermalikööriä (itse käytin Amarulaa) tai vahvaa kahvia
2 rkl kookosmaitoa
ripaus suolaa
Päälle (halutessasi): sulatettua suklaata

Tee ensin kookospohja paahtamalla kookoshiutaleita kuumalla pannulla (älä laita öljyä/muuta rasvaa pannulle) n. 5 minuuttia. Ota pois 1,25 desiä ja yhdistä jäljellejääneeseen 3,75 desiin sulatettu kookosöljy, jauho sekä hunaja. Sekoita hyvin ja painele piirakkaastian pohjalle.

Täytettä varten laita avokadojen liha, loppu hunaja, kaakaojauhe, likööri/kahvi, kookosmaito ja suola tehosekoittimeen ja sekoita täysin sileäksi. Kaada kookospohjan päälle ja levitä sileäksi. Laita astia pakkaseen vähintään neljäksi tunniksi, mieluiten yön yli. Halutessasi juuri ennen tarjoilua koristele sulatetulla suklaalla.

Vegaaninen sitruunajuustokakku

Pohja:
n. 3 desiä keksimuruja
n. 1/2 desiä sokeria
n. 5 rkl sulatettua rasvaa

Täyte:
900 grammaa vegaanista tuorejuustoa
3 desiä sokeria (kyseessä amerikkalainen ohje, joten sokerin määrää voi myös hieman vähentää :D )
Egg Replacer -munankorviketta neljän munan verran (googlettamalla löytyy myös muita hyviä ohjeita munien korvaamiseen)
0,8 desiä maidotonta hapankermaa (käytin tämän sijaan soijakermaa; toimi hyvin)
1 rkl sitruunan mehua
1 rkl sitruunan kuorta

Päällyskerros:
(minä siis jätin tämän välistä ja käytin vain vatkattua ja makeutettua soijakermaa, koska en löytänyt vegaanista hapankermaa tavallisesta ruokakaupasta enkä halunnut lähteä etsimään)
1,25 desiä tomusokeria
1 tl sitruunan mehua
2,5 desiä maidotonta hapankermaa
2 sitruunaa, leikattuna muutaman millin paksuisiksi
soijakermavaahtoa (halutessa edellisten lisäksi)

Laita uuni 175 asteeseen ja voitele 24 sentin irtopohjavuoka maidottomalla margariinilla. Tee pohja sekoittamalla keksimurut, sokeri ja sulatettu margariini kulhossa ja painelemalla se vuoan pohjalle. Laita uuniin viideksi minuutiksi ja sitten ritilälle jäähtymään.

Täytettä varten sekoita tuorejuusto sileäksi tehosekoittimella ja lisää sokeri. Lisää Egg Replacer, sekoita hyvin, ja lisää hapankerma (tai soijakerma), sitruunan mehu ja sitruunan kuori kaapien aina välillä kulhon reunoja, jotta täyte on täysin sekoittunut. Kaada pohjan päälle ja paista uunissa tunnista tuntiin ja kymmeneen minuuttiin eli kunnes kakun päällynen on saanut hieman väriä. Anna jäähtyä 1-2 tuntia. (Mielestäni jäähdystä ei tarvitsisi ennen seuraavaa steppiä vaan tunnin jälkeen hapankerma päällyksen voi suoraan levittää kakun pinnalle.)

Koristelua varten laita uuni uudestaan 175 asteeseen. Sekoita kulhossa yhteen tomusokeri, sitruunamehu ja hapankerma. Levitä seos juustokakun päälle, asettele sitruunaviipaleet viimeiseksi ja paista uunissa viitisen minuutta. Annan jäähtyä huoneenlämmössä 30 minuuttia ja sitten vielä pari tuntia jääkaapissa.

Juhannus

Kaunis näkymä Päijänteelle

Juhannus! Ah, tuo suomalaisen kesäjuhlinnan (ja hukkumistilastojen) huipentuma. Olen onneksi jo sivuuttanut sen ajan, kun stressasi, että mitä sitä juhannuksena tekee ja kenen kanssa ja millaistakohan draamaa sitä kukakin kehittää ja millainen reissu tulee olemaan... Juhannus on ihan liian yliarvostettu - ja hypetetty tapahtuma. 

Olen viettänyt sekä hyviä että ahdistavia juhannuksia sen jälkeen, kun lakkasin juhlimasta jussia vanhempien kanssa, mutta nyt toivon, että olen vihdoinkin päässyt tilanteeseen, jossa jokainen juhannus on hyvä. Ja jos ei pääsekään mökille niin ei se haittaa. Joku kerta kyllä vietän kaupunkijuhannuksen...

Mutta asiaan, Viime juhannuksen vietin kuitenkin iskän mökillä poikaystäväni sekä hyvän kaveripariskunnan sekä myös isäni seurassa. Isäni seura on hauskempaa, kuin luulettekaan tai sitten olen vain tullut vanhaksi. :D Tai olenhan minä, vanhemmaksi. Mutta olipahan mukava juhannus! Eikä edes satanut koko aikaa eikä sekään oikeastaan niin haitannut. Sauna oli päällä, hyvää ruokaa ja juomaa mukana sekä haitari...

Marenkia

Näin juhannusta ennen yhdessä ruokaohjelmassa, kuinka joku fransmanni teki Eton mess -nimistä jälkiruokaa. Siihen tulee tahmeaa marenkia, kermaa, marjoja ja minä vielä näpsäkkänä taioin marengista jääneistä keltuaisista lemon curdia. Nam. Melkoinen sotku, mutta todella hyvä sellainen.

Marenkiin tuli valkuaisten ja sokerin lisäksi omenaviinietikkaa (jota iskällä sattui olemaan kaapissa), jonka avulla marengista saa todella tahmeaa ja venyvää. Marengin tietää olevan valmista, kun se on vatkauksen jälkeen kiiltävää. Juoksin innoissani tupaan näyttämään kaikille täydellistä marenkiani. :D Sääli, että kuva siitä jäi vanhaan kännykkääni, joka hörppäsi tässä taannoin vettä... Mutta se oli hieno!

Täydellinen kesäjälkkäri! Eli siis hämäävään kevyt. :D Makeaa ja tahmeaa marenkia, pehmeää kermaa, makeita ja kirpeitä (tuoreita!) vadelmia sekä kirpeän makeaa sitruunatahnaa. Täydellinen kombinaatio. 

Eton mess mansikoilla

Pisteenä i:n päälle: tuoreita mansikoita! Me tuhosimme tämän astian viiteen pekkaan melkoisen nopeasti. Tämä täytyy ottaa teon alle joka kesä!

En löytänyt enää alkuperäistä reseptiä enkä muista enää sen ohjelman enkä se kokin nimeä, josta inspiraation sain. Mielestäni resepti oli jossain BBC Foodin kätköissä, mutta en enää löytänyt sitä. *sigh* Mutta jos vesi herahti kielelle, niin rohkeasti vain googlaamaan. Jälkkäri sopii mainiosti myös lokakulle; varma kesämielen palauttaja. :)

*UPDATE* Löysin reseptin, olin vielä piru vie laittanut sen kirjanmerkkeihin! :D Leipuri on siis Channel 4:n Food-osion ohjelman "Baking Mad with Eric Lanlard" Eric Lanlard; muistin siis koko kanavan väärin! Joka tapauksessa, ohje löytyy täältä.

Raparperipiirakka

Innostuin myös kokeilemaan raparperipiirakan tekoa. Äidille piti kyllä soittaa sen varmistamiseksi, että onko hän esipaistanut raparpereja pehmeäksi. Ei kuulemma ollut, joten piti vain luottaa siihen, että raparperien pinnalle ripottelemani fariinisokeri ja muruseos sekä uunin lämpö riittäisivät. Ja riittiväthän ne. Juuri sopivan hapanta & makeaa. Täydellistä vaniljakastikkeen -tai jäätelön kera.

Ohjetta minulla ei ollut käytössä, mutta pohjalle siis joko itsetehty tai valmis murotaikina pohja (jauhot sekä kohotusaineet ja rasva nypitään käsin ja joukkoon lisätään sokeria), jonka päälle ripotellaan raparperinpalat sekä lisää (ruskeaa( sokeria. Muruseos (kaurahiutaleita + jauhoja + rasvaa + sokeria) päälle halutessa ja uuniin 175 asteeseen n. 45 minuuttia. Minä en esipaistanut pohjaa ja se meinasi jäädä vähän raa'aksi. Tai sitten vain paistoaika oli liian lyhyt itsellä. Tarkkana näiden kanssa.

Lettuja, hilloa ja mansikoita

Iskä myös paistoi muurinpohjalettuja ja jos niitä syö vain kerran vuodessa niin olkoot! Hyväähän se on, pakko myöntää. Varsinkin mustikkahillolla, mansikoilla ja vaniljakastikkeella. 

Kaverin kanssa olimme myös päättäneet tehdä pizzaa iltapalaksi. Kun aloimme sitä täyttämään huomasimme, että apua, ei ole tomaattipyreetä!Noh, ei se sitä oikeastaan kaivannutkaan; ja oli ihan kiva syödä pizzaa ilman sitä hallitsevaa tomaatin makua. Täytteenä tomaattia ja mozzarellaa sekä tonnikalaa ja salamia. 

Tuli taas käytyä mökillä ihan liian harvoin viime kesänä, mutta kenties ensi kesänä voisi rohkaistua useampaankin kertaan. Ja ehkä sitä voisi edes ne jussit viettää mökillä, koska on siinä mökkijussissa sitä jotakin... Vai mitä mieltä olette ylläolevasta kuvasta?