Kaverin poikaystäväkin oli saapunut paikalle kaverin synttärien kunniaksi, tosin sinä hetkenä tunnelmat olivat Islannin tuhkapilven takia vähän ristiriitaiset. No, onnistuihan hänen lopulta lähteä kotia kohti viikko suunniteltua myöhemmin, ja tuskinpa kumpikaan nyt pisti kauheasti pahakseen venynyttä
vierailua… :)
Krhm, mennäänpäs taas asiaan eikä vain juoruilla tässä. Tämä poikaystävä, kutsutaan häntä nyt vaikka…eikun juuri siksi häntä ei saanutkaan kutsua…hmm… no, herra J. Niin, hän on siis vegaani ja siksipä minun piti taas kerran kaivella nettiä löytääkseni myös hänelle sopivan ohjeen. Hih, laitoin vielä juhlapäivää edeltävän päivän aamuna kaverille viestin, että pidetäänkö ne juhlat nyt eli lähdenkö ostamaan vegaanisuklaata. Ja Ruohonjuureen oli matkattava ja sieltä mukaan tarttui ihanasti kahvimuruja sisältävä täysin vegaaninen suklaa. Nams! Kukaan ei kyllä pysty erottamaan tuotetta tavallisesta suklaasta ja pienet, kahvilta maistuvat muruset tekivät suklaasta niin hyvää, että sain todella harjoittaa itsehillintää, jotta suklaarouhetta olisi riittänyt myös itse leivonnaisiin! :D Ja kuten pakkauksesta huomaa, suklaa on myös laktoositonta ja vielä orgaanista, joten tätä syötyä ei millään voi potea huonoa omaatuntoa. :)
Alkuperäiseen reseptiin tuli oikeasti pähkinärouhetta, mutta erään juhlavieraan pähkinäallergian takia ne olivat totaalisti nou-nou. Okei, yksi vieraista ei pidä kahvistakaan, muttei tuota suklaan sivumakua nyt kaiken muun alta pystynyt maistamaan, joten no matter.
Koska ohje siis oli vegaaninen, oli keksittävä jotain muuta kohotus-/kuohkeutusainetta kuin kananmuna ja tähän ohjeeseen sellainen saatiin ensin keittämällä vedestä ja vehnäjauhoista puuroa. Kaikkea sitä oppii, kun tarpeeksi leipoo… Ohje löytyi melkoisen etsimisen jälkeen täältä, joten pääsen onneksi selostamaan tätä ohjetta vähän auki tässäkin. 1,25 dl vehnäjauhoja sekä 2,5 dl vettä siis keitetään kattilassa puuroksi, jonka annetaan jäähtyä sillä aikaa, kun muut aineet sekoitetaan keskenään.
Puuro lisätään muiden aineiden joukkoon, sekoitetaan taikinaksi ja pähkinämurut/suklaarouhe lisätään joukkoon. Sitten vain uuniin ja odotellaan.
Kaikki tykkäsivät näistä ja hra Jmaisteli näitä niin, että muut vieraat saivat tosiaan pitää puoliaan, jotta saivat toiset palat. :D Itsekin tykkäsin ja nyt kun ohjekin on tallessa, niin mikäs estää kokeilemasta tätä joskus toistekin. Tai ehkei sittenkään, löysinhän tänä aamuisen reseptin etsinnän tuoksinnassa (tenttiin lukemisen kustannuksella, tietenkin) muutamia tosi kiinnostavia vegaaniohjeita, joita täytyy kokeilla asap. Tilaisuus olisikin tulossa jo ensi viikolla, ja jos nyt oikein innostun, niin ehkä jo perjantaina voisi tehdä jotain pientä…
Toukokuusta on muutenkin muodostumassa melkoinen leivontakuukausi, mutta ei kai sitä ihminen luonnolleen mitään voi. Jos tilaisuus tulee, niin totta kai minä loppujen lopuksi sinne jotain teen. Ja täytyyhän tässä nyt jotain koettaa keksiä, kun tenttiin luku loppuu ja se yksi essee tulee kirjoitettua valmiiksi. Pitäähän sitä muutakin tehdä, kuin ravata lenkkipolulla tai tankotunnilla…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti