maanantai 22. syyskuuta 2014

Gringos Locos ja Minos

Ah, syksy on tullut! Kutsukaa minua hulluksi ja vaikka lopettakaa blogini lukeminen...eikun ei, älkää nyt sitä tehkö vaikka pidänkin syksystä! Niin, siis vastoin ehkä yleistä mielipidettä (tai ainakin useamman suomalaisen mielipidettä) minusta syksyn tulo on ihanaa. Ainakin siis näin helteisen kesän jälkeen. Ilma on raikas ja kirpeä, illat alkavat pimetä, mutta silti voi olla kohtuullisen lämmintä, iltaisin ja aamuisin tienoo peittyy usvaan... Entä oletteko koskaan pysähtyneen haistelemaan, miltä syksy tuoksuu? (En nyt siis puhu siitä myöhäissyksystä, joka haisee mädäntyneiltä lehdiltä...) Ah! 

Olen syntynyt syksyllä, tai oikeastaan myöhäissyksyllä marraskuussa, joten ehkä siksi pidän syksystä. Pidän muutoksesta muutenkin; keväisin siitä, kun luonto alkaa heräämään ja syksyisin siitä, kun luonto valmistautuu talven tuloon ja jälleen on muutosta ilmassa. En kyllä siis pidä marraskuusta, jos silloin tulee räntää vaakasuoraan ja loska tuhoaa kaikki kengät, mutta suurimmaksi osaksi siis tykkään tästä vuodenajasta. 

Minoksen kasvislautanen: Kesäkurpitsakroketti, tzatzikia, jättipapuja tomaattikastikkeessa,latva-artisokkaa, pitaleipää, haudutettuja kasviksia, gratiiniperunaa,munakoisosalaattia, viininlehtikääryleitä ja juustolla täytetty paprika 22 €


Näin sateisena maanantai-iltana voinkin hyvin kertoa parista ravintolakäynnistä viime keväältä, jotka ovat odottaneet uskollisesti vuoroaan siitä asti. Yhteistä niissä on se, että tuskin palaan kumpaankaan ravintolaan enää. Toisessa hinnat eivät vastaa laatua, toisessa laatu ei vastaa käsitystäni ravintolasta.

Toukokuisen raakakakku-workshopin jälkeen tapasin kaveriani Lasipalatsin terassilla drinkkien merkeissä. Kaiken makean syömisen päälle alkoi kuitenkin jossain vaiheessa tehdä mieli suolasta, ja olinhan lounaalla tosiaan syönyt pelkkiä raakakakkuja. Niinpä päätimme suunnata Kampin keskuksen Minokseen, koska en ollut käynyt siellä pitkään aikaan, mutta tiesin paikan kasvislautasen hyväksi.

Minos on siis nimensä mukainen: sieltä saa kreikkalaista ruokaa. Hinnat ovat melko tyyriitä laatuun ja miljööseen, josta tulee lähinnä mieleen keskinkertainen taverna. Mutta hinnat johtunevat sijainnista etupäässä... Kasvislautanen on melko monipuolinen eikä siitä jää nälkä: lajitelma on monipuolinen ja tzatziki sekä munakoisosalaatti veivät kielen mennessään. Perunat olivat minulle tosin turhat... Ei tämä kyllä ole 22 euron arvoinen, ja nyt kun sen taas muistan, viimeistään nyt bloggauksen jälkeen, niin voisi kuvitella, että jätän kasvisannoksen tähän. Kun kotona saa tehtyä samanlaisen säilykkeistä puoleen hintaan...

Muista Minoksen ruuista en tiedä, koska olen aina vain syönyt tätä platteria. Pihviosasto on ainakin laaja, ja saa sieltä tietysti kreikkalaista alku- ja jälkiruokia. Mieleen tulee jokin S-ryhmän paikka, vaikka tämä on yksityinen.

Minos
Kauppakeskus Kamppi (Finnkinoa vastapäätä)
www.minos.fi

Gringos Locos Helsinki: vuohenjuustosalaatti 13,90 €
Toinen pettymyksen herättänyt ravintolakokemus sattui kesäkuun puoless välissä, kun menimme copywriter-kurssiporukalla juhlimaan valmistumistamme Markkinointi-instituuttista. Paikaksi oli valittu Grigos Locos, jossa olin käynyt vain kerran vuosia sitten juomassa yhden juoman. Arvelin, ettei paikka olisi kummoinen, mutta kerrankos sitä.

Heti alkuun menua selatessamme selvisi, että menu on sama, kuin mitä Tampereen paikassa, mutta että Helsingissä ei saa kaikkea sitä, mitä menussa luki tai siis kaikkia aineksia kaiken tekoon ei ollut. Jahas. Ei sitten oltu jaksettu tilata omia menuja... Heti perään, kun jännältä kuulostavaan drinkkiin ei ollut ginger alea saatavilla ja pyysin jotain toista juomaa, tarjoilija totesi hieman hymähtäen "No, mä en sitä kyllä joisi." Olin ihan monttu auki! Just! Kyllä tarjoilija minusta saa keittiössä kertoa vaikka mitä hullusta asiakkaasta, mutta ei ehkä kannata arvostella asiakkaan juomatoivetta noin tökeröllä tavalla; varsinkaan, kun oma työpaikka ei tarjonnut listan mukaisia annoksia!

Ainoa, mikä ravintolassa on kohdallaan, on ruuan hinnat, tai siis ainakin tässä tapauksessa. Alle 15 eurolla maistuva ja runsas salaatti, jossa ei oltu pihistelty vuohenjuustossa! Mutta siihen ne hyvät puolet sitten päättyivätkin... Muiden annokset eivät kilvoittaneet mitään hurraa-huutoja; hyyyyvin peruskamaa. Ja olihan se toinen naistarjoilija ihan mukava ja asiansa omaava, mutta silti. Minun rahojani lafka ei enää saa. En suosittele; Helsingistä saa varmasti parempaa "texmexiä" paremmalla palvelulla ja miljöölläkin. Onneksi oli sentään hyvä seura.

Olisinhan toki voinut antaa tästä palautetta ravintolalle itselleen enkä kertoa siitä näin blogin välityksellä, mutta tuntuu siltä, että jos johto ei jaksa edes menuja vaihtaa kaupunkiin sopivaksi, niin tuskin niitä kiinnostaa minun mielipiteeni. Saas nähdä, kauan paikka viihtyy Kisahallin päädyssä...

Gringos Locos
Mannerheimintie 17 (Kisahallin pääty)
http://www.ravintola.fi/ravintola/gringos-locos-helsinki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti