maanantai 30. kesäkuuta 2014

Saukkojen tiimipäivän illallinen

Tänään oli viimeinen työpäiväni virallisena työntekijänä nykyisessä duunissani. Työsopparini siis päättyy 30.6., mutta jatkan siitä vielä freelancerina sen, minkä jatkan. Sen takia oli entistäkin huvittavampaa, että viime perjantaina pidettiin minun ja toisen sopparinsa päättävän tiimiläisen läksäreitä, mutta tullaan molemmat vielä aika normaalisti tällä viikolla töihin. :D 

Syksyllä varmaan jatkan vielä (taas) opintoja, nyt graafista suunnittelua, mutta syyt ja seuraukset eivät ole postauksen aihe sinänsä vaan, yllätys yllätys, ruoka. Nyt jos koskaan, kun virallisesti en kohta ole enää työpaikallani töissä, on vihdoin blogattava tiimi-päivän illallinen viime maaliskuulta.

Tiimi-päiviä on ollut kolme aikanani, joista yksi oli rapu-illallinen pomon landella Porissa. Viime maaliskuussa minä vastasin tiimipäivästä, jonka aikana aloiteltiin toimistolla, käytiin paintballissa (hauskaa ja hengästyttävää, mutta myös kivuliasta) ja sitten syömässä Pure Bistrossa Pohjois-Esplanadilla. 

Ilta oli hauska ja paintball siis oli mukavaa, vaikka mustelmia tuli ja joukkueeni hävisi. Lisäksi Sissos, jossa paintballia pelasimme, sijaitsee aika hankalassa paikassa Jätkäsaaressa Verkkokauppa.comin takana ja hyvä, jos taksi osasi meidät sinne tuoda, mutta toinen meitä hakenut taksi eksyi ja jouduimme venailemaan melko tovin viimassa. Noh, vihdoin ja viimein pääsimme Esplanadien valojen luokse ja ravintolaan.

Pure Bistro, mitä kertoisin näin melkein neljän kuukauden jälkeen? Toki nettisivuilta oppii ravintolasta yhtä sun toista, mutta se on siis bistro-tyylista fine diningia tarjoava pienehkö paikka Kauppatorin kulmalla, jonka keitiömestarina häärii Jouni Toivainen. Tuttu varmaan joillekin lukijoille. Tunnelmallinen ja hämyisä maaliskuisena iltana, kuten kuvien laadusta myös voi huomata. Isona joukkona tilasimme menun, jota ystävällisesti muotoiltiin niin keliaakikko-pähkinäallergikolle kuin kasvissyöjällekin sopivaksi.

Lobster and cauliflower "creme caramel", Hummeria, kukkakaalia, fenkolia & salaattia
Olin ottanut oheisen alkupalan, mutta sen saapuessa pöytään kylmänä tajusin, että siinä olisi varmaan liivatetta koko komeuden hyydyttämiseksi. Vahvistus tarjoilijalta ja näin asia tosiaan oli. Selitin, että syön kyllä kalaa mutta en liha- yms. tuotteita enkä siis tiennyt annoksen sisältävän liivatetta ja tarjoilija toki tarjoutui vaihtamaan annoksen kasvisversioon. 


En tietenkään enää kunnolla muista, mitä sain kasvisvaihtoehtona, koska ikuisena optimistina uskoin bloggaavani tämän sentään aikaisemmin kuin nyt. Mutta polentaa tuo vaalea osa taisi olla, sekä jotain tomaattista... Olisiko ollut jonkinlaista kasvishöystöä? Äh. Piru. Joka tapauksessa, se oli hyvää. Note to self: kirjaa AINA ylös, mitä syöt.

Haudutettua turskaa, tillihelmiä, ja Limfjordin kaviaaria
Myönnän heti kärkeen, että pääruokien saavuttua katselin kateellisena kasvissyöjän annosta. *sigh* En nähnyt kunnolla, mitä siinä oli enkä huudellut pöydän toiseen, päähän, mutta se kieltämättä näytti paremmalta kuin omani. Olivat turska ja vihanneslisäkkeet toki hyviä, mutta annoskateus iski silti. Note to self: ilmoittaudu aina varmuuden vuoksi kasvissyöjäksi. (Ja kiroa sitten, kun omasta annoksesta puuttuu kaikki proteiini ja muiden kala-annos on taivaallinen.)

Xoco, tonka, blood orange: Suklaakakkua,  veriappelsiinisorbettia ja tonkapapua
Suklaasta on hankala kieltäytyä, jos sitä on jälkkärinä ja varsinkin silloin, jos sen lisukkena on jotain erittäin jännää (kuten tonkapapua tässä tapauksessa). Älkää kysykö, mitä tuo valkoinen "jauhe" oli... Mutta suklaakakku oli hyvää ja veriappelsiinisorbetti ihanan kirpeää ja raikasta. 

Almond, almond, almond: Mantelia monella tavalla: kakkua, jäätelöä ja vanukasta
Jälkkäri oli yllättävän vaikea valinta, sillä kolmen manteliherkun päätös illalle kuulosti myös herkulliselta. Vastapäätä istunut pomo valitsi sen ja vaikken sentään kehdannut kysyä maistiaisia, niin nappasin kuvan.

Päivä ja ilta olivat mukavia, kuten tiimin (vai pitäisikö jo sanoa ex-tiimin?) kanssa aina on...ollut. *Sigh* Noh, sitähän sanotaan, että "When one door closes, another one opens." Tai niin ainakin Aerosmithin basisti Tom Hamilton totesi Big Ones -videolla... Joka tapauksessa, tekee hyvää tehdä hommia vähän rennommalla otteella ja (toivottavasti) mennä opiskelemaan syksyllä. 

Ja siis tietysti suosittelen Pure Bistroa hienoihin tilaisuuksiin. Luonnollisia raaka-aineta ja fine diningia juuri sopivassa määrin. Täällä voi tehdä vaikutuksen tyttöystävän vanhempiin (jos oma ja appivanhempien lompakot kestää).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti