keskiviikko 24. marraskuuta 2010

La vie en delicious à Paris! Part trois




Aperitiivit</strong>

Viimeistä Pariisin postia viedään! Uskomatonta, että matkasta on jo kuukausi... Lauantai-iltana suuntasimme siis iskän kanssa kohti Montmartren kukkulaa ja Sacre Coeur-kirkkoa. (Kirkon nimi on muuten Pyhä Sydän suomeksi, blog.huom.) Jouduimme odottelemaan äkillisen ukkoskuuron laantumista ensin metron sisäänkäynnin suojissa ja sen jälkeen läheisessä brasserie'ssa. Mai Tai minulle, Calvados ja cappuccino iskälle.



Loman rypäle: Chardonnay

Kirkolla käynnin jälkeen lähdimme etsimään illallispaikkaa ja sitä saimmekin sitten etsiä! Haahuilimme jotenkin koko ajan alueella, jossa ei ollut paljon ravintoloita tai jos oli, niin ne eivät sitten olleet millään mieleisiä molemmille. Lopulta, varmaan tunnin kävelyn jälkeen löysimme sopivan paikan ja vielä ihan metron vierestä. En ottanut sisäänkäynnistä kuvaa (olin kait niin hyvilläni, että vihdoin löytyi sopiva ravintola!), että vain marssimme sisään. Koska läheinen metro oli nimeltään Saint-Georges, esiintyi se myös ravintolan nimessä. Sentään jotain muistan. :D

Ravintola oli kahdessa kerroksessa ja valitsimme paikat toisesta kerroksesta. Myös keittiö sijaitsi yläkerrassa. Tilasimme alkuun taas pullollisen valkoviiniä, Chardonnay'tä, joka olikin ns. loman vakiorypäle. Iskä otti kerran punaviiniä, mutta muutoin jaoimme aina Chardonney-pullon. Se on lempirypäleeni, joka ei vielä ole koskaan pettänyt.




Vihreät pavut

Melko tuhdin lounaan jälkeen ei tehnyt mieli kauheasti syödä enää illalla, joten tilasin alkuun pelkät vihreät pavut. Tosi kulinaristista! :D Iskä otti taas etanat, olisi varmaan pitänyt munkin, Pariisin kunniaksi...




Salaatti juustolla

Pääruuaksi valitsin, yllätys yllätys, salaatin! Mozzarella-salaatin ollakseni tarkka. Salaattia, tomaattia, oliiveja, paprikaa, anjoviksia ja mozzarella-juustoa nyt ainakin siinä oli. Ihan jees annos, muttei siis todellakaan mitään gourme'ta ja ehdottomasti kalpeni edellisten illallisten rinnalla. Noh, ainakin sain kevyt illallinen-toiveeni täytettyä, sentään joku ilta... ;)

Iskä taisi ottaa jotain lihaa, josta en edes ottanut kuvaa, sillä annos muistutti perunalohkoineen ja lisukesalaatteineen ihan huoltamoketjun annokselta. Hmm. Ruoka siis oli ihan hyvää, muttei edellisten paikkojen veroista eikä nyt todellakaan tunnin etsinnän arvoista. Emme edes ottaneet jälkkäreitä, mutta onneksi se asia korjaantui seuraavana päivänä...




Manteli-croissantit</strong>

Toisen hotelliaamiaisen jälkeen päätimme katsastaa Eiffel-tornin, sillä aikaa ei ollut kauaa, ennen kuin piti lähteä juna-asemalle. Päätimme istahtaa cappuccinoille läheiseen kahvilaan (elämäni kallein cappuccino, 6,5 euroa!!), jonka nimessä oli tietysti Eiffel. Nähtyäni vitriinissä mantelilastuilla kuorrutetun croissantin oli minun pakko maistaa sellaista ja niinpä tilasin sellaiset minulle ja iskälle. Pari lempi ruokabloggaajaani ovat hehkuttaneet mantelicroisantteja useasti, joten ihan uteliaisuudesta oli pakko kokeilla. ;) Ja onneksi kokeilin! Croissantin sisällä oli jonkinlainen vaniljainen makea täyte, jonkinverran suklaahippuja ja päällä mantelilastuja ja tomusokeria. Mmm! Varsinainen sokeripommi. :) Miinuspisteitä tosin melkoisen pehmeästä pohjasta. Se vaikutti melkein raa'alta, mutta oli varmaan (ainakin toivottavasti!) vain istunut vitriinissä jonkin aikaa. Onneksi päällysosa oli sentään ihanan lehtevä. Paras leivonnainen! Ja korvasi järkyttävän hintaisen juoman. :D




Salaatti+kasvispiiras

Ja pitihän sitä vielä saada murua leuan alle ennen kotimatkaa. Lounastimme hotellin lähellä olleessa Tex Mex-tyyppisessä ketjuravintolassa. Valitsin kasvissalaatin, jonka mukana tuli myös herkullinen kasvispiiras. Melonia, retiisejä, artisokansydämiä, kesäkurpitsaa, kirsikkatomaatteja... Nams! Piirakka taas sisälsi lehtitaikinaan käärittynä grillattuja vihanneksia, mm. paprikoita.




Voileipiä

Iskä valitsi kolmiovoileipäannoksen. Muistaakseni sisällä oli tomaatin ja salaatin lisäksi kanaa. Ja nälkä (jos sitä nyt mahti-croisanttien jälkeen edes oli) lähti.




Suklaata!

Ja pakkohan tämä(kin) posti on päättää suklaaseen! :) En syönyt Pariisissa yhtään suklaata, joten pakkohan asia oli korjata, vaikka sitten juna-asemalla. Ostin neljä varmaan isointa konvehtia pienestä suklaapuodista kotimatkalle. Sisältivät mm. pistaasimarsipaania (toinen konvehti vasemmalta;yök, ikävä yllätys joten söin vain suklaakuorrutteen), riisimuroja (iso möhkäle) kahvin makuista ganachea (oikeinpuolimmaisin pala). Näiden avulla parin tunnin junan odotus asemalla taittui paljon joutuisammin. :)

Pariisin reissu oli siis upea! Mahtavaa ruokaa ja juomaa sekä ihanaa arkkitehtuuria ja kaunista kaupunkikuvaa! Myös matkaseura oli loistava; aivan täydellinen breikki LLN-elämään, siis. Jos siis et ole vielä Pariisissa käynyt, niin hopi hopi matkaan! Ehtii vielä joulumarkkinoille, ja joku vuosi minä kyllä aion viettää joulun Pariisissa!

perjantai 19. marraskuuta 2010

Les delices de Paris, part deux



Vins & Terroirs

Bonjour encore à Paris! Ah, olisinpa edelleen siellä enkä viluisessa Louvain-la-Neuvessa! Viluinen Pariisikin olisi kivempi. (Joten tässä vaiheessa voi esittää kysymyksen, miksi ihmeessä laitoin Belgian vaihtokohteena ennen Pariisia? En itsekään enää edes tiedä...) Mutta asiaan! Perjantai-iltana olimme päättäneet iskän kanssa illastaa latinalaisessa korttelissa eli 5:nnssä ja 6:nnssa kaupunginosassa. Kiertelimme katuja ja ihastelimme (tai ainakin minä ihastelin) kahviloista, brasserie'sta ja muista liikkeistä tulvivia lämpimiä valoja. Muutaman ravintolan menun katsastettuamme päädyimme oheiseen Vins & Terroirs -paikkaan. 



Katkarapualkupala

Pitää tästä lähin ruveta aina kirjoittamaan ulkomailla tilaamani ruokien nimet ylös! Eikä ole mielessä ensi kertaa... Tilasimme molemmat alkuun katkarapuja, jotka ikävä kyllä saapuivat aivan liian ison kastikemäärän kanssa. Jopa iskän mielestä soosia oli liikaa, mutta toisaalta, sana "sauce" eli "kastike" oli esiintynyt annoksen nimessä joten olisi ehkä kannattanut miettiä vähän... Hyvää annoksessa oli katkarapujen alta paljastunut avocado. Nams! Ilman kastiketta annos olisi ollut mukavan raikas. Nooh, se on se kielimuuri...



Kasvislautanen: mm. kasvispiiras, perunoita, papuja, sieniä sekä porkkanaviipaleita

Onneksi alkupalat pelasti (sekä hyvä viini, että) ihana kasvislautanen! Vins &amp; Terroirs'n versio oli vieläkin parempi kuin torstainen kasvisruoka, sillä tässä versiossa oli mukana suussasulava kasvispiiras. Sen täytteestä ei ole enää muistikuvaa, mutta hyvää se oli! Samoin kuin muutkin mukana olleet kasvikset. Näistä annoksista oppii, että aina ei tartte maustaa kasviksia polttavan tulisiksi vaan myös niiden omat maut ovat toimivia.




Ankkaa taas muistaakseni

Olisiko iskä taas tilannut ankkaa? Himputti, ehdottomasti annosten nimet tästä lähin ylös! Joko ankkaa tai jotain lihaa, mutta mukana tullut sesaminsiemenkastike oli hänestä niin hyvää, että hän oikein pyysi sitä lisää. Ja hyvää se kyllä olikin. Hmm, siitä saisi varmasti mainion salaatinkastikkeen pohjan... *merkkaa muistiin*




Creme brûlée

Iskä tilasi listalta kermapaahtovanukkaan, joka oli kermaisen makea. :D Pinta oli mukavan rapea ja sisältö pehmeä, muttei mitenkään maatajärisyttävän upea makuelämys. Perushyvää. P.s. oletteko nähneet Amélie-elokuvan? Siinähän Amélien lempiasioita oli paahtovanukkaan kuoren rikkominen lusikalla. :)



Maailman paras jälkiruoka: Suklaamacaron ja suolainen karamellijäätelö

Minun ei ensin pitänyt tilata mitään, mutta niin vain siinä kävi, että tilasin kuitenkin. Ja onneksi tilasin, sillä sanat eivät riitä kuvailemaan oheisen suklaamacaron-suolainen karamellijäätelö-annoksen ihanuutta! "Suolaista jäätelöä?" te sanotte. Jep. Suolaisen ja makean yhdistelmä on aivan taivaallinen (siksi yhdistelmä suklaa ja suolakiteet ei ole mitenkään tavaton) ja nyt vasta sen itse asiassa huomasin! Pieni suolaisuus sopi aivan uskomattoman hyvin karamellijäätelön kanssa yhteen ja iso suklaamacaron (tai itse asiassa kaksi) oli piste iin päälle! Jokaisen kalorin arvoinen, mon dieu! Kumpa tuota jäätelöä saisi Suomesta! Onneksi sitä kuitenkin saa LLN:stä ja olenkin sitä jo synttäreiden kunniaksi kerran maistanut. Pitänee vielä käydä syömässä ennen kuin palajan Suomeen... ;)

Vin & Terroirs
"Cuisine Gourmande de Tradition À la Découverte de Vins de Propriété"
66, rue Saint André des Arts
75006 Paris
alue: St. Germain des Prés
lähin metro: St. Michel

Illallisen jälkeen kiertelimme vielä vähän 5:nnen ja 6:nnen korttelin alueella ja istahdimme vielä viinilasillisille, olisiko jopa ollut Café Fioren lämmitetylle terassille. Vastapäätä sijaitsi kuitenkin Brasserie Lipp, joka on erityisesti poliitikkojen suosiossa. Emme siis nähneet poliitikkoja, mutta joka tapauksessa. Lähes kaikkien brasserien terassit olivat lämmitettyjä, joten ulkona saattoi istua myöhäänkin. Eikä ilmakaan ollut liiemmin kylmä, varsinkaan, kun yllä oli iskän tuoma talvitakki. :)



Salaatti à la Nicoise

Seuraavana päivänä kirpputori- ja shoppailukierroksen jälkeen pysähdyimme lounaalle johonkin ravintola-baari-yhdistelmään (pahoittelut, kuva puuttuu taas...) lähelle Chaussée d'Antin La Fayetten metroasemaa. Minä valitsin nizzalaisen salaatin, joka on siis salaatti tonnikalalla, perunalla, anjoviksilla, keitetyllä munalla, vihreillä pavuilla, oliiveilla ja muilla salaattiaineksilla. Annos oli isompi, kuin mitä odotin! Mutta shoppailukierroksen jälkeen olikin jo nälkä, joten eipä annoksesta nyt paljoa jäljelle jäänyt. Olisi tietysti ollut hienoa, jos tonnikala olisi ollut ihan tuoretta, mutta silloin annos olisi ollut sen verran kalliimpi, etten välttämättä olisi sitä edes tilannut. No, purkkikamakin menee, kun on tarpeeksi muita parempia aineksia ympärillä. :)




Munakas

Iskä tilasi munakkaan, joka maistui myös. Paikka oli mukava ja melkoisen suosittu, sillä kahden aikaan tarjoilijat saivat todella juoksennella paikasta toiseen kantaen juomia, annoksia ja huudellen välillä tilauksia keittiöön. Meidän tarjoilijamme joutui vielä kysymään kertaalleen tilaukset ja sitten toi meille aluksi vahingossa punaviinit valkoviinien sijaan. Kiiressä sattuu kaikenlaista, mutta siinä tapauksessa olisi parempi kirjoittaa tilaukset ylös. No, joka tapauksessa onnistunut lounas kivassa paikassa. Ainakin jalat sai levähdystauon. :)

Lounaan jälkeen suunnistimme Champs Elysées'lle vähän ikkunaostoksille, ennen kuin kävimme kahvilla (Starbucksilla) ja suuntasimme Place de Concorden kautta viemään tavarat hotellille. Illalla suuntasimme kohti Montrmartea ja Sacré Coeurin kirkkoa... Mutta siitä ensi kerralla, kun palaan Pariisiin vielä viimeisen kerran. ;)

maanantai 8. marraskuuta 2010

Pariisin herkut, osa 1

Bonjour, bonsoir, à tous! Satumainen neljä päivää Pariisissa on takana, mutta mahtavat muistot jäivät! (Ainakin vyötärölle, veikkaan. :D ) Neljään päivään mahtui hyvia ruokapaikkoja, hyvää viiniä ja tietenkin myös herkkuja! Jos haluat tietää, mitä muuten olen tehnyt Pariisissa kuin syönyt, niin klikkaa itsesi Chicin blogiin, jonne kirjoitan kaikki ruuattomat jutut Pariisista.... Linkki löytyy tämän postin lopusta, jotta maltatte sentään lukea tämänkin postin. ;) 



Ensimmäisen illan illallisravintola

Torstai-iltana 22.10. tapasimme siis iskän kanssa Gare du Nordin juna-asemalla. Asettauduttuamme hotelliin ja nautittuamme alkudrinkin Hard Rock Cafèssa lähdimme takaisin Republicin metroasemalle päin, jonka (ja samalla myös hotellimme) läheltä löysimme ensimmäisen ruokapaikkamme. Ravintolan saksalainen nimi ei ollut hämäystä vaan ravintolasta sai tilata kunnon saksalaisia herkkuja à la Oktoberfest ja viereiseen pöytään kannettiinkin valtaisia liha-kaalisalaattivati. Onneksi listalta löytyi myös muunlaisia herkkuja, kuten salaatteja, mereneläviä, alkuruokia, jälkkäreitä sekä lihaa ja linturuokia eri muodoissa.



Akvaario

Heti eteisaulasta löytyi akvaario täynnä eläviä hummereita! Taatusti tuoretta.



Vuohenjuustomoussea ja paprikakeittoa purkissa

En olekaan vähään aikaan syönyt vuohenjuustoa, joten sitähän piti tietysti saada. En ymmärtänyt listan selitystä ihan 100 prosenttisesti, joten olin yllättynyt, kun eteeni kannettiin purkki, jonka alaosa oli kylmää ja sakeaa paprikakeittoa, jonka päällä oli kermaista vuohenjuustomoussea. Nams! Todella maukas yllätys! Maistoin ensin pelkkää vuohenjuustomoussea (olisi voinut maistua vahvemmin vuohenjuustolta, mutta eipähän ainakaan hallinnut muita makuja ja oli samettisen pehmeää) ja sitten sotkin sen paprikakeittoon. Tuloksena oli ihanan harmoninen yhdistelmä samettisen pehmeää vuohenjuustoa ja paprikan pirteää makua. (Ainakin muistaakseni se oli paprikaa!) Toimi loistavasti kylmänä alkupalana, aivan kuin gazpacho kymmenenteen potenssiin. Nams! Täytynee kokeilla myös kotona. *kirjoittaa muistiin*



Etanoita

Iskä valitsi alkuun valkosipuli-yrttivoissa paistettuja etanoita, joita kehui. Maistoin maustevoita ja se oli tosiaan ihanan valkosipuli-yrttistä.



Kasvislautanen: mm. paprikaa, artisokansydämiä, tomaattia ja ituja

Listan salaatit kuulostivat liian isoilta annoksilta, ja heti nähtyäni lislatta kasvislautasen, oli minun pakko tilata se. Ja se kannatti! Ihania, grillattuja vihanneksia, jotka sulivat suussa ja olivat juuri sopivan kevyt pääruoka. Ravintola on hyvä, jos listalta löytyy yksikin kasvisannos.



Ankkaa, perunoita ja pippurikastiketta

Iskä valitsi ankkaa. Aika aneemisen näköinen annos, mutta iskä vannoi syöneensä salaattia töissä. :) Ankka oli hänestä juuri sopivasti paistettua (medium) ja mukana tullut pippurikastike maukasta ja sopivaa ankan maun kanssa.



Crêpes vaniljajäätelöllä, kermavaahdolla ja suklaakastikkeella

Iskä halusi ehdottomasti kokeilla lettuja kaikilla herkuilla. Huh huh, mikä annos! Maistoin vähän ja se oli juuri niin hyvää, kuin miltä se näytti. Kuinka letut, kermavaahto, vaniljajäätelö ja suklaakastike voisivatkaan mennä vikaan? Iskä kyllä myönsi, että vähempikin olisi riittänyt, mutta noh, näin loman alun kunniaksi... ;)



Hedelmäsalaatti ja litsi-sorbetti

Itse otin vähän kevyemmän otteen aterian päätteeksi nähtyäni listalla hedelmäsalaatin litsi-sorbetin kera. Litsi-hedelmiä kasvaa Aasiassa, jossa ne ovat erittäin suosittuja juuri jälkiruuissa, kuten jäätelöissä ja juomissa. Hedelmän haju on kaamea, mutta maku onneksi hyvä. En nyt osaa verrata sitä enää mihinkään, mutta siis raikas, kevyt hedelmän maku. Jälkkäri oli juuri sopiva makea päätös illalle. Chardonney toimi hyvänä kumppanina läpi aterian.



Hotelli Bristolin aamiainen: kaksi kroisanttia, kaksi sämpylää, pannu kahvia/teetä (maitoa pyydettäessä), voita ja hilloa (6,5 €)

Päätimme katsastaa hotellin aamiaisen heti ensimmäisenä aamuna, mikä ei sinänsä välttämättä ollut paras idea, koska vastapäätä oli ihanan näköinen boulangerie, joka ikävä kyllä oli kiinni viikonloppuna ja niinpä emme päässeetkään käymään siellä. Lauantaina kävimme hakemassa Carrefourista take away-aamiaiset (jogurttia, croissant isälle ja pan au chocolat minulle), mutta kaiken ollessa sunnuntaiaamuna kiinni, oli pakko taas luottaa hotellin aamiaisen voimaan. 

Kuudella ja puolella eurolla siis sai kaksi kroisanttia ja sämpylää, voita ja hilloa sekä kahvia, pyydettäessä maidon kanssa. Pitkästä aikaa vuosiin oli ihan kiva syödä croissantteja, mutta kyllä se on kuitenkin jogurtti, jolla minä mieluiten aamuni aloitan. Mutta, quand on est à Paris, kun ollaan Pariisissa... (Suklaalevite olis kyllä kans ollu mahtava. ;) )



Itämainen lounas

Versaillesin jälkeen söimme myöhäisen lounaan klo neljän aikaan Louvren vieressä/alapuolella sijaitsevan ostoskeskuksen food courtissa. Iskä nautti sämpylän ja katkarapuvartaan, minä hain yhdeksän mezen lajitelman lähi-itäisestä...siis, miten Lähi-Itä taipuu? No, joka tapauksessa, olen unohtanut ravintolan maan, olisiko ollut Libanon? Syyria? Taas kävi näin... No, minä siis söin herkkulautasen mm. kikherneitä, marinoituja porkkaa, kurkkua sekä munakoisoa. Tulista, mutta hyvää! Ja nyt kun kattelen tuota lautasta näin jälkeenpäin ni tajuan, et toi annoshan on ihan hervoton! :( No, itse en itselleni annostellut ja olin kyl nii nälkäinen, että söin kaiken. Ja vihanneksethan on hei kevyttä anyway.



Macarons

Jälkkäriksi oli pakko ostaa macarons läheisestä leivostiskistä, Pariisissahan sitä ollaan ja macarons on très à la Paris! Vasemmalla karamelli-macaron, oikealla pistaasi. Pistaasin kuori oli melkoisen kova, mutta maku kuitenkin tunnistettavissa pistaasiksi, vaikka olisi se voimakkaampikin voinut olla. Karamelli taas oli pehmeämpi ja ihanan karammellin makuinen! Iskäkin maistoi ensimmäistä kertaa macaronia ja sanoi aika äkkimäkeäksi. No, niinhän se on, mutta siksi ei tarvitsekaan syödä montaa. (Näh, ketä mä huijaan? Tiskissä oli 6-7 eri makua ja varmasti olisin voinut maistaa kerralla kaikkia. :D )

Keskeytän postin nyt tähän ja jatkan perjantain illallisella...toivottavasti pian. À bientôt, nähdään pian! :)