Kolmisen viikkoa sitten kuulin uutisen, joka aiheutti minunlaiselleni salamannopeasti kärähtävälle, asiat usein liian henkilökohtaisesti ottavalle ja useinkin liian tunteella menevälle tyypille aika moinen isku. Egoon nyt kolahti varmaankin kipeimmin, koska oli pitänyt yhtä asiaa liiankin itsestäänselvänä, eikä se sitten osoittautunut sellaiseksi. Loppujen lopuksi pahimpien höyryjen hälvennettyä tajusin asian oikeastaan olevan ihan oikealla tolallaan ja sen kääntäminen oikeaan suuntaan vaatisi niin sanotusti mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, mikä taas on ainoa keino kehittyä. What's worth doing is difficul as hell. Eli kaikki tekemisen arvoinen on helvetin vaikeaa. Tarkoitan tällä siis sitä, että kaikki, mihin kannattaa ryhtyä, vaatii todella paljon aikaa, energiaa ja henkistä panostusta. En siis pidä helpoista jutuista vaan parhaimmat asiat ovat sellaisia, jotka vievät omalta mukavuusalueelta pois. Joten katse eteenpäin ja uudella strategialla matkaan. Pätee muuten muutamaan muuhunkin juttuun, jotka on tässä olleet agendalla jo jonkin aikaa...
Insalata Caprese, 13,70 € (12,70 € S-etukortilla): helmimozzarellaa, kirsikkatomaattia, marinoituj
a oliiveja, punasipulia, yrttiöljyä ja vihreää salaattia
Noh, perjantaina duunin jälkeen olin menossa kaverin kanssa syömään Virgin Oiliin, eikä todellakaan ollut mikään paras fiilis. Noh, hyvä ruoka, parempi mieli as they say, joten jospa mozzarellasalaatti ja lasi viiniä auttaisi. Ja auttoihan se. Tai siis ne. Salaatti oli maukas ja raikas, mutta erittäin kevyt, joten jos olet sudennälkäinen, niin kannattaa tilata alkupalat ja jälkkärillekin jää varmaan vielä tilaa. Olin tähän annoksen kokoon nähden ehkä vähän liiankin nälkäinen, koska olisin toivonut tulleeni vähän enemmän täyteen tämän setin jälkeen. Lounaasta oli nimittäin aikaa muutama tunti plus että olin pyöräillyt Espoosta Helsingin keskustaan. Mutta mutta. Hyvä annos kuitenkin! Kaveri otti pizzan, jonka päällä oli rucolaa ja parmankinkkua. Annos oli tosi iso ja kaveri ei sitä edes jaksanut syödä loppuun asti.
Ehkä oli ihan hyvä, että mahassa oli tilaa, sillä suuntasimme kaverin kanssa vielä Herkkujen Suomi -festivaaleille Rautatieasemalle. Tai siis emme syöneet siellä mitään vaan keskityimme juomaan oluet samaan aikaan järjestettävällä Syystoberilla. Otin jotain tosi tummaa olutta, jonka nimeä en kuollaksenikaan muista, mutta se oli hyvää! Kaverin oluen sentään muistan, se oli Marsalkkaa (vaalea vehnä lager muistaakseni), joka oli myös hyvää. Itse ruokafestareilla vain kiersimme pikaisesti, koska paikka oli menossa kiinnikin. Salaatti, viini ja olut auttoivat mielentilaa, sillä otan ns. pulttia helposti ajattelematta asiaa loppuun asti. Minun kannattaisi aina laskea n. 15 000:een ennen kuin avaan sanaisen arkkuni.
Ja itse asiassa tämä ja edellinen postaukseni maapähkinävoikekseistä menevät nyt väärin päin, koska tein ne keksit tätä ravintolakäyntiä seuraavana lauantaina, mutta kutsuttakoon sitä nyt taiteilijan vapaudeksi. :)
Tänään on muuten viimeinen päivä vastata lukijatutkimukseeni! Olisi mahtavaa, jos tekisit niin; voit myös voittaa lahjakortin useaan liikkeeseen! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti