Triplasuklaa-karpalobrookies

Karpalo-valkosuklaabrookies

Kukapa ei tykkäisi brownies-leivonnaisista, noista suklaisista ihanuuksista? Parhaimmillaan silloin, kun reunat ovat kiinteytyneet, mutta keskusta on vielä pehmeä. Brownie-taikinaan voi lisätä maun mukaan lisää rouhittua suklaata tai pikakahvijauhetta tai karkkeja tai pähkinöitä...

Entä kukapa ei tykkää kekseistä? Rouskuvista tai sitten sitkeistä, höystettyinä lempiherkuillasi, kuten suklaarouheella, pähkinöillä tai karkeilla. Kenties jopa kuivatuilla marjoilla. Tai sitten keksitaikinasta voi jättää munan kokonaan pois ja tarjota taikinaa raakana. Tai juustokakun sisällä.

Entä sitten, kun yhdistää browniet ja keksit? Syntyy yksi leivontavillitys lisää eli brookies. Tämä juttuhan on jo melko vanha, Suomeen brookiesit rantautuivat viime vuonna ja Jenkeissä ne ovat tietysti olleet pinnalla jo monta vuotta, kuulemma ovat Brooklynistä kotoisin. Mutta siitä viis, yhdistelmä toimii.

Tein näitä perinteiselle The Joulukalenteri -maratonille (kyllä, se on minun ja kaverini jouluperinne) sekä edellisen päivän Itsenäisyyspäivän kekkereihin. Todella hyviä! Tosin pidin itse eniten tuosta keksitaikinasta, jossa makeaan yhdistyi karpaloiden kirpeys. Brownieosa oli liian tuhtia jopa minun makuuni (siihen tulee myös kaakaojauhetta suklaan lisäksi), joten voisi kokeilla tehdä pelkäm suklaisen brownien ensi kerralla. Tätä kun voi varioida loputtomiin.

Ylläolevasta Brooklyn-linkistä löytyy Hesarin sivuilta Brookies-ohje, jossa brownietaikinaan on käytetty tummaa suklaata mutta ei kaakaojauhetta. Alla kuitenkin se HS:n ohje, jolla nämä tämän postauksen brookiesit on tehty:

Brownies-pohja:
75 g voita
1½ dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl kanelia
2 kananmunaa
2½ dl sokeria
1½ dl suolattuja ruskeita manteleita
1½ dl vehnäjauhoja
150 g maitosuklaata

Cookies-kerros:
150 g valkosuklaata
1 dl kuivattuja karpaloita
100 g huoneenlämpöistä voita
1½ dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 iso kananmunaa
3¾ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
¼ tl suolaa

Kanelikermavaahto:

(jätin tämän välistä)
2 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
½ tl kanelia

Tee ensin brownies-pohja. Sulata voi. Sekoita joukkoon kaakaojauhe ja kaneli. Jäähdytä seos. Vatkaa kananmunat ja sokeri kulhossa kevyesti vaahdoksi. Kaada joukkoon kaakao-voiseos ja sekoita tasaiseksi.

Hienonna suolatut mantelit veitsellä karkeaksi rouheeksi. Sekoita vehnäjauhot ja mantelit keskenään ja lisää taikinan joukkoon. Rouhi maitosuklaa isohkoiksi paloiksi, lisää taikinaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Vuoraa leivinpaperilla 20 cm x 30 cm:n kokoinen uunivuoka. Levitä brownies-taikina tasaisesti vuokaan. Nosta vuoka jääkaappiin puoleksi tunniksi. Tee tällä välin cookies-taikina.

Rouhi valkosuklaa veitsellä. Hienonna karpaloita hieman.

Vatkaa voi, sokeri ja fariinisokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmuna ja vatkaa tasaiseksi.

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, sooda, vaniljasokeri ja suola keskenään. Lisää jauhoseos voi-sokerivaahdon joukkoon ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Lisää valkosuklaarouhe ja karpalot ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Nostele cookies-taikinaa lusikalla nokareiksi brownies-taikinan päälle. Se leviää pohjan päälle.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes brownies tuntuu reunoilta kypsältä. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja leikkaa paloiksi.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Mausta vaniljasokerilla ja kanelilla. Tarjoa leivonnaisen kanssa.

(Melkein gluteenittomat) Tuparit

Hei vaan, rakas lukija! Toivottavasti joulusi oli oikein rentouttava ja täynnä hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa. En toivottanut viime bloggaukseni jälkimainingeissa hyvää joulua, sillä uskoin ehtiväni vielä blogata jotain ennen Kiuruvedelle lähtöä, mutta en sitten tietenkään jaksanut. *sigh* Noh, joka tapauksessa, henkisesti toivon sinulle ja läheisillesi oikein hyvää joulua! Toivottavasti pukki oli antelias. ;)

Tässä postauksessa mennään hieman ajassa taaksepäin lokakuun alkuun, jolloin minä ja hr A vietimme tupareita yhteidessä kodissamme. Nimetkin saimme viivästysten jälkeen oveen ennen tupareita, jee! Meno oli mahtava ja sulassa sovussa juhlivat sekä minun että hra A:n kaverit. Ja ruoka maistui (ainakin uskon niin.)

Sitruunainen lakritsi-suklaakakku

Kakuksi valikoin hieman oman maun mukaan tehdyn suklaisen sitruuna-lakritsikakun. Romanttisessa hengessä pääsin myös kokeilemaan lahjaksi parisen vuotta sitten saamaani sydänvuokaa. Osaan minäkin olla romanttinen... 

Kakkupohja oli perinteinen suklaakakku, varmaankin smittenkitchen.com-blogista. Koska vieraaksi oli tulossa yksi keliakiaa sairastava, niin päätin tehdä suurimman osan herkuista gluteenittomina, myös oman kokeilunhaluni siivittämänä. Ei mennyt ensimmäinen kokeilu niin kuin Strömsössä; tästä vähän myöhemmin... 

Mutta synttärikakku onnistui! Tein itse lakristikastiketta sulattamalla gluteenitonta lakritsia kermassa siihen asti, kunnes hermostuin ja tungin mönjän tehosekoittimeen. (Lakritsi sulaa hiiiitaaaasti.) Minun olisi pitänyt ostaa mustaa elintarvikeväriä sillä tietysti musta lakritsi + valkoinen kerma = ruskea seos. Mutta maku oli lakritsinen! (Ja ihan syötävä reilun tomusokeriannoksen jälkeen.) Sitruunatuorejuustoa päälle ja koristeeksi vielä salmiakki-suklaamanteleita (jotka ovat hyvin addiktoivia!). Unelmien sitruuna-lakritsi-suklaakakku oli valmis. Ulkonäöstä huolimatta siitä pidettiin. :) Ja gluteenittomat jauhot toimivat ihan hyvin.

Paahtovihannespannukakku

Kasvissyöjille tein paahtovihannespannukakkua, kuten myös tupareissani muuttaessani ekaan omaan kämppään syksyllä 2008! Silloin oli myös tarjolla lakritsikakkua, tosin juustokakun muodossa! Sitäkin täytyy joskus tehdä uudestaan... Kun en syö lakritsia tai salmiakkia enää, mutta pidän niiden mausta niin sitten niitä täytyy nauttia jossain eri muodoissa aina, kun voi. ;) Tällä hetkellä suosikkituotteeni on esim. Punnitse & Säästä -kauposta saatava lakritsinuutejauhe. Om nom.

Pannukakku on ihan loistava ruoka! Se sopii kasvissyöjille, jotka myös syövät munia ja maitotuotteita, mutta myös lihansyöjät pitävät siitä munien tuoman ruokaisuuden vuoksi. Aion tehdä tätä myös keskiviikon uudenvuodenjuhliin. Toimii loistavasti myös yöpalana juhlien jälkeen.

Katkarapupannari

Tein myös lihaversion eli katkarapupannukakun. Koska pelti oli matalampi kuin kasvispannariin käyttämäni tästä tuli liian ohut ja se vähän tarttui kiinni peltiin. Note to self: jos käyttää tätä pannua niin pannaritaikinaa pitää tehdä 1,5-kertainen annos. 

Kookos-kaakaobrownies ja valkosuklaa-karpaloblondies

Ja koska juhlissa on oltava myös naposteltavissa olevaa makeaa, niin tein myös kaakao-kookosbrownieseja sekä valkosuklaa-karpaloblondieseja, joista jälkimmäiset olivat i-h-a-n-i-a! Ne eivät toimineen minun käsissäni gluteenittomina, sillä ensimmäisellä kerralla rouhittu valkosuklaa painui vuoan pohjalle ja paloi kiinni. Not good. Siispä jätin ne ihan normeiksi ja käytin kaakaobrowniestaikinaan gluteenittomia jauhoja. Ja kostutin ne sokerittomalla kookossiirapilla. 

Kaakaobrowniesien ohje täältä. Toimi suoraan gluteenittomilla jauhoilla. En tee kaakaobrownieta millään muulla ohjeella, kuin tällä. Nimensä veroisia. Valkosuklaa-karpaloblondiesien ohje on vähän hukassa, että mitä mahdoin käyttää... Hesarin ruokaosiosta niitä ei löytyny, joten ehkä käytin tätä Smitten Kitchenin ohjetta, jonka avulla voi tehdä "ikuisuuteen asti muokattavissa" olevia blondieita. Ei vaan, joku ohje se oli, mutta ei edes Glorian Ruoka & Viini. Olisiko ollut jokin K-kauppojen ruokalehti? *sigh* Pitäisi aina blogata näitä heti... Jos törmään reseptiin niin laitan sen tänne, mutta muussa tapauksessa kehotan käyttämään tuota Smitten Kitchenin ohjetta. Sillä pärjää jo pitkälle.

Indiedays Blog Awards 2014 ruokabloggaajan silmin

Alkumaljana kesäistä Fresitaa

Kuten lukijoistani varmasti kaikki tietävät/ovat huomanneet, olen Indiedays Inspiration -blogiyhteisön jäsen. Joka vuosi Indiedays järjestää Blog Awards -juhlat, joissa palkitaan vuoden inspiroivimmat ruoka-, sisustus-, lifestyle-, muoti- ja kauneusblogit. Tuli mieleeni vasta jälkikäteen että olisin voinut hehkuttaa teitä lukijoitani minua äänestämään, mutta ei yksinkertaisesti tullut mieleen! :D En selvästi perusta palkinnoista...

Mutta juhlista perustan! Olin, kuten olen tainnut joka vuosi olla, juhlissa osallistumassa ja nauttimassa tarjotuista herkuista, juomista ja tunnelmasta. Nyt vasta sain vihdoin aikaiseksi blogata juhlan tarjonnasta. Siinä missä muoti- ja lifestyle-bloggaajat bloggasivat asukokonaisuuksistaan ja juhlasta yleensä, minä ruoabloggaajana kirjoitan ruuasta. Pahoittelut sumeista kuvista; kännykkäkamera ei ollut ihan parhaimmillaan hämärässä valaistuksessa.

Suolapalojen menu

Suolaiset olivat melko samanlaiset kuin viime vuonna (jolloin taisi myös olla sushia) eli pieniä suupaloja niin lihan-, kalan- kuin kasvissyöjänkin makuun.

Chevre-viikuna tostadot

Tostadot olisivat voineet mielestäni maistua enemmänkin vuohenjuustolle, mutta niihin käytetty levitehän on aika mietoa. Olisiko jokin rapea tostado toiminut paremmin, kuin melko paksu patonkiviipale? Joka tapauksessa maistuva pala.

Katkarapuvartaat

Luulin ensin näitä katkarapuvartaita kanavartaiksi, sillä ne oli friteerattu ihan kanan värisiksi. Lähemmässä tarkastelussa pyrstöt paljastivat näiden oikean luonteen. Ja tietysti lime-viipaleet sopivatkin paremmin katkisten seuraan. Friteeraus oli tehty taiten eli annos ei ollut liian rasvainen vaan ravun hento maku maistui kyllä. S

Kasvisnyytit

Aasialaistyyliset kasvisnyytit olivat hyviä! Niitä taisi olla viime vuonnakin. Sisällä oli mielestäni ainakin riisinuudeleita, mutta muista elementeistä en ottanut selvää. Nänä olivat kuitenkin todella hyviä.

Kanavartaat

Näistä kanavartaista minulla ei ole mitään sanottavaa, koska en syönyt niitä. Kuvakin on aika huono... Ja täytyy myöntää että hämärässä valaistuksessa vartaat näyttivät raa'alta kanalta. Brr...

Melonia ja ilmakuivattua kinkkua

Kinkkua ja melonia. Cocktail-kutsujen vakiovieras, luulen ma. Ja yhdistelmä, jota en ole koskaan maistanut (muistaakseni) ja tuskin tulen enää maistamaan.

Lohirullat

Viimeisimpänä paras annos eli inkiväärillä ryyditetyt lohirullat. Noms. Olen heikkona lohirulliin, niitä voi vetää vaikka kuinka monta. Inkivääri olisi voinut mielestäni erottua selvemminkin, jos sitä kerran näihin oli laitettu, mutta joka tapauksessa ihan loistavia. Tässä taitaa olla yksi synttäreideni suolainen tarjottava,.. Ja varmaan ne tostadotkin löytävät tiensä pöytään.

Jälkkärimenu

Ja sitten jälkkäreihin! Oikeasti siis ihan ensimmäisenä otin yhden mini-suklaabrownien Fresitan kyytipojaksi, sillä aikuisena voi syödä jälkkärin etukäteen, hih! Tekisi mieleni urputtaa yhdyssanavirheistä jälkkärimenussa (pakko siellä on oltava edes väliviivoja!), sillä mielestäni jopa englanniksi juustokakku kirjoitetaan "cheesecake", mutta ehkä tyydyn vain esittelemään herkut.

Mini-suklaabrownies olivat ihania, kuten nyt suklaisen herkun voi kuvitella olevankin. Suussasulavan pehmää ja juuri sopivan tahmaista. Noms. Näiden syöminen ei jäänyt yhteen palaan...

Sitruunainen juustokakku

En uskaltanut maistaa sitruunajuustokakkua, koska epäilin siinä olevan liivatetta. Hyvältä se kuitenkin näytti.

Myös juomatarjoilu oli kohdillaan, kuten aina. Tästä olikin vielä hyvä jatkaa edustamaan Seagullsien cheerleaderina Tigeriin.

Vadelma-turkinpippuribrownies fudiksen MM-kisojen finaaliin

Vadelma-salmiakkibrownies

Jep, minäkin innostuin viime kesänä fudiksesta ja jopa katsoin muutaman ottelun. Kun eihän MM-kisat tule kuin kerran neljässä vuodessa niin pitäähän sitä nyt vähän katsella sillä silmällä. Ja tarjosivathan kisat tänä vuonna suuria yllätyksiä (harmittaa oikeastaan etten ollut katsomassa historiallista Saksa-Brasilia-ottelua) sekä suurta draamaa. Katsotaan, miten sitä innostuu EM-kisoista... Koskas ne nyt sitten olikaan? 

Pidin finaalikisastudion kotonani ja kutsuin sinne poikaystäväni lisäksi yhden tyttökaverin. Ja totta kait kisastudioon kuuluu hyvää ruokaa ja juomaa (oluen lisäksi myös skumppaa). Ja jälkkäriä! Selailin vanhoja Glorian Ruoka & Viini -lehtiä ja sain inspiraation salmiakki- ja vadelmabrownie'den tekoon. Olen tehnyt tätä viimeksi neljä vuotta sitten, joten olikin korkea aika kokeilla tätä uudestaan. Erotuksena ohjeeseen, en käyttänyt Apteekin salmiakkia vaan kaapista löytynyttä turkinpippurirouhetta. 

Vadelmat tekevät näistä vastustamattoman pehmeitä eli juuri sellaisia, kuten brownie'den pitääkin olla. Addiktoivia myös. Vaarallisia säilyttää jääkaapissa päivää pidempään... Hmm, voisi pyytää vanhemmilta rasiallisen puolukoita ja kokeilla, miten ne maistuisivat brownie'den joukossa. Enemmän sokeria ja vaikka kyytipojaksi valkosuklaata rouhittuna. Hei joo! *Kirjoittaa muistiin.*

Matsikin päättyi hyvin, sillä olimme kaikki Saksan puolella ja se voitti! Mietimme, että Saksassa asuva kaverimme saattoi olla aika hullunmyllyn keskellä. EM-kisoja odotellassa; kait silloinkin voi järkätä kisakatsomon (tai pari).

Salmiakki-vadelmabrowniet
Glorian Ruoka & Viini 3/07
n. 20 kpl

200 g tummaa suklaata (60-70 %)
200 voita
3 ½ dl sokeria tai vaaleaa muscovadosokeria
2 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
2 dl pekaanipähkinöitä (korvasin siis muutamalla lakupötköllä)
2 dl kokonaisia vadelmia (tuoreita tai pakastettuja)
1 ps (15 g) Apteekin salmiakkia (Haganol, myydään askeissa; tosin tähän käy myös pilkotut lakut tai salmiakkirouhe)

Koristeeksi

tomusokeria
1 ps Apteekin salmiakkia

Pane uuni lämpiämään 175 asteeseen. Pilko suklaa ja voi teräskulhoon ja sulata ne joko vesihauteessa tai mikrossa. Lisää seokseen sokeri ja kananmunat ja sekoita. Siivilöi joukkoon jauhot ja suola. Rouhi pähkinät karkeaksi rouheeksi (paloittele lakut) ja lisää ne taikinaan vadelmien ja salmiakin kanssa. Sekoita varovaisesti tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun tai leivipaperilla vuorattuun kakkuvuokaan. Paista uunin keskitasolla n. ½ tuntia. Kokeile kypsyyttä tikulla ja ota pois uunista, kun brownie’den keskiosa on tahmea, mutta ei juoksevan löysä. Jäähdytä ja leikkaa paloiksi.

Suomen 96. Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivänä aina (mediassa) kysytään, mitä itsenäisyys kellekin merkitsee. Minulle se merkitsee vapautta. Vapautta ajatteluun, sananvapautta, vapautta tehdä omia valintoja. Vaikka puhutaankin, että "ei Suomella ole EU:ssa enää itsenäisyyttä..." Kenties näin, mutta varmasti enemmän kuin jos vuonna 1917 olisi käynyt toisin. Voimme silti ylpeänä sanoa "Olemme suomalaisia", menkööt Pisa-tutkimukset miten päin vain. Olkoon vuodessa edes yksi päivä, jolloin voimme olla 100 %:sti ylpeitä itsenäisestä maastamme! Ikävä kyllä tietyt tahot käyttävät päivää myös eliitin vastustamiseen mitä hyödyttömin keinoin, kuten taas saimme lehdestä lukea, mutta ei mennä nyt siihen...

Itsenäisyyspäivän ruokapöytään kuulu sinivalkoiset kynttilät sekäglögi! 

Kuvassa myös uusin Blossa-glögi

Minulle itsenäisyys merkitsee myös hyvää ruokaa, juomaa ja loistavaa seuraa eli Itsenäisyyspäivän lounasta vanhempien kanssa. Iskä oli myös ostanut uutta Blossaa, joka oli mielestäni sopivan hedelmäinen olematta liian makea tai alkoholinen. Oikein mukava glögi. ^^ 

Kuten monena muunakin vuona, tänäkin vuonna valmistimme ruuaksi blinejä. Rakastan ruokasesonkeja. Keväällä parsa, kesällä mansikat ja marjat, syksyllä ravut, talvella blinit... (Pääsiäisenä mämmi! :D ) Viime kerralla blinien täytteenä oli vähän erikoisempia herkkuja eli kylmäsavunieriää, vuohenjuustoa ja avokadoa perinteisten mädin, sipulin ja smetanan ollessa yhdessä soosissa, mutta tänä vuonna sitten päätimme panostaa enemmän perinteisiin täytteisiin. (Okei, kaikki muut täytevaihtoehdot unohtui täysin. :D ) Eli vaihtoehtoina vas.-oik.: smetana, mäti (en muista, minkä kalan), punasipuli, ravunpyrstöt sekä keskellä vielä kylmäsavulohi sekä katkarapusoosi (okei, oli sentään pari erikoisempaa vaihoehtoa).

Alaston blini odottaa täytteitä. Hyvä blini tietysti maistuu hyvältä myös ihan au naturel, mutta totta kai täytteet kruunaa sen.

Blini nro 1: smetanaa, punasipulia, rapuja sekä kylmäsavulohta. Sekä tietysti mustapippuria. Nam. Ehdottomasti pitää vielä syödä blinejä ainakin kerran tänä talvena, mielellään vielä kaksi kertaa. (Sitten sitä vuohenjuustoa ja avokadoa!)

Jälkiruuaksi luumujäädykettä tiramisumantelien sekä äidin tekemien 

tomusokeri-kanelimantelien kera

Tuskailin hieman ennen Itsenäisyyspäivää... Tai en tuskaillut, mutta kuitenkin, siis mietin kuumeisesti, että mitä sitä tekisi jälkiruuaksi. Niin paljon vaihtoehtoja, että vähemmästäkin iskee ahdistus. (Puhumattakaan niistä kaikista jälkkäriohjeista, joita en ole katsonut vuosiin ja jotka pitäisi arkistoida kansiosta koneelle...) Onneksi Twitter tuli apuun ja siellä Hellapoliisi-bloggaja muistutti KaksPlus-lehdessä vierasbloggaajana tekemästään luumujäädykkeestä. 

Ah, kuinka ihanan yksinkertaista! ^^ Vatkattua kermaa, rahkaa (tiramisu- tai rommirusina, tosin naturalkin käy) sekä tietysti luumumarmeladia. En tykkää joulutortuista, joissa on luumumarmeladia (vadelma on parempaa), mutta luumujälkkärit kyllä kuuluvat jouluun. Koristeeksi vielä tiramisumanteleita sekä äidin tekemiä sokerissa paistettuja ja kaneli-sokerissa kieriteltyjä manteleita. Ei ehkä yhtä siistin näköisiä kuin kaupasta ostetut, mutta ehdottomasti yhtä hyviä. ^^ (Taustalla näkyvä kotitekoinen vadelmalikööri vm. 12 sopii jälkkärin kanssa erinomaisesti.)

Luumujäädyke

Alkup. ohje KaksPlus-lehden vieralijablogista by Hellapoliisi

n. 6 annosta (vaikka itse ohje sanoo 8, mutta ne olisivat kyllä ihan liian minejä...)

2 dl vispikermaa

200 g maustamatonta rahkaa, tiramisu- tai vaniljarahkaa (tai rommi-rusinaa) tai maustamatonta tuorejuustoa

200 g luumumarmeladia

1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

(2 rkl rommia) (käytin puolalaista likööriä, ja täytyy sanoa, että ei se 2 rkl maistunut missään eli kannattaisi lorottaa vähän reilummallakin kädellä, jos siitä jotain makua haluaa irti)

Vaahdota vispikerma ja vatkaan joukkoon rahka/tuorejuusto sekä marmeladi, sokeri, vaniljasokeri ja rommi. Tarkista maku ja lisää sokeria tarvittaessa. (Ainakaan meidän mielestämme ei ollut tarvetta lisämakeudelle.) Jaa seos annosvuokiin tai jäädykevuokaan ja pakasta yön yli. (Myös 3-4 tuntia riittää.) Kumoa hetki ennen tarjoilua.

Tarjolla oli myös äidin tekemiä mini-joulutorttuja. Tehty kampanisutaikinaan eli ei lehtitaikinaan, kuten tortut yleensä. (Yhtä hyvää ja vähemmän rasvaista.)

Sekä kavalkaadi erilaisia manteleita. Hei, mantelithan ovat terveellisiä, joten nämäkin herkut olivat siis ainakin 50 % terveellisiä...

Tein myös kolmen inkiväärin brownieita. Niihin tuli inkivääriä jauheena, raasteena sekä vielä sokeroituina paloina. Jouluun kuuluu myös inkiväärin tuoksu (tai maku). ^^ Ja tietysti suklaa. (Minne suklaa ei kuuluisikaan. 

Yleensä käytän margariinia leivontaan kotona, mutta iskällä, jossa nämä tein, on yleensä aina myös voita jääkaapissa. Sanoinkin hänelle ääneen, että "Käytänpäs kerrankin oikeaa voita!" mihin iskä "No mitä muutakaan?" Case in point... Ehkä sitä kannattaisi alkaa tekemään leivonnaisia oikeaan voihin. Hillitsisi sitten syömistä kun tietää, että niissä on kunnolla rasvaa. Olisipahan ainakin kunnon tavaraa. :)

Leikkasin palat tarkoituksella pieniksi, koska maku on tuhti ja inkivääri vielä lisää sitä. Inkiväärit maistuvat juuri sopivasti antaen pientä potkua, mutteivat liiaksi tehden herkuista liian "tulisia". Samalla tavallahan voisi varmaan tehdä chili-suklaabrownieita. Hmmm...

Kolmen inkiväärin suklaaruudut

Alkup. ohje HS:n ruokasivuilta by Eeva Kolu

200 g tummaa suklaata

100 g voita

2 munaa

2 dl sokeria

1 rkl tummaa kaakaojauhetta

1 tl vaniljasokeria

1/4 tl suolaa

1 tl jauhettua inkivääriä

2 tl tuoretta inkivääriä raastettuna

2 rkl kandeerattua inkivääriä pieninä kuutioina

2 1/2 dl vehnäjauhoja

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Rouhi suklaa ja sulata voi ja suklaa kattilassa miedolla lämmöllä. Sekoita tasaiseksi ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Sekoita keskenään munat, sokeri, kaakaojauhe, vaniljasokeri, suola ja inkiväärit. Lisää kaakao-voiseoksen joukkoon (tai toisinpäin, kuten minä tein...) ja sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi jauhot ja sekoita vain sen verran, että seos on tasaista.

Kaada taikina keskikokoiseen (n. 30x20cm) kokoiseen vuokaan, leivinpaperilla tai foliolla(?) vuorattuun  vuokaan (älkää laistako vuorauksesta; minuun iski melkein epätoivo ennen kuin sain leivokset ulos vuoasta....) ja paista 25-30 minuuttia. Testaa kypsyys hammastikulla tms. tikulla. Anna jäähtyä ja leikkaa ruuduiksi.

Jotain hyvää tästä kylmästä on. Kaikki herkut jäähtyy aina nopeasti, joten ei tarvitse odotella pitkään. ^^

Pikkuinen jälkkärihetki Hard Rock Caféssa

Suomeenhan rantautui Hard Rock Café  tässä... ööh... viime vuonna? Aika menee niin nopeasti tai sitten vain ajantajuni on niin huono (mitä se kyllä onkin), etten aina pysty käsittämään, onko jostain tapahtumasta vähän vai kauan aikaa. Joskus jostain asiasta tuntuu olevan vuosia vaikka se tapahtui kaksi vuotta sitten...

Joka tapauksessa, tästäkin jälkkärihetkestä on siis jo aikaa (tapahtui kuitenkin tämän vuoden puolella :D ), elokuussahan se oli itse asiassa. Moni varmaankin tietää, että HRC:ssä isot jälkkärit. Siis valtavat. Sellaiset, että vain erittäin ison vatsalaukun omaava voi vetää sekä pää- että jälkiruoan samalla kerralla. (Pääruoatkin ovat, noh, "jenkkikokoa".) Olin kerran todistamassa Barcelonassa, kuinka kaksi melko pientä kaveriani tilasivat hot fudge brownie sundayn (tai vastaavan) pääruokiensa jälkeen. Eivät oksentaneet, mutta näyttivät siltä, että se olisi itse asiassa ollut varmaan ihan toivottavaa... Olipahan ainakin rahalle vastinetta, koska eivät syöneet seuraavaan 11 tuntiin :D

Minä ja kaverini päätimme siis jo huhtikuussa, että valmistujaisteni jälkeen menisimme ns. krapulajälkkäreille HRC:een. Ei varmaan tule yllätyksenä, että mielemme tekikin enemmän jotain suolaista (vaikkei nyt kauhea krapula ollut kummallakaan, mutta kuitenkin...), joten herkut jai sillä kertaa maistelematta. Nyt sitten elokuussa sovimme, että tämä viikko lähtee oikealla tavalla käyntiin, eli päätimme syödä isot jälkkärit maanataina.

Hot fudge brownie, 11,95 € (vaniljajäätelöä ja suklaakastiketta kuumalla browniella, päällä mantelirouhetta, suklaaströsseliä, kermavaahtoa ja kirsikka)

Ajattelin ensin, että puolittaisimme ylläolevan, mutta sitten kaverini halusikin sitä jälkkäriä, johon tulisi lähinnä vaniljajäätelöä (Sinful hot fudge sunday, 9,95 €), mutta koska en itse välitä vaniljajätskistä vaan halusin brownien, niin päädyimme sitten omiin annoksiin. 

Ikävä kyllä tarjoilija mokasi ja toi kaverillekin ylläolevan herkun, mutta ei se nyt niin suuri harmi loppujen lopuksi ollut, sillä kaveri kyllä tuhosi annoksen hyvällä ruokahalulla. Minäkin pääsin melkein loppuun ja eikä sinne nyt paljoa jäänyt jäätelöä ja kermaa lillumaan browniepalasen kanssa. Olimme jopa hieman pettyneitä! Tässäkö se oli? Olimme nyt odottaneet vähän pahempaa sokerihumalaa -ja koomaa. :D Noh, kieltämättä parempi näin. Ja siis olihan se hyvää! Tosin vaikka se on yksinään ihan mahdollista syödä kokokaan (ainakin se on tullut todistettua ja siis kaverini ei ole mitenkään suurikokoinen tai syö suuria määriä herkkuja), niin onhan se nyt ihan järjettömän kokoinen ja hintainen kuitenkin. Siis jälkkäristä. Eikä siinä nyt ole edes mitään erikoista. Brownie, jäätelöpallo, kermavaahtoa, strösseleitä (eivät edes aitoa suklaata...), mantelirouhetta ja cocktail-kirsikka. Kotona varmasti tulisi kiinnostavampi annos...

Tuli kyllä mieleen, että tilasimme tällaiset herkut myös toisen kaverin kanssa vaihdossa vuonna 2008 tätä vuoden 2007 Barcelonan reissua ja niitä samaisen kaverin jälkkäriövereitä muistellen, mutta petyimme myös silloin. :D Tietysti ne pääruuat siihen alkuun vaikuttivat, mutta mielestäni silloin annos myös näytti isommalta. Se varmaan muuttui yksinkertaisemmaksi, veikkaan. Joka tapauksessa, taidan tästä lähin mennä Hard Rock Caféseen vain drinkeille. Samanhintaisia ja varmaan lähes samat määrät kaloreitakin, mutta maistuvat paremmilta.

Kaakaobrownies ohjaajalle + erilaisia kokkauksia

(Tämä postaus sisältää vähän sekalaisia leivonta- ja kokkausjuttuja.) Kun vihdoin ja viimein sain gradun purkkiin onnistuneesti, päätin kiittää ohjaajaani ihan konkreettisesti loistavasta ohjauksesta leipomalla hänelle. En nimittäin olisi mitenkään voinut saada gradua ulos niin mutkattomasti, kuin se sitten ohjaajan vaihdoksen jälkeen tapahtui. Ja vielä noin hyvin arvosanoin! ^^ Päätin, että kun kävisin tekemässä kypsyysnäytteen niin samalla veisin hänelle jotain, joka myös mahdollisesti säilyisi toimiston ovessa roikkuen, jos ohjaaja ei sattuisi olemaan paikalla. :D (Mitä hän ei sitten ollutkaan.)

Päädyin uuteen kaakaobrownies-ohjeeseen, etten aina vain käyttäisi sitä Smitten Kitchenin (tosin erittäin hyväksi todettua) ohjetta vaan kokeilisin välillä myös muita juttuja. Löysin sitten Pinterestistä yhden ohjeen ja päätin, että tehdäänpä sitten se. Ja kyllä kannatti tehdä! Browniet olivat hyviä tuoreina, mutta parin päivän jääkaapissa oleilun jälkeen ne maistuivat vieläkin paremmilta! Ihanan sitkeitä ja pehmeitä, mmm! Olisiko tuo kinuskikastike, joka brownieseihin laitetaan? Kanske. Oli pakko jättää itselle pari, koska minulle oli tulossa seuraavana sunnuntaina vieras ja suolaisen herkun lisäksi olisi kiva tarjota hänelle jotain makeaakin. :) (As usual.) En tehnyt ihan ohjeen mukaan (en esim. jaksanut ruskistaa voita), mutta ohessa siis ihan alkup. ohje.

Karamellibrownies

Idea täältä.

170 g voita

300 g ruskeaa sokeria

2 munaa

3 rkl kreikkalaista jogurttia (käytin soijajogurttia mutta siis mitä paksumpaa, sen parempaa)

100 g kaakaojauhetta

50 g jauhoja

ripaus suolaa

Karamelliin

100 g sokeria

1 tl voita

hyppysellinen suolaa

2 rkl kermaa

kaakaojauhetta koristeluun

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Ruskista voi ja anna jäähtyä. (En siis itse jaksanut tehdä tätä. :D Voin ruskistaminen on siis sitä, että sitä paistetaan kasarissa tms. kunnes se on kullanruskeaa.) Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi ja paksuksi vaahdoksi. Lisää jogurtti joukkoon varovaisesti. Siivilöi joukkoon jauhot, kaakaojauhe sekä suola ja sekoita juuri sen verran, että taikina on tasaista. Kaada voideltuun n. 25cmx15cm vuokaan ja paista uunissa n. 20 minuuttia tai kunnes leivonnaisen keskelle tungettuun tikkuun ei enää tartu taikinaa. Anna jäähtyä.

Sillä aikaa laita sokeri paksupohjaiseen kattilaan ja kuumenna levyä keskiämmöllä. Ravista kattilaa muutamaan otteeseen kunnes sokeri alkaa sulaa ja anna kuplia kunnes sokeri on tummanruskeaa. Lisää kerma ja voi ja sekoita ne sokerin kanssa. Lisää 1-2 rkl vettä, kunnes seos on tarpeeksi juoksevaa kaadettavaksi ja kaada brownien päälle. Kun browniet ovat jäähtyneet, ripottele niiden päälle kaakaojauhetta ja leikkaa haluamasi kokoisiksi paloiksi.

Kuten sanoin, ohjaaja ei ollut kypsyyskokeeni päivänä paikalla, mutta onneksi herkut kestivät ihan hyvin viikonlopun yli eikä kukaan vienyt niitä, koska sain kiitosmailia maanantaina. :D Super!

Koska odotin vierasta, päätin vielä "tekaista suklaakakun eli siis ihan vain kokemuksiini perustuen sekoitin jauhoja, kaakaojauhetta sekä leivinjauhetta ja ripauksen suolaa. Tai no, alkuun sekoitin sokeria ja pehmeää voita sekaisin ja siihen pari munaa, sitten lisäsin siihen jauhoseoksen. Ja kait heitin mukaan 2-3 ruokalusikallista pikakahvia? Sitten vain uunii ja kun tikkuun ei enää tarttunut taikinaa, niin ulos. Miten niin leivonta on vaikeaa? :D

Kakku oli ihan hyvää, mutta melkoisen tuhdin makuista, joten sitä oli hyvä vähän laimentaa vaniljakastikkeella. Aikas hyvännäköistä, eikö totta?

Suurin syy vieraani tuloon oli se, että hän oli ehdottanut voileipäkakun tekoa ja tietysti innostuin aiheesta. Tosin päätin olla tekemättä ihan tavallista kuorrutettua voileipäkakkua vaan samanlaisen ilmestyksen, jonka tein synttäreilleni eli kokonaisen täytetyn hiivaleivän. Vieraani pyynnöstä tein leivästä täysin kasvisversion, vaikka kylmäsavulohiviipaleet olisivatkin olleet tosi hyviä (ja olisi vieraani niitä maistanutkin). Koska tämä vieraani (hmm, annetaan hänelle selvyyden vuoksi nimi K) eli siis K pitää tulisesta ruuasta, niin ostin chili-paprikatuorejuustoa ja sekoitin siihen tulisia pähkinöitä. Leipä viiteen osaan ja väliin tuorejuustomassaa sekä paprikasavujuustoa ja cheddarjuustoa. I say, nam! Ja niin sanoi K:kin joka sai leipää mukaansa ja harmitteli seuraavana päivänä, miksei ollut ottanut enempää. Tarjosin kyllä. :)

Parin viikon päästä tämä samainen K tuli uudestaan visiitille ja silloin ideana oli kokata jotain. Päädyttiin sitten juustokeittoon, johon siis ensin paistettiin sipuleita pannulla. K halusi jättää sipulit melkoisen isoiksi lohkoiksi eikä soseuttaa mitään, joten lopputuloksena oli sitten kasa sipuleita kattilan pohjalla, ja niitä piti sitten aina muistaa kaapia mukaan. :D Ensi kerralla voisi kokeilla soseutusta. Mutta siis sipulin lisäksi mukaan tuli juustoista ruokakermaa ja Musta Pekka -pippurituorejuustoa. Vai oliko se jotain muuta pippurituorejuustoa? Joka tapauksessa. Hyvää tuli! Tosin kun keitto oli hengaillut pari päivää jääkaapissa kauhea kasa rasvaa nousi pinnalle ja sen pystyi kätevästi kaapimaan lusikalla pois. :D Hups! Selvästi vähemmän rasvaa/öljyä ensi kerralla. Tosin tekeekö öljy noin, vaikka kyllä olisi luullut K:n öljyä kattilaan lorauttaneen? Noh, anyway. Saipahan low fat -version sitten parin päivän päästä. :D

Lisukkeeksi paistettiin simppelisti porkkanoita ja parsakaalia. Ja kaikenlaisia mausteita valkosipulijauheesta broilerimausteeseen tai muuhun tuliseen settiin. :) Ah, paistettuna vihanneksista tulee entistäkin parempia! (Noh, mistä ei tulisi? Ah, karsinogeeneja...) Olipahan kiva kokata pitkästä aikaa ihan siis niin, että katsoo ohjeen ja menee sen mukaan... :D 

Avokadobrownies

Viime vuoden syksyn kaikkein suosituin ruokaohje meillä Suomessa oli varmasti Alexander ja Hanna Gullichsenin avokadopastan ohje, joka löytyy heidän Safkaa-keittokirjastaan. En ole itse kauheasti tutustunut ohjeeseen, koska en tykkää pastasta (älä kuitenkaan kutsu minua karppaajaksi) enkä muutenkään ole kaikkien villitysten perään, mutta avokadoista kyllä tykkään. Nuo (liian raakoina) tummanvihreät hedelmät kätkevät (kypsinä ruskeiksi muututtuaan) sisäänsä ihanan pehmeää hedelmälihaa, joka on niin hyvää, ettei maistu oikein miltään. Paitsi sitruunamehulta, joka estää hedelmälihan tummumisen, mikä alkaa lähes välittömästi avokadon aukaisemisen jälkeen. Tämä hedelmä ei kauheasti kestä odottelua.

Tiesittekös muuten sen, että hedelmä on saanut nimensä nahuatlin sanasta ahuacatl, joka tarkoittaa kivestä. :D Täytyy myöntää, että päärynänmuotoinen hedelmä kyllä hiukan muistuttaa tätä...miehistä hedelmää. Alligaattorinpäärynä on myös toinen kutsumanimi.

No niin, kun nyt olemme saaneet kaksimielisen vitsin ujutettua postaukseen, voimme kenties siirtyä eteenpäin eli mitä ihmettä siis tein näistä avokadoista. Noh, minut tuntien käytän ne tietysti lempileivonnaisiini eli brownieseihin. 

"Avockadobrownies?" saattaa moni kysyä, mutta uskokaa tai älkää, avocadot sopivat aivan täydellisesti browniesien tekoon. Avokadothan eivät sisänsä maistu miltään, mutta ne tekevät browniesien rakenteesta ihanan mehevän. ^^ Niistä saa myös roppakaupalla hyviä rasvoja sekä paljon kaikkia muita ravinto-aineita, ja kun lisäksi mukaan laittaa vielä 80 %:sta suklaata ja pistaasi-pähkinöitä, niin näitä voi pitää ihan terveellisinä! Tai ainakin vähemmän epäterveellisinä, kuin ihan tavallisia brownieseja. ;)

Äiti siis jätti itsenäisyyspäivän blini-bileistä kaksi avokadoa iskän jääkaapiin, joista toisen söin ja toisen päätin uhrata näihin herkkupaloihin, joiden tekoa olinkin halunnut kokeilla jo jonkin aikaa. Kuvitelkaa nyt, ihanan pehmeää avokadomassaa sulatettuna tummaan suklaaseen... Sitähän voisi vaikka kokeilla avokadon puolikasta sulalla tummalla suklaalla höystettynä. Jos siitä ei saa puhtia ja piristystä päivään, niin ei sitten mistään! 

Näihin kuuluisi oikeasti myös avokadosta ja tomusokerista tehty kuorrutus, mutta pakasteellisista syistä johtuen (tai lähinnä siitä, että käytössäni oli vain yksi avokado) en halunnut tehdä sitä. Ovat muuten ihan loistavia ilmankin. Jos et kauheasti pidä makeasta, niin nämä ovat sinun juttusi, sillä ainakin tosi tummaa suklaata käytettäessä näistä ei todellakaan tullut ällömakeita. Sellaisia aikuiseen makuun sopivia. :)

Pistaasipähkinöistä tuli mukavaa rouhetta mukaan. Iskä osti pariin otteeseen pari pussia pistaasipähkinöitä "leivonnassa käytettäviksi", mutta käytin niitä vain kerran leivontaan rouhiessani viimeisen pussin loput näihin. Kaikki loput olin pistellyt aikaisemmin poskeeni. :D 

Avokadojen ansiosta näihin ei tarvita lisää rasvaa kuin kolme ruokalusikallista. Itseltäni ei avokadoöljyä löytynyt, enkä ruvennut näiden takia investoimaan sellaiseen (vaikka se ihanaa onkin), joten jokin muu öljy käy ihan hyvin. Näihin tulee helposti himo!

Avokadobrownies

Ohje How Sweet Eats -blogista 

(Minä tein ½-ohjeen ja ilman kuorrutusta, mutta tässä siis ohje kokonaisuudessaan.)

2 kypsää avokadoa muussattuna

225 g tummaa suklaata sulatettuna

2,5 dl hienoasokeria

2 isoa munaa

1 tl vaniljasokeria

1,8 dl vehnäjauhoja

0,6 dl kaakaojauhetta

½ tl leivinjauhoa

1/4 tl suolaa

3 rkl avocadoöljyä (tai jotain muuta öljyä)

113 g tummaa suklaata, rouhittuna (resepti on amerikkalaismitoissa, joten käännös suomalaisiksi mittayksiköiksi tekee ohjeesta vähän hankalan)

Kuorrutus

1 iso kypsä avokado

6,25 dl tomusokeria

1/4 tl vaniljasokeria

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Voitele keskikokoinen uunivuoka (tai pitkulainen leipävuoka). Muussaa avocado isossa kulhossa ja sulata suklaa mikrossa tai liedellä vesihauteessa. Sekoita joukkoon sokeri, lisää munat ja vaniljasokeri, vatkaa hyvin. Lisää jauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja suola isolla lusikalla sekoittaen juuri ja juuri tasaiseksi - älä ylisekoita. Lisää rouhittu suklaa ja kaada vuokaan.

Paista 28-32 minuuttia kunnes keskikohta hyytyy. (Älä paista liikaa, sillä hieman tahmea brownies on parasta! ^^ ) Anna jäähtyä kokonaan ennen leikkaamista ja kuorruttamista.

Kuorrutusta varten muussaa avocado esimerkiksi sähkövatkaimella ja lisää sen joukkoon tomusokeri ja vaniljasokeri. Levitä browniesien päälle ja nauti!

Skumppabrunssi!

Olen tässä nyt yrittänyt valmistua (eli kirjoittaa gradua) jo vaikka kuinka kauan, mutta ei vain näytä onnistuvan ihan helpolla ja nopeasti. Kirjoilla tässä vielä ollaan, joten mikään ei estänyt menemästä vielä (nyt IHAN oikeasti) viimeistä kertaa KY:n Sillisaamiaiselle eli Sillikselle pari viikkoa sitten sunnuntaina. Tavasta poiketen päätettiin osallistujien kanssa pitää sunnuntaiaamulla skumppabrunssi minun luonani, sillä kukaan ei ollut osallistumassa mihinkään muihin viikon juhlallisuuksiin lauantaina ja niinpä kaikki olimme skarppeina aloittamaan juomingit jo heti aamukymmenen jälkeen. :D Loistavaa.

Ananaspora käyttöön pitkästä aikaa

Iskä osti minulle jokunen vuosi sitten ananasporan, jolla koko ananaksen saa kätevästi kuorittua. Niin sanotusti "hyödyllinen turhake". Yleensä tosin tyydyn leikkaamaan ananaksesta yhden siivun kerrallaan, mutta kun tällä kertaa tarkoituksena oli viipaloida koko hedelmä tarjolle, niin pääsi tämäkin kapistus pölyttymästä tositoimiin. Koverruksen jälkeen, jos jotenkin saa tuon puisevan keskuksen irrotettua, ananaksen kuoriosasta saa loistavan drinkkikulhon. (Jos siis kuori ei ole saanu porasta osumaa.) Eikun vaan Pina Coladoja tehtailemaan. :D Tällä kertaa tosin tyydyimme vain Mimosoihin eli skumppaan ja appelsiinimehuun. Toimivat nekin.

Kahvikermabrownies

Päätin tehdä brunssille brownieseja kahvikermatäytteellä ja suklaakuorrutteella sekin. Kahvia ja suklaata! <3 Pelkäsin kahvikermasta tulevan liian kahvista, kun totta kai lorautin sekaan aika reilulla kädellä pikakahvijauhetta, mutta onneksi huoli oli turha, sillä itse brownien maku peitti kahvitäytteen juuri sopivasti. Mums.

Kahvkermabrownies

Ohje Sweet Pea's Kitchen -blogista

Brownies

1,25 dl rasvaa

85 g tummaa suklaata

2 munaa

2,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1,8 dl vehnjauhoja

1/4 tl soodaa

Kahvikermatäyte

1 rkl vispikermaa

1 tl pikakahvijauhetta (maun mukaan voi myös laittaa enemmän)

2 rkl rasvaa

2,5 dl tomusokeria

Suklaakuorrute

170 g tummaa suklaata

0,8 dl vispikermaa

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen ja voitele n. 20 x 20 cm kokoinen vuoka. Vaihtoehtoisesti voit laittaa vuoan pohjalle leivinpaperiarkin. (Helpottaa valmiin leivoksen nostamista.) Sulata suklaa ja  rasva joko vesihauteessa hellalla tai varovasti mikrossa 30 sekunnin välein sekoittaen. Anna jäähtyä hetken. Vatkaa isossa kulhossa munat, sokeri ja vaniljasokeri. Lisää sula suklaaseos joukkoon. Lisää jauhot ja leivinjauhe ja sekoita juuri sen verran, että seos on tasaista. Paista uunin alatasolla 25-30 minuuttia tai kunnes leivonnaisen keskelle työnnettyyn tikkuun ei enää tartu taikinaa. Jäähdytä ritilän päällä.

Kahvikermatäytettä varten sekoita yhteen pikakahvijauhe ja kerma pienessä kulhossa. Sekoita toisessa kulhossa voi ja tomusokeri tasaiseksi ja kevyeksi seokseksi. Lisää kahviseos ja annostele jäähtyneiden browniesien päälle.

Suklaakuorrute valmistuu joko kuumentamalla kermaa ja suklaata hellalla pienessä kattilassa tai varovasti kuumentamalla mikrossa välillä sekottaen. Sivele varovasti kahvitäytteen päälle. Anna suklaakuorrutteen kovettua täysin ennen paloittelua.

Tarjottavat

Minä siis tein brownieseja, feta-parsakaali-kirsikkatomaattipiirakkaa sekä vielä kaurakeksejä mansikan makuisella tomusokerikuorrutteella (kuvassa sydämen muotoisella lautasella browniesien takana), yksi kaveri toi ananaksen, viinirypäleitä ja hunajamelonin, toinen oli tehnyt ihania tuorejuusto-savulohitäytteisiä rieskarullia sekä lihapullia (niiden ihanuudesta en oikein voi sanoa mitään :D ), kolmas mustikkamuffineita ja vielä lopuksi eräs miespuolinen kaveri saapui paikalle ja paistoi lettuja. Huh huh.

Olipahan kemut! Tästä oli hyvä jatkaa juhlintaa. Pitää syödä hyvin, jotta jaksaa. ;) Puheeksi tuli myös, että tällaisia brunsseja pitää järjestää useamminkin, eikä aina tietenkään alkoholin kanssa. Tässä eilen kaverin kanssa ulkona ollessamme päätimmekin jo seuraavan brunssikerran, ja se kyllä saattaa siltikin sisältää hiukan ilolientä... Mutta skumppa nyt ei ole paha juttu. Pitäähän sitä sunnuntaina olla jotain kivaa alkavaa työviikkoa odotellessa. ;) Ja eipähän sitten tule lauantaina lähdettyä mihinkään kun tietää, että seuraavana aamuna pitää olla skarppina. Muutenkin loistava tapa tavata kavereita ilman, että menee minnekään kuppilaan ja tai maksaa itsensä kipeäksi ruuasta, kun pääsee halvemmallakin ja voi tehdä ja ostaa just sitä, mitä mieli tekee. Eikä tarvitse miettiä, että saako pöytää. :D

Ravintolapäivä 19.8.2012

Pari viikkoa sitten sunnuntaina vietettiin jo...olikos se nyt neljäs Ravintolapäivä? Tuona päivänähän kuka tahansa voi perustaa minkälaisen ravintolan tahansa ja melkein minne tahansa, byrokratiasta viis veisaamatta! (Ainoastaan alkoholin anniskelu on kiellettyä.) Mahtava idea! En ole kuitenkaan vielä koskaan saanut itseäni raahattua yhteenkään DIY-raflaan, mutta päätin kuitenkin perustaa sellaisen itse. 

Konsepti oli helppo: makeita herkkuja. Pitopaikaksi valikoitu kotitaloni läheinen Työläisnaisen puisto ja sateen sattuessa varasuunnitelmaksi taloni edusta, koska parvekkeiden alla olisi hyvä olla sateelta suojassa. Ilmoitus Ravintolapäivän nettisivuille ja eikun leipomaan! Olin jo hyvissä ajoin valinnut kahdeksan eri leivonnaista, joista sitten viikkoa aikaisemmin pudotin yhden herkun pois. Ajattelin kuitenkin, että seitsemästä herkusta riittäisi n. 200 hengelle.

Kävin viikkoa aikaisemmin ostamassa läjän aineksia Lidlistä. Oli kiva mennä seuraavan ostoslistan kanssa kauppaan: 700 g suklaata, 800 g voita, 800 g keksejä, 1 kg valkeaa ja 1 kg ruskeaa sokeria, 19 munaa, 400 g pähkinöitä, 400 g tomusokeria... Lisäksi ostin vielä n. 400 g toffeekarkkeja ja varmaan vielä 300 g suklaata plus 150 ihmiselle kertsejä. Huh! Laskeskelin, että kaikkiin aineksiin ja tavaroihin meni n. 160 euroa. Tosin itselleni jäi vielä aimo kasa kertsejä käytettäväksi omiin juhliini, samoin kuin kahvia ja teetäkin, joten niitä ei oikeastaan edes voi laskea. :D Mutta siirrytäänpä tarjoiluihin...

Suklaa-keksitaikina-toffee -palat

Monet näistä leivonnaisista olin löytänyt Pinterestin kautta ja laittanut To Bake -boardiini. Noh, nyt voinkin ottaa niistä kaksi pois! :D Halusin leipoa sellaisia juttuja, joita en ollut aikaisemmin tehnyt, suklaisia juttuja, jotain marjaista, raikasta, brownieta ja juustokakkuja, koska ne ovat bravuureitani. 

Aloitin yllä olevista suklaa-toffee -paloista, jotka leivoin Ravintolapäivää edeltävänä tiistaina. Tein tarkan suunnitelman, että minä päivänä tekisin mitäkin, sillä joissakin leivonnaisissa kesti hyydytyksessä yön yli ja taas jotkin olivat melkoisen monivaiheisia. Suunnitelmallisuutta siis tarvitaan tässäkin asiassa.

Näihin paloihin tuli kaikkea hyvää ja ihanaa! Niitä varten piti tehdä keksitaikina (voita-tummaa sokeria-suklaahippuja-jauhoja), plus toffeekarkkeja, keksimuruja ja tiivistemaitoon sulatettua suklaata. Nums! Keksitaikinaa jäi jopa vähän yli, joten laitoin sen takaisin jääkaappiin odottamaan inspiraatiota. Ajattelin itse asiassa aluksi tehdä cake popseja, eli siis pyöritellä tuosta kakkutaikinasta palloja ja kastaa ne sulaan suklaaseen, mutta sitten päädyinkin tähän. Hmm, voisin kokeilla cake popseja synttärikakkuni koristeiksi. Siitä kakusta tuleekin jotain, millaista en ole koskaan tehnyt! Täytänhän sentään, jos en ihan pyöreitä, niin siltä väliltä. :)

Mutta takaisin aiheeseen: näistä paloista tuli tosi hyviä! Erityisesti tuo ihana pehmeäksi jämähtänyt suklaamassa tuossa keskellä... Mmm! Tekisiköhän tätä jo tämän kuun jengi-iltaan? Hmmm...

Ohje paloihin täältä ja keksitaikinaan täältä.

Maapähkinävoi-tuorejuustobrownies ja omena-toffeepalat

Oheinen kuva ei kyllä tee oikeutta noille omena-toffeepaloille, mutta tuo on ainoa kuva, joka minulla on maapähkinävoibrowniesta. Jotenkin unohdin ottaa niistä kunnon kuvan ihan kokonaan! Tai lähinnä ajattelin, että ehdin kyllä sitten myöhemminkin... Aina, jos ajattelen niin, et lopulta saakaan aikaiseksi. Great. Joka tapauksessa, browniesiin (en osaa taivuttaa tuota sanaa, mutta whatever...) tuli maapähkinävoita, suklaata (totta kai) ja suklaapatukoiden paloja. Meinasin mokata jossain vaiheessa ja luulin unohtaneeni laittaa puolet suklaapatukoista koko komeuden päälle, mutta onneksi ohjeessa oli vielä jäljellä vaihe sille. Ei muuten ollut ainoa kerta, jolloin meinasin munata näissä leivonnaisissa, koska luin ohjeita liian nopeasti. Taisi nimittäin käydä näiden kanssa myös sellainen kämmi, että laitoin tuon kakkupohjan uuniin paistumaan vaikka ohjeessa kyllä lukee "set aside" eli laita sivuun! Oops! Onneksi kakku ehti olla vain n. puolet paistoajasta ennen kuin lamppu syttyi, että mitä siinä ohjeessa luki?! Onneksi pohja ei kuivunut, koska sitä oli pakko paistaa vielä tuorejuustokerroksen kanssa. :( Not to self: leivonnassa pitää olla pää mukana! On aina vähän riskaabelia, kun alkaa leipomaan iltasella harkkojen jälkeen. 

Näihin tehdään siis brownie-pohja ja ohjeen mukaan se piti tehdä boksista. Noh, ajattelin ihan vain kiinnostuksen vuoksi ostaa kakkutaikinan jauheena kaupasta ja katsoa, mitä siitä tulee. Ja ihan hyväähän siitä tuli! En muista nyt merkkiä, mutta kannessa on yksi neliömallinen kakkupala ja aika isolla mainos, että 9 % rasvaa tms. Oikeasti ohje vaatti brownie-mixin, mutta kaupassa ei ollut enkä jaksanut lähteä etsimään. :D Joten kakkupohjakin toimii brownie-pohjasta. Brownie-ohje täältä. Tätäkin voisi kyllä tehdä uudestaan, mutta vannon, etten enää osta sitä hiton Ameno-merkkistä maapähkinävoita. Se on oikeasti jotenkin tosi pahan makuista ja siitä tulee tosi paha olo tosi nopeasti. Mikä siis tarkoittaa tyyliin yhtä ruokalusikallista. Brr... Next time: ostan vaikka Jifiä, vaikka se onkin 3 x kalliimpaa. Joku raja.

Omena-toffeepalat

Ohessa parempi kuva omena-toffeepaloista. Aika perus-murotaikinan (ruskealla sokerilla toffeemaisen maun saamiseksi) päälle lisätään siis pari paloiteltua omenaa ja toffeekarkkien paloja, paistetaan n. 25 minuuttia ja sitten päälle kumotaan kinuskikastikekuorrutus (itse tehty, tietenkin) ja vielä pisteenä i:n päälle rouhittuja pähkinöitä. Nams! Koko komeus oli kyllä aikamoista räkää tuosta keskeltä, joka yleensä jää aina vähän tahmeaksi reunojen paistuessa täydellisiksi. Mutta hyvää räkää! ;) Joskin ulkonäkö on aina puolet herkullisuudesta, mutta onneksi maku sentään oli hyvä. Kaveri, joka kävi iltaa istumassa sai maistella näitä ja tykästyi niihin niin, että kertoi niistä töissään ja kysyi sitten jälkeenpäin reseptiä, koska kuulemma työkavereiden kiinnostus oli herännyt. Kaverini on hyvä markkinoija. :D Ohje omena-toffeepaloihin täältä. Kuten huomaa, minun palani eivät olleet yhtä siistejä, kuin alkuperäisessä versiossa. :D Noh, ehkä sitten ensi kerralla, koska veikkaan, että kaverini saattaa pyytää näitä vielä joskus...

Lime-kookospalat

Rakastan kookosta ja limeä, joten oli vain luonnollista, että tekisin jotain, johon tulisi kookosta. En halunnut kaikkien annosten olevan pelkkää suklaata, koska se nyt on vaan tylsää ja käy ajan mittaan raskaaksi. Vähän raikastetta ja väriä oksennukseen, kuten äitini tapaa sanoa. (Okei, ehkä ei pitäisi puhua oksennuksesta ruokablogissa...) Tämä on kans aika perusohje: murotaikinamaiseen pohjaan tuli kookosta ja sitten päälle kookosmaidosta, sokerista, limemehusta, ohratärkkelyksestä ja munista kokoon keitetty kiisseli. Vielä kookoshiutaleita päälle ja avot. Ihanan raikasta ja kookoksista! Pohja kyllä kuivui minun makuuni vähän liikaa, mutta toisaalta sitä nyt ei ole tarkoitus syödä pelkästään vaan kuorrutteen kera. :D Ja minä nyt tykkään tahmeista leivonnaisista anyway. Keskikohta brownieseissa on ihan parasta, ja usein siitä ei edes saa kunnollisia paloja, joten ne voi aina laittaa itselle syrjään... ;) Limemehun sijaan tässä voi käyttää vaikka greippimehua. Hmm, saisikohan ananasmehusta tarpeeksi makua irti? Täytyykin joskus kokeilla... Ohje täältä.

Brownies

Kuvassa brownies, jotka tulivat monivaiheisimpaan, mielestäni parhaimpaan, mutta myös lopputuloksen kannalta epäonnistuneinpaan luomukseen: brownie-pohjaiseen suklaa-kookos-kermakakkuun. :D Mutta koska maku oli taivaallinen, kakku loppujen lopuksi ihan ok:sti leikattavissa ja ulkonäkökin ihan ok, ei valittamista ollut. Browniesien ohje on yksi todella helpoista perus-brownie -ohjeista ja kyllä toimii. Taisin itse asiassa tehdä vielä niin, että kaadettuani brownie-taikinan vuokaan laitoin mukaan vielä loput siitä keksitaikinasta, johon olin kaatanut ylimääräisen kinusikastikkeen noista omena-toffeepaloista. Tulos: loistava. Alkup. ohje täältä.

Brownie-kookos-suklaakakku

Jos katsoo alkuperäisen ohjeen kuvaa, niin ei nyt ihan näytä samalta. :D Tuo kookosvanukas ei oikein meinannut hyytyä (tai sitten olin vaan liian kärsimätön) ja päätin sitten vain laittaan suklaakuorrutuksen sen päälle. Noh, minulla ei ollut tarpeeksi suklaata ja niinpä jouduin tekemään lisää kuorrutetta lisäämällä kerma-suklaaseokseen tomusokeria ja vettä. Noh, vanukas ei tykännyt, että sen päälle leviteltiin mitään ja niinpä kerrokset sekoittuvat toisiinsa. Mutta lopputulos ei näyttänyt oikeastaan kovin pahalta, ainoastaan marmoroidulta. Ja maku? Mahtava. Tätä(kin) täytyy tehdä joskus uudestaan! Ja olipahan ainakin persoonallinen ote! ;)

Sitruuna-mustikkajuustokakkupalat

Luoja, eikö nää lopu koskaan? Nro kuudessa ollaan jo, jaksaa jaksaa! :D Koska iskä ja äiti (iskä varsinkin, koska eläkeläisenä asuu lähes koko kesän mökillä ja poimii marjoja, minkä remppahommiltaa ehtii) olivat poimineet paljon marjoja, niin oli ihan luontevaa tehdä jotain marjaista. Ja koska tykkään juustokakuista, niin oli luontevaa yhdistää nämä kaksi. Plus parin sitruunan kuori ja mehu. Loistavaa! aika hapanta kyllä, täytyy myöntää, mutta silleen hyvällä tavalla. :D Jos on maistanut sitruunatahnaa, niin tuo päällynen oli juuri sellaista. Ihanaa! Vielä viimeinen kesän henkäys, varsinkin, kun Ravintolapäivänä oli sateinen keli. Aika perus marjajuustokakun ohje. Ei nyt herätä itsellä enää kovin suuria tunteita, mutta hyväähän sekin oli. :D Ohje täältä.

Tiramisujuustokakku

Saving the best for last... Ja itse asiassa tämän teinkin viimeisenä päivänä eli lauantaina. Tiramisujuustokakku. Tähän tuli neljä ruokalusikallista Bailey'siä ja melkein kaksi kiloa tuorejuustoa. Huh huh. Noh, minähän EN ole mikään dieettileipuri. :D Tosi hyvää! Tosin ei mielestäni yhtä hyvää, kuin tuo brownies-kookos-suklaa-kermakakkunen. Minusta tämän maku oli aika mieto, ensi kerralla vielä enemmän pikakahvijauhetta mukaan. Mutta kaverini, joka oli auttamassa minua, tilasi kakkua heti tupareihinsa. Saamansa pitää, kunhan nyt pitäisi ne... ;) Lupasin hänelle ja toiselle apulaiselle rajattomasti herkkuja (ja kasvismunakasta) vaivanpalkaksi, mutta eiväthän he oikein kehdanneet syödä maksavien asiakkaiden herkkuja. Ihania murusia! <3

Jääkaappi herkkuja pullollaan

Huolestuin jo, että saanko kaikki herkut mahtumaan jääkaappiini, mutta ihan hyvin meni! Olisi tuonne ehkä mahtunut vielä se kahdeksas herkku, mutta rasiat olisi kyllä loppuneet kesken! Eipä ole koskaan kaapissani ollut noin paljon eri herkkuja. :)

Ravintolapäivän tarjottavat

Juuri vähän vaille klo 14, kun odottelimme toista apulaista ensimmäisen kanssa asunnossani, alkoi sataa. Great. Noh, eikun plan B käyttöön ja kamat suoraan ulko-oven viereen. :D Kiireessä laitoin kyllä viestiä FB:ssä ja FB-eventissäni, mutta unohdin sitten siirtää ravintolani paikkaa Ravintolapäivän nettisivuilla ja siitä minulle pari kertaa soiteltiin ja pari asiakasta myös oli paikalle tulleessaan, että onko tämä se leivospaikka, etsittiin sitä tuosta vierestä. No niin.

Suurin huoleni oli, jos kukaan ei tule. Mutta en ollut edes saanut kaikkia tarjottavia esille, kun ensimmäiset asiakkaat jo pöllähtivät paikalle! Ja kaikki tarjottavat meni, viimeistä palaa myöten! Isäni sai vikan kupin kahvia (vain yksi kuppi teetä meni, mutta termari piti teen lämpimänä kolme tuntia!) ja kaverini, joka pyöräili ohi ja jolle olin luvannut säästää yhden palan, sai viimeisen palan! Loistavaa! :D Sain myös omani takaisin reilusti myös rahallisesti. Olipahan hauska kokemus! Seuraava Ravintolapäivä on 17.11., mutten kyllä taida viitsiä osallistua siihen heti... Toinen apulaiseni kyllä sanoi innostuneensa niin, että hän saattaa osallistua ja siinä tapauksessa lupasin kyllä olla apuna. Tai ehkä pidämmekin yhteisen ravintolan. Kuka tietää... ;)

Ravintolapäivä on loistava keksintö, koska silloin voi päästää mielikuvituksensa valloilleen ja tehdä kaikkea sellaista, joiden tekemiseen ei yleensä tule tilaisuuksia tai ei ainakaan niin usein, kuin haluaisi. :D Paikkakin oli niin loistava, että aivan varmasti osallistun tapahtumaan uudestaan, kenties ensi keväänä sitten.