sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Joulu 2015

Jahas, luulin jo bloganneeni viime joulun, wtf! xD Joulu, pääsiäinen, mitä näitä nyt on... :D Sitä paitsi taisin bongata pari viikkoa sitten vielä joulun tähteitä pakkasesta!

Anyhoo, ensimmäinen joulu bf:n kanssa ja eka joulu jolloin laitoin itseni vapaaehtoiseksi vastaamaan koko aaton menusta. Ja kaikkihan voi arvata, että siitä ei selviä ihan vaan parilla


Sitä on tullut vanhaksi, kun alkaa toden teolla vaalia perinteitä. :D Aina perinteisesti ollut joulupuuro klo kahdentoista aikaan, joten niin piti olla nytkin. Paikalle saatiin myös bf:n vanhemmat, sisko ja mun äiti iskän viettäessä joulua rattoisasti mökillä. Iskän vanheneminen näkyy erakoitumisena...

Tein normaalia joulupuuroa ja kookosmaitojuomaan keitettyä puuroa. Note to self: ens vuonna suoraan kookosmaitoon. Mutta kaikki puuro meni!

Äiti toi lahjaksi tuon yllä olevan kuusen ja iskältä saatiin tuo ruotsalainen brändääjien märkä uni -lamppu: 200+ euroa sähköjohtoon kytketystä hehkulampusta ja kahdesta palasta himmeää kuutiota. :D

Perunalaatikko

Ensimmäinen osa: elämäni ensimmäinen perunalaatikko! Äidin ohjeella tehty ja joko yön imelletty. Menimme 25. päivä äidille joulupöytään ja hänen laatikkonsa oli kyllä imelämpää. Nöh. Ens vuonna uudestaan!

Kookoksinen porkkanalaatikko

Toinen laatikko: kookoksella ryyditetty porkkanalaatikko. Ohje Glorian Ruoka & Viini -lehden joulunumerosta, kuten kaikki muutkin paitsi perunalaatikon ohje. Koko joulu yhdestä paikasta...

Rakastan kookosta, joten tää oli kyllä hyvää. Toki enemmänkin olisi voinut olla kookoksen makua, mutta sitten kait pitäisi jo käyttää hiutaleita, sillä tähän tuli jo kookosmaitoa. Ehdottomasti kans ens vuonna!

Kasvismureke

Pääruuaksi itselleni tein kasvispaistoksen. Lehtitaikinan sisään tehtiin linssi-munakoisohöystö ja kymmenen (!!!) valkosipulinkynttä. Eivät ne onneksi pahasti puskeneet läpi.. 

En kaulinut taikinaa tarpeeksi ohueksi, joten letitys aukesi uunissa. Mutta ai että oli hyvää! Tuota voi tehdä muulloinkin, kuin vain jouluna.

Kookoksinen bataattikeitto

Eihän nää lopu koskaan! Alkupalaksi tein vielä kookoksella ryyditettyä bataattikeittoa. Noms. Ja BTW, sekä tähän että porkkanalaatikkoon ostin ihan kiltisti sosetta. Joku roti. :D

Kahvinen raakaruokakakku

Eikä mikään joulu ole joulu ilman jälkkäriä! Ja mikäpä parempi tilaisuus tehdä jotain, mitä olen aina halunnut tehdä eli raakakakun! Tuohon päällysosaan tuli espressoa ja se maistui taivaallisen hyvältä! Tuhtia, mutta hyvää. Ei ollut bf:n mieleen niin sain pistellä sen yksikseni joulun jälkeen. :D Kannatti.

Täytyy kaivella vielä reseptit tähän jutun perään, kunhan saan tabletin käsiini.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

SMG Hämeenlinnassa 19.12.15

Tykätään poikaystävän kanssa molemmat Scandinavian Music Groupista. Minä varsinkin luukutin sitä viime kesänä töissä jatkuvasti, ja kävinkin katsomassa heitä elo- ja lokakuussa. Ei sen aina tarvitse olla räminärockia!  :D

Päätimme viime vuoden lopulla ottaa pienen irtioton ennen joulun pyhiä ja päätimme mennä käymään Hämeenlinnassa. Ihanaa, maakuntamatkailua! :D Satuimme myös huomaamaan lehdestä, että SMG soittaisi Hämeenlinnassa saman viikonlopun lauantaina. Mikä sattuma! Totta kait oli mentävä konserttiin, jonka pitopaikkakin oli vielä hotellia lähellä. Noh, kaikki on kohtuullisen lähellä Hämpän kokoisessa kaupungissa.

Poikaystävä osti minulle aikaiseksi joululahjaksi liput konserttiin ja eikun menoksi! Edellinen työviikko oli ollut niin kiireinen, että jokaikinen päivä oli pitänyt aikatauluttaa minuutilleen, jotta ehti tehdä kaiken. Joulu ei tullut yhtään liian aikaisin.
Yrttimarinoitua tofua, 14,5 €

En ollut koskaan ennen käynyt Hämeenlinnassa ja onhan se kaunis kaupunki. Ainakin pimeässä ja valaistuna. :D Käytiin katsomassa mm. Sibeliuksen syntymäkotia, too bad emme ehtineet käydä sisällä.

Syömässä kävimme Cumulus-hotellin kyljessä sijaitsevassa Huviretki-ravintolassa. Paikalla on 100 % S-paikan vibat, mutta se onkin K-Plussa-paikka. Ihan jees se kuitenkin on, kun meillä ei ollut liikaa aikaa käytettävissä eikä googlettaminenkaan auttanut raflojen löytämisessä. 

Otin tofua pinaatti- ja mangolisukkeilla ja poikaystävä otti pihvin. Isot annokset + leipäpöytä oli kyllä value for the money. Leipäpöydän trendiherkkua siemennäkkäriä kannattaa kyllä tarkastella, sillä ainakin Hämiksen paikassa se oli todella kovaa liiasta rasvan käytöstä. :/

Black crème brûlée 6,30

Maha täynnä, mutta oli pakko ottaa lakritsinen crême brûlée limesorbetilla. Oli muuten tuhti. Bf:lla oli tuskaisempaa, koska hänen pääruuassaan oli jo akunperin melkoisesti sulateltavaa. Limesorbetti onneksi pelasti tilanteen. Pitää seuraavaksi tehdä tuota comboa kotona.

Huviretki
Raatihuoneenkatu 18
13100 Hämeenlinna
www.huviretki.fi

Scandinavian Music Group

Katsotaan, tuleeko tänä vuonna mentyä SMG:ta katsomaan. Ainakin yksi festarimatka on tiedossa.

lauantai 13. helmikuuta 2016

Valkosuklaamousse ja karpalojuustokakku itsenäisyyspäivänä

Jahas, kun tulee tunnille puoli tuntia liian aikaiseksi, niin jää hyvin aikaa blogata. :D Seuraavana on vuorossa itsenäisyyspäivän jälkiruuat. Pääruokana juhlissa oli blinejä ja koska niitä on tehy niin monta kertaa, niin en jaksanut ottaa kuvaa. :D Laiskuuden huippu.

Valkosuklaamousse laventelinlehdillä

Virallisena jälkiruokana oli limemoussea à la Fazer. Ohje on lyhyestä ainesosa-ja teko-ohjeestaan huolimatta haastava siinä mielessä, että valkosuklaa, joka pitää sulattaa, kärähtää todella helposti. Mitä pienempi kaakaopitoisuus niin sitä helpommin suklaa palaa pohjaan ja valosuklaan kaakaopitoisuus on pyöreä nolla. Joten mikrosa lämmittämisen kannattaa unohtaa ja käyttää vesihaudetta. Ja olla siinäkin varovainen, sillä valkosuklaa sulaa todella äkkiä. 

Varovaisuus on kuitenkin hyve, sillä tuloksena on samettisen pehmeä mousse. Ja kun mukaan puristaa hieman sitruunamehua ei moussesta tule myöskään liian äkkimakeaa.

Olin saanut kummitädiltäni sokeroituja laventelinlehtiä, jotka sopivat loistavasti koristeiksi aikaansaaden sini-valkoisen ilmeen.

Resepti Fazerin sivuilta. Reseptin ehdottamat turkinpippuri- tai Marianne-rouheet nostavat moussen varmasti vielä uusiin ulottuvuuksiin, mutta itse en käyttänyt niitä. Ja tuli vasta nyt mieleen, että olisin voinut käyttää limevalkosuklaata. Darn. No, next time.

Karpalo-piparijuustokakku

Kahvikakuksi tein karpalo-piparijuustokakun. Suomalainen teema siis jatkuu! Olipahan kivaa tehdä pitkästä aikaa juustokakkua. En edes muista milloin viimeksi sitä tein... Onneksi voi aina tarkistaa täältä blogista. :D 

Juustokakun pohja tehtiin piparkakkutaikinasta. Olen pitkään halunnut kokeilla sitäkin ja mikä olisikaan parempaa joulua odotellessa. Pelkäsin, että pohja saattaisi paistua liian kovaksi, mutta ei hätää. Ihanaa! 

Resepti Valion sivulta. Jos haluaa kanelinja kardemumman maistuvan kakussa yhtään, niin niitä kannattaa lisätä reilusti enemmän kuin ohjeessa, sillä kakkuun käytettävän luumu-kanelirahkan luumu peittää muut maut tehokkaasti alleen. Kanelia ei lisätä itse asiassa ollenkaan, mutta lisäämöni teelusikallinen ei maistunut yhtään. Tosin luumu nyt on niin vahvaa, että mausteita saattaa joutua lisäämään todella paljon.

Olin myös tapani mukaan liian nopea liikkeissäni enkä tehnyt kakusts kerrosmaista vaan vedin kaikki täytteen aineet kerralla sekaisin. Ah well. 

Tätä täytyy tehdä ensi vuonnakin jouluna. Jos ei itsenäisyyspäiväksi niin ainakin sitten jouluaatoksi. Onkin sitten rattoisaa ahtaa itseensä tuhtia juustokakkua kolmen päivän syöminkien päälle. XD Onneksi joulu on vain kerran vuodessa, juhannus sentään joka kesä...

tiistai 2. helmikuuta 2016

Runebergin päivä ja Runebergin torttu

Runebergin päivä! Otin varaslähdön jo viime viikonloppuna juhliessamme (tosin myöhässä) iskän syntymäpäiviä. En olisi ehtinyt vääntää mitään kakkua (sellaiseksi on elo muttunut, ettei edes leipoa ehdi!), joten vaitoehtona olivat ajankohtaiset (jo joulukuun lopulta...) Runebergin tortut ja laskiaispullat. Ja koska pulla on aina (pakko)pullaa niin valinta oli helppo. Runebergejä!

Runebergejä voi tehdä vaikka kuinka monella reseptillä tai siis googlettamalla löytyy kasa kaikenlaisia versioita. Minä päädyin Valion reseptiin, tosin kerma korvaantui vaniljakastikkeella ja punssi jolain muulla liköörillä. Toimivia nekin!

Runebergin tortut 

Kymmenen kappaleen ohjeella tuli juuri nuo kuvassa olevat neljä korkeaa torttua. Minkäköhän kokoisia ne 10 olisivat olleet. Laihduttajan torttuja. :D Neljälle juuri passeli koko ja juuri hyvä karvasmantelin aromi. Ohjeen "tippa" muuttui hieman alle teelusikaksi, sillä tippa nyt ei maistu millekään enää uunin jäljiltä. Saas kyllä nähdä mistä kaikkialta enää saa karvasmanteliöljyä. Iskäkin ravasi kolmessa paikkaa ennen kuin nappasi. Esim. Keravan Citttarista olivat jo poistaneet joulun jälkeen valikoimasta. Silloinhan se sesonki vasta alkaa, mihin jouluruokaan tarvitaan karvasmantelia?

Ensi vuonna voisi ehkä tehdä kokonaisen kakun! Jos siis on tarpeeksi syöjiä. Toisaalta, nämä herkut kestää aika hyvin.

Blini

Söimme perinteen ja sesongkn mukaan tietenkin blinejä. Oheinen herkku smetanalla, kylmäsavunieriällä, mätimoussella, punasipulilla ja tillillä. Nyyh, siinä taisi olla toka ja vika kerta blinejä tänä sesonkina. Noh, kohta onkin jo kevät ja alkaa parsakausi... 

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Duunin pikkujoulut Amigossa

Firman pikkujoulut vietettiin 4.12. ravintola Amigossa Tehtaankadulla. Kuulemma hyvää espanjalaista ja ainakin etukäteen toimitetun menun vaihtoehtojen perusteella niin sopi odottaakin. Annoksia myös kasvissyöjille (kollega kiitti)!

Ravintola on hämyisen tunnelmallinen ja decona juuri sopivan verran espanjalaista rekvisiittaa. Amigo on perustettu vuonna 1971, joten luulisi pitkällä iällä olevan syynsä! On klassikoita, tapaksia, lounas klo 11-14 sekä erillinen baari, jonne vahingossa ensin menimme.

Crema de Bocavante, kermainen hummerikeitto 13,8 €

Kaikki muut taisivat jakaa alkupaloiksi tapaksia, mutta minä tilasin hummerikeittoa. Hummeri on yksi niistä raaka-aineista, jota on pakko tilata ravintolassa; varsinkin, jos itse ei maksa! :D Hummerin maku on todella vieno, mutta keitto oli kermaisen pehmeä. Loistava tapa aloittaa ilta!

Berenreja Rellena de Legumbes Gratinada, kasvistäytteinen munakoiso 18,9 €  

Pääruoan valinta oli helppo, kun ainoa kasvisruoka oli munakoisoa. Oli siellä ehkä kalaakin, mutta nää. Munakoiso voitti jälleen. Sen kanssa oli kauden kasviksia (kesäkurpitsaa, paprikaa eli ehkä espanjan sesongissa) ja juustokuorrutetta. Sekä muutama perunalohko. Iso annos, en jaksanut kaikkea vaikka yritin parhaani.

Surtido de Sorbet, salsa de Fresa, 8,8 €

Jälkkärissä oli tiukka (tai lähinnä kaukaa viisas) ja tilasin jouluisen juustokakku(överien) sijaan sorbettilajitelman mansikkamelballa. Pelkäsin ähkyn lisäksi myös mahdollista liivatetta enkä jaksanut alkaanselvottää asiaa. Ainakin mangosorbettia ja jonkinlaista marjasorbettia. Kaikki, jotka ottivat juustokakkua (eli aika moni) kokivat annoskateutta! Haha!

Torta de queso con chocolata blanco, jouluinen valkosuklaakakku 8,9 €

Ja ymmärrän kyllä, koska jouluinen valkosuklaajuustokakku oli todella tuhti. Kanelinen maku teki muutenkin tuhdista tortusta myös tunkkaisen makuisen. Jäi vähän ikävästi kitalakeen. Jep, maistoin, vaikka varmasti oli käytetty liivatetta, joka myös tekee kakut tunkkaisiksi.

Amigo on hyvä ravintola, varsinkin, jos tykkää pihvistä. Kaikki pihvin ottaneet kehuivat! Keskivertoa kalliimpi, mutta peittoaa toisen ikiaikaisen espanjalaisen eli Parrilla Espanolan. Tietysti pitäisi kait syödä tapaksia ja pihviä voidakseen todella arvostella espanjalaista ravintolaa, mutta menkööt. 

Ai että miten pikkujoulut meni? No aika kosteasti. En nukkunut yötä kotona Riksussa vaan iskällä Vantaalla, mutta selvisin bf:n äidin tilalle talkootöihin, kuten lupasin, ja vain 15 minuuttia aikataulusta myöhässä. Tosin en enää koskaan lupaa bileiden jälkeen ehtiväni seuraavana päivänä yhtään minnekään.

Amigo
www.rafla.fi/amigo
Tehtaankatu 12
Helsinki

lauantai 16. tammikuuta 2016

Synttäri-illallinen Sinne Helsingissä


Huh! Liikaa treenejä ja liian vähän unta tekee huonon bloggaajan. Kuusi tuntia unta kaksien treenien päälle ei oikein riitä eikä mini joululomakaan oikein riittänyt. Mutta yritän parantaa tapani ja blogata kerran viikossa, mikäli mitenkään mahdollista!

Palaamme siis viime marraskuum 10. päivään eli syntymäpäivääni, kun minä, vanhempani ja poikaystäväni meninne Sinne Helsinkiin syömään. Sinne Helsinki on Porvoosta kotoisin olevan Sinnen sisarravintola, jossa kävin iskän kanssa 2013 kypsyysnäytteeni jälkeen. Ruoka oli erinomaista ja miljöö hieno, joten en odottanut vähempää helsinkiläisestä paikasta.

Pimeänä marraskuisena iltana paikka on tunnelmallinen. Etuosan Delissä on kymmenkunta pöytää ja takaosan Puutarhassa muutama lisää sekä seinän vierellä looseja. Takaosassa on kauniita viherkasviseiniä, joten tunnelma on tosiaan kuin puutarhassa istuisi. Kuohuvaa lasiin ja menua tutkimaan! 

Menussa on menuita, mutta kukaan muu ei ollut niistä kiinnostunut, niin menimme yksittäisillä valinnoilla. Merenelävien ystävät eivät pety, mutta kasvisruokailijakin löytää jotain. Alku-, pää- ja jälkiruokia on aina muutamaa erilaista ja niillä on aina omat nimet, kuten Salla ja Värtsilä.

Lax: Sokerisuolattua lohta, kukkakaalipyreetä ja isöäidin kurkkua 15 €



Iskä ja poikaystävä vakitsivat lohiannoksen. Ja tykkäsi. Annos myös hiveli silmää, kuten yki 15 euron alkupala-annoksen kuuluukin.

Soppa: Kermaista maa-artisokkakeittoa ja Oulunjärven muikunmätiä 14 €
Äiti valitsi maa-artisokkakeittoa. Kauniin näköinen ja herkullinen annos sekin.

Barentsinmeri: Paistettua kuningasrapua, vesimelonia ja soijatapiokaa 16 €
Minä valitsin kuningasrapua, sillä lohta ja maa-artisokkaa tulee syötyä useammin, ja lisäksi soijatapioka kiehtoi.

Päivän kala, valkopapu-maissicassouket ja tomaattivaahtoa 30 €
Nyt kun katselen menua niin mietin, miksi en ottanut kasvisannosta eli paistettua herkkutattia, uunipunajuurta ja kotijuustoa (25 €). Noh, ehkä tuon punajuuren takia, sillä vihaan sitä. :D Päivän kala oli kyllä hyvää, joko siikaa tai nieriää muistaakseni.

Omppu: Lämmintä omenamannaa, kinuskia ja kauraa 11 €
Iskä otti Omppua. Hyvin usein, jos listalla on jokin omenainen jälkkäri, hän tilaa sen. Ja omenainen jälkkäri sopii hyvin myöhäiseen syksyyn.

Värtsilä: Mehustettuja Värtsilän vadelmia, pistaasia ja vakkosuklaavaahtoa 12 €
Värtsilä olisaanut oman annoksensa. Ihanan näköinen! Ja samoin makuinen.


Choco: Suklaafondant, suolapähkinäcrokanttia ja mantelijäätelöä, 13 €
Pakollinen "oozing"-kuva. Suklaafondant on haastava, koska vaikka ulkokuori on paistunut, on sisällön valuttava ulos leikatessa. Siksi fondant on kaikkien kokkikisojen vakiohaaste. Olisinko itsekin joskus koettanut...

Sinne Helsinki, sinne kannattaa mennä. Heh heh, olipas hyvä... Mutta ihan oikeasti kannattaa. Annokset ovat kauniita, raikkaita ja herkullisia.

Sinne Helsinki
Eerikinkatu 2, Helsinki
www.sinnehelsinki.fi

perjantai 13. marraskuuta 2015

Halloween-teemaiset synttärituparit

Muutettiin tosiaan poikaystävän kanssa maall... tai siis Riihimäelle *köh* maalle *köh* juhannuksen jälkeen. Päästiin juhlimaan tupareita vasta nyt poikaystävän vanhempien maatilakeimuroiden loppusyksystä helpotuttua. Samaan kasaan kannatti heittää myös synttärieni juhlinta (virallinen päivä oli tiistaina, olen siis nyt 28, jee!), koska päätimme pitää bileet tässä kuussa. Meinasi mennä sählingiksi, kun samalla illalle meinasi osua poikaystävän vanhempien järkkääät sukukekkerit, mutta onneksi ne saatiin siirrettyä seuraavalle sunnuntaille.

Olen aina halunnut pitää Halloween-bileet eikä minua estänyt edes se, että kaveri piti edellisenä viikonloppuna eli juuri Halloween-päivänä, omat synttäribileet poikaystävänsä kanssa (ei Halloween-teemalla sentään). Joten viikko myöhässä tai ei, who cares! Joulusuklaatkin on ollu kaupoissa jo kuukauden... Halloween it was ja oli hämähäkinseittikuvioitua pöytäliinaa, hämähäkkikoriste ulko-ovessa, luuranko- ja lepakkokoristeita sisällä ja poikaystävällä karmea luurankopuku ja mulla valtava noidan hattu! Ahdoin itseni myös korsettiin noidan asua varten, joten hommat oli vielä vähän kesken kun kaveripariskunta ehtikin paikalle puolta tuntia etuajassa. :D 

Onneksi sain lopulta kaiken valmiiksi, vain 15 minuuttia myöhässä. Ja onneksi on poikaystävä, joka avasi ovea, tarjoili vieraille skumppaa ja leikkasi leipää pöyään minun häärätessä levitteiden kanssa. :D Ei mee aina nappiin, mutta menkööt.


Halloween-juhlissa pitää tietenkin olla Halloween-kakku! Eli järjetön, nelikerroksinen suklaakakku itsetehdyllä lakritsikastikkeella ja sitruunatuorejuustolla (ei itsetehtyä siis!) sekä oranssilla sokerikuorrutteella ja Halloween-koristeilla (kyllä itsetehdyillä). Sulatin siis kahdessa desissä kermaa ja kahdessa desissä maitoa pehmeää lakritsia kastikkeeksi ja täytin perus-suklaakakkupohjat sillä sekä maustamattoman ja sitruunatuorejuuston yhdistelmällä. Oranssi sokerikuorrute löytyi kaupasta; onneksi Halloween on tullut jäädäkseen ja kaupasta löytyi sellaista valmiina! Viimeistelin kurpitsa-, haamu-, lehti- ja ristikoristeet itse. Haamuista tuli tosi söpöjä, vaikka itse sanonkin!


Kakku näyttää tässä vähän sieneltä. :D Halusinkin oranssin kuorrutuksen vähän yli kakun reunojen. Ei välttämättä ollut paras idea, sillä kesken kaiken jäähdytystä se mokoma luiskahti kakun päältä parvekkeen liinalle! Aaargh! Onneksi sain sen avattua ehjänä ja siirrettyä kaiken takaisin paikoilleen. Kieltämättä kakku oli vähän kenossa....

Kakkuhan on siis niin IN kuin vain voi olla, sillä se edustaa leivontamaailman uusinta trendiä (siis Suomessa; ulkomailla tämä on ollut jo jonkin aikaa) eli se on naked cake. Kakkua ei siis kuorruteta reunoilta vaan sen täyte näytetään kaikelle kansalle. Se on siis naku. 


Kaikkein hikisin urakka oli muumiokeksien tekeminen. Olin ostanut kaupasta hattivatti-piparkakkumuotin, jolla taiteilin suklaahipputaikinasta pipareita. Sellainen rasvainen taikinahan on pain in the ass, jos yrittää ottaa mitään muotilla. Piparitaikina on sitten erikseen ja siinäkin suosittelen vahvasti kaupan valmistetta. :D 

Noh, olin sentään sen verran fiksu, että kaulitsin taikinan suoraan pellille. Näitähän ei siis nostella mihinkään, ellei halua umpijauhoisia keksejä. Ja suklaakin täytyy rouhia ihan silpuksi. Oli se vaan hidasta, kun kaikki muotin ympärillä ollut keksitaikina piti kaivella pois veitsellä. Mutta mielestäni lopputulos oli onnistunut! Hattivatit turposivat uunissa juuri sopivan epämuodostuneiksi ja tomusokerilla sekä punaisella kuorrutteella viimeisteltynä niistä tuli ihan muumion näköisiä! Vanhemmatkin nauroivat niille kuollakseen, kun näytin kuvia. :D

Söin tässä viimeiset tänään, kun lohdutin itseäni kipeyden kourissa kotona. ;)


Bileiden teeman varmistuttua googlailin vähän inspiraatiota esimerkiksi Pirkan ja Fazerin Halloween-ohjeista. Fazerilla oli hauskat turkinpippurirouheella höystetyt marengit, jotka oli tuunattu haamuiksi. Joo! Kolme valkuaista (hitto ne keltuaiset ovat olleet odottamassa pääsyä johonkin hedelmätahnaan...parasta heittää pois), 2,5 desiä sokeria, pursotus korkeiksi keoiksi uunipellille ja tunniksi 130-asteiseen uuniin. 


Tulos oli ehkä enemmän Elvis-tukkaiset hirviöt, kuin haamut; varsinkin koristelun jälkeen. Punainen elintarvikeväri (sellaista piparin kuorrutukseen tarkoitettua putkilosta) ja pehmeät hopeapallot olivat loistavat silmiksi ja sitten vielä sulatettua suklaata lisäkoristeiksi. Hauskointa näissä oli se, että kaikki hieman repeilivät ja jokaiselle muodostui täten (useimmiten alaspäin osoittava) suu. Epic. Eiväthän ne paljolta maistuneet, mutta ihan jees! 

Päästin itseni helpolla suolaisen kanssa, mutta toisaalta en, koska tein siis patonkiviipaleille kolmea dippiä: tonnikalaa, kylmäsavustettua lohta ja tofua ranskankermalla, yrteillä ja kevätsipulilla. Joten siitä ei kuvia tällä kertaa.

Bileet sujuivat hyvin ja muutama vieraskin oli pukeutunut! Saimme glögiä, punkkua, viherkasveja, suklaata ja paljon skumppaa. Jatkoilla paikallisessa klubissa meni pilkkuun asti ja seuraavana päivänä isänpäivän juhlinnassa oli hieman väsynyt olo. :D Noh, kerrankos sitä.