keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Isänpäiväjuhlintaa: mm. Heidi-juustoa ja suklaakakku liköörivadelmilla

Se on karkauspäivä! Tänään kuulemma asiat on päälaellaan, eli naisetkin voi kosia. (Ihan kuin muuten vain muka eivät voisi, emme nyt enää elä 50-luvulla...) Kannattaa kosia, sillä joka tapauksessa tulee saamaan hamekankaan. Joko sellaisen, jota voi käyttää useaan kertaan tai sitten sen (toivottavasti) kertakäyttöisen ja muissa tilanteissa erittäin epäkäytännöllisen...

Asiat on myös siinä mielessä päälaellaan, että myös minä bloggaan! Kolmen kuukauden tauon jälkeen! :D Gradua, speksiä, treenejä, hulluja kursseja yms. motivaation puutetta on ollut ilmassa, mutta ehkä tämä orastava kevät toisi vähän puhtia tähän hommaan. Olen kyllä yrittänyt vähentää leipomistakin, mutta on tässä aina jotakin tullut tehtyä. Ja nyt kun on uusi luuri, niin kamera on aina mukana.

Palataan siis ajassa taaksepäin niinkin kaukaiseen aikaan, kuin marraskuuhun ja isänpäivään! Olettekos kuuleet Herkkujuustolasta? Mouhijärvellä sijaitseva pieni juustola tekee juustoja ihan käsityönä, mm. Vilhoa, Hilmaa, Väinöä... Ja myös Heidi-nimistä juustoa! :D

Heidi-juusto
Uusimman Glorian Ruoka & Viini -lehden mukaan Heidi on "miedon ja hapahkon, kenties aavistuksen verran navettamaisen valkohomejuuston ystäville." Heidistä on myös punapäinen (!) versio eli Puna-Heidi, jota kuvaillaan samassa artikkelissa näin: "Ranskalaistyyppisen, täyteläisen ja hedelmäisen juuston ystävälle." xD Pakkohan tuota normi-Heidiä oli ostaa isänpäiväksi (koska tietääkseni Uolevi-juustoa ei ole). Ja mietoa se tosiaan on, tosin kuoressa on tosi vahva maku. Minä taidan olla vähän päinvastainen eli näytän miedommalta, kuin mitä olen. Tai sitten näytän juuri siltä, kuin mitä olenkin. :)

Söimme toki muutakin, kuin vain juustoa, kuten kaalikääryleitä ja salaattia. Äiti myös teki itse karjalanpiirakoita!



Ja sanoi, ettei kyllä hevillä kummalla lähde enää samaan rumbaan. Ja voin kompata, sillä kokeilin niiden tekoa tädillä joulun aikaan ja hermo meinasi mennä ensimmäisten neljän jälkeen! Ei sovi mulle tuollainen näpertely. :D Maku oli kyllä hyvä.


Ja totta kai isälle piti olla kakku. Olin ollut isänpäiväviikon to-su iskän luona Korsossa koiravahtina, kun herra itse golffasi jossain Portugalissa. On noilla eläkeläisillä nähtävästi varaa kuitenkin... :P Hauveli oli ihan hupsuna ja herätteli meikäläistä milloin neljältä, milloin viideltä. Olin ihan tööt koko viikon lopun, mutta joskus se on semmoista.

Ai millainen kakku? Öh, hyvä kysymys... Eikun nyt muistankin! Se on kaksikerroksinen suklaakakku, jonka välissä on vadelmaliköörin teosta ylijääneitä vadelmia (siis vodkavadelmia ;) ), vadelmahilloa myös ehkä, kermavaahtoa ja sitten suklaakuorrutus. Ja tietty kermakoristeet. Tuhtia, mutta hyvää! Ja kyllä maistoi, ettei ne vatut olleet ihan au naturel... ;)

Tulossa on nyt ainakin 8 postausta joulu-helmikuusta, joten eiköhän se taas tästä! Luulisi, että gradun keskellä löytyy taas yllättäen inspiraatiota blogin kirjoittamiseen. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti