Kirjoitin viimeisen kokeeni Kauppakorkeakoulussa eli siis graduun liittyvän kypsyyskokeen 5.4. ja sen vuoksi iskä halusi tarjota minulle ravintolaillallisen. Olimme jo jonkin aikaa puhuneet, että voisi käydä Porvoossa sijaitsevassa Sinne-ravintolassa. Kypsyyskoepäivän illaksi sinne siis suunnistimme. Iskä kävi hakemassa minut Pasilan asemalta, jonne olin tulllut suoraan tankotanssiharkoista, joten ruoka maistuikin. Pelkona oli tietysti, että näin hineossa paikassa annokset olisivat niin pieniä, että niistä jäisi nälkä kunnolla treenanneelle...
Ravintolan sijainti on sinänsä erittäin selvä, sillä sen sisäänkäynti on suoraan kadulle, mutta ajoimme ensin ohi ja kiertelimme vaikka missä, ennen kuin löysimme perille. Olen ehkä maailman huonoin kartanlukija ja ohjastaja. "Periaatteessa oikealle..." :D Ravintolan nimikin lukee melkoisen selvästi ovessa. Osa jonkinlaista taidehallia tms.
Sinne on hienomman lajin bistro, joka tarjoaa à la cartea, lounasta, menuja ja brunssia. Myös ryhmille on varattu omia kokonaisuuksiaan. Menu koostuu suomalaisista ainekstia potenssiin kaksi eli melkoista fine diningiä. Ei mitään kahden tähden piiperrystä ja emulsioita, mutta kuitenkin perustasoa hienompaa ja suppealla menulla. Mitä hienompi paikka, sitä suppeampi menu. Tarjolla on paljon kalaa (mutta esimerkiksi avokadokreemillä höystettynä alkupalaksi), sesongin mukaan parsaa, päivän kala-annos, kukonpoikaa... Mutta miksi itse asiassa luettelisin menua, koska se vaihtuu melko useastikin. Esimerkiksi syömäämme alkuruokaa ei listalla enää ole:
Maissikeittoa ja savulohimoussea
Jo alkuruoka asettaa illan tason: ihan älyttömän hyvää maissikeittoa! Menun vaihtumisen takia en muista hintoja, mutta koska en ollut maksumiehenä, niin mitäs niitä hintoja katselemaan... ;) En yleensä syö maissia, joten tämä oli mukavaa vaihtelua. Ihanan samettista. ^^ Paras osa oli kuitenkin tuo keiton keskellä killuva savulohimousse. Olen syönyt savustettua lohta vain siivuina, joten pehmeä mousse oli joain ihan uutta ja ihanaa. ^^
Siikaa, ainakin punajuurta, palsternakkamoussea ja kukkakaalipyrettä mahdollisesti
Ja koska tästä illallisesta on kulunut jo melkein kaksi kuukautta, niin en muista, mitä ihanuuksia siian kanssa tarjottiin, mutta ainakin punajuurta. Sitä on hankala unohtaa, brr... Siika oli hyvää! Se oli onnistuttu paistamaan todella rapeaksi tekemättä kalaa kuitenkaan kuivaksi. Sääli, että sen vuoksi nahka tarttui kalaan kuin liima ja parasta osaa jäi ihan liikaa nahkaan kiinni... Iskä tosin pistelin nahkankin poskeensa, mutta jotenkin en vain saanut itseäni sitä järsimään...
Parhaita suomalaisia juustoja ja yrttihunajaa (9 €)
Minun jälkkärini sentään löytyy edelleen listalta. :) Sain eteeni suomalaisia juustoja, joista en tietenkään muista yhtään mitään. Tosin että homejuustoa on tuo keskimmäinen ja kaukaisin oli brietä. En ensin meinannut tunnistaa sitä brieksi, kunnes honasin, että se vain oli ihan huoneenlämpöistä ja minä olen tainnut vain syödä enemmän tai vähemmän jääkaappikylmiä juustoja. Note to self: voimakkaat juustot tulee syödä oikeasti lämpiminä.
Nuo tuon brein jälkeiset lastut olivat muuten itse tehtyä näkkäriä! Luulin niitä ensin koristeiksi, mutta näkkäriksi ne paljastuivat tarkemman tiedustelun jälkeen. Anisnäkkäriä muistaakseni.
Iskän jälkkäri oli kyllä kans hyvä! Suklaamoussea ja ihana hapanta valkosuklaamoussea! Miten makeasta valkosuklaasta olikaan saatu niin ihanan hapanta? Täytyisi joskus kokeilla sulattaa valkosuklaata ja lisätä sitä tuorejuustoon ei pelkästään kuorrutteeksi vaan ihan jälkkäriksi sellaisenaan. Lisänä myös olisiko ollut tyrnihilloa? Noita muita en muistakaan... :/
Tulipahan taas erittäin avaava postaus. Mutta toivottavasti nämä erittäin epätarkat kuvaukset saavat jonkun kiinnostumaan Sinnestä, sillä se on todellakin matkan arvoinen. Ennen sitä kannattaa tietysti käydä vanhassa Porvoossa ja Brunbergin myymälässä... Siellä mekin olisimme käyneet, ellei se olisi juuri mennyt kiinni.
Sinne
Läntinen Aleksanterinkatu 1
Porvoo
www.bistrosinne.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti