Juhannus

Kaunis näkymä Päijänteelle

Juhannus! Ah, tuo suomalaisen kesäjuhlinnan (ja hukkumistilastojen) huipentuma. Olen onneksi jo sivuuttanut sen ajan, kun stressasi, että mitä sitä juhannuksena tekee ja kenen kanssa ja millaistakohan draamaa sitä kukakin kehittää ja millainen reissu tulee olemaan... Juhannus on ihan liian yliarvostettu - ja hypetetty tapahtuma. 

Olen viettänyt sekä hyviä että ahdistavia juhannuksia sen jälkeen, kun lakkasin juhlimasta jussia vanhempien kanssa, mutta nyt toivon, että olen vihdoinkin päässyt tilanteeseen, jossa jokainen juhannus on hyvä. Ja jos ei pääsekään mökille niin ei se haittaa. Joku kerta kyllä vietän kaupunkijuhannuksen...

Mutta asiaan, Viime juhannuksen vietin kuitenkin iskän mökillä poikaystäväni sekä hyvän kaveripariskunnan sekä myös isäni seurassa. Isäni seura on hauskempaa, kuin luulettekaan tai sitten olen vain tullut vanhaksi. :D Tai olenhan minä, vanhemmaksi. Mutta olipahan mukava juhannus! Eikä edes satanut koko aikaa eikä sekään oikeastaan niin haitannut. Sauna oli päällä, hyvää ruokaa ja juomaa mukana sekä haitari...

Marenkia

Näin juhannusta ennen yhdessä ruokaohjelmassa, kuinka joku fransmanni teki Eton mess -nimistä jälkiruokaa. Siihen tulee tahmeaa marenkia, kermaa, marjoja ja minä vielä näpsäkkänä taioin marengista jääneistä keltuaisista lemon curdia. Nam. Melkoinen sotku, mutta todella hyvä sellainen.

Marenkiin tuli valkuaisten ja sokerin lisäksi omenaviinietikkaa (jota iskällä sattui olemaan kaapissa), jonka avulla marengista saa todella tahmeaa ja venyvää. Marengin tietää olevan valmista, kun se on vatkauksen jälkeen kiiltävää. Juoksin innoissani tupaan näyttämään kaikille täydellistä marenkiani. :D Sääli, että kuva siitä jäi vanhaan kännykkääni, joka hörppäsi tässä taannoin vettä... Mutta se oli hieno!

Täydellinen kesäjälkkäri! Eli siis hämäävään kevyt. :D Makeaa ja tahmeaa marenkia, pehmeää kermaa, makeita ja kirpeitä (tuoreita!) vadelmia sekä kirpeän makeaa sitruunatahnaa. Täydellinen kombinaatio. 

Eton mess mansikoilla

Pisteenä i:n päälle: tuoreita mansikoita! Me tuhosimme tämän astian viiteen pekkaan melkoisen nopeasti. Tämä täytyy ottaa teon alle joka kesä!

En löytänyt enää alkuperäistä reseptiä enkä muista enää sen ohjelman enkä se kokin nimeä, josta inspiraation sain. Mielestäni resepti oli jossain BBC Foodin kätköissä, mutta en enää löytänyt sitä. *sigh* Mutta jos vesi herahti kielelle, niin rohkeasti vain googlaamaan. Jälkkäri sopii mainiosti myös lokakulle; varma kesämielen palauttaja. :)

*UPDATE* Löysin reseptin, olin vielä piru vie laittanut sen kirjanmerkkeihin! :D Leipuri on siis Channel 4:n Food-osion ohjelman "Baking Mad with Eric Lanlard" Eric Lanlard; muistin siis koko kanavan väärin! Joka tapauksessa, ohje löytyy täältä.

Raparperipiirakka

Innostuin myös kokeilemaan raparperipiirakan tekoa. Äidille piti kyllä soittaa sen varmistamiseksi, että onko hän esipaistanut raparpereja pehmeäksi. Ei kuulemma ollut, joten piti vain luottaa siihen, että raparperien pinnalle ripottelemani fariinisokeri ja muruseos sekä uunin lämpö riittäisivät. Ja riittiväthän ne. Juuri sopivan hapanta & makeaa. Täydellistä vaniljakastikkeen -tai jäätelön kera.

Ohjetta minulla ei ollut käytössä, mutta pohjalle siis joko itsetehty tai valmis murotaikina pohja (jauhot sekä kohotusaineet ja rasva nypitään käsin ja joukkoon lisätään sokeria), jonka päälle ripotellaan raparperinpalat sekä lisää (ruskeaa( sokeria. Muruseos (kaurahiutaleita + jauhoja + rasvaa + sokeria) päälle halutessa ja uuniin 175 asteeseen n. 45 minuuttia. Minä en esipaistanut pohjaa ja se meinasi jäädä vähän raa'aksi. Tai sitten vain paistoaika oli liian lyhyt itsellä. Tarkkana näiden kanssa.

Lettuja, hilloa ja mansikoita

Iskä myös paistoi muurinpohjalettuja ja jos niitä syö vain kerran vuodessa niin olkoot! Hyväähän se on, pakko myöntää. Varsinkin mustikkahillolla, mansikoilla ja vaniljakastikkeella. 

Kaverin kanssa olimme myös päättäneet tehdä pizzaa iltapalaksi. Kun aloimme sitä täyttämään huomasimme, että apua, ei ole tomaattipyreetä!Noh, ei se sitä oikeastaan kaivannutkaan; ja oli ihan kiva syödä pizzaa ilman sitä hallitsevaa tomaatin makua. Täytteenä tomaattia ja mozzarellaa sekä tonnikalaa ja salamia. 

Tuli taas käytyä mökillä ihan liian harvoin viime kesänä, mutta kenties ensi kesänä voisi rohkaistua useampaankin kertaan. Ja ehkä sitä voisi edes ne jussit viettää mökillä, koska on siinä mökkijussissa sitä jotakin... Vai mitä mieltä olette ylläolevasta kuvasta?