keskiviikko 28. marraskuuta 2012

25-vuotissynttärien kuusikerroksinen kakkuöveri


Mammuttimainen synttärikakku

Täytin 25 vuotta parisen viikkoa sitten ja synttäripäivä osui kerrankin lauantaille! 25 vuotta lasissa ja vielä lauantaina! Jos se ei ole merkki bileiden pitämisestä, niin ei sitten mikään. :D Joten totta kai piti kotibileet järjestää. (Olisin kyllä pitänyt bileet vaikka juhlapäivä olisi ollut joku muu...) Kakkukin oli jo mietittynä hyvissä ajoin, samoin muut tarjottavat. Näistä bileistä tulisi ikimuistettavat, ainakin synttärikakun muodossa! Neljää eri kerrosmakua ja yhteensä siis kuusi erillista kerrosta. Holy hell, mutta kerranhan sitä vain täytetään 25. (Ja se onkin ikä, jota täytän seuraavat viisi vuotta kolmekympiisiin asti, eikös? ;) 

Tarkoitus oli ensin siis juhlia meillä skumpan, boolin ja muiden juomien sekä ruuan voimin ja n. yhdentoista aikoihin siirtyä baariin. Ykkösvaihtoehtona oli uudehko ja minulle vielä korkkaamaton Aussi Club Vilhonkadulla. Mahdollisen jonottamisen vuoksi olin suunnitellut, että kaikki ottavat juomaa mukaan ja voimme näin jatkaa jutustelua hyvässä hengessä myös jonossa! Suuria suunnitelmia, kuinkas sitten kävikään... 


Kävin läheisessä Alkossa ja ihmeekseni näin hyllyllä yhden pullon Skandinavian Hunks -tanssiryhmän kuplaviiniä. "WTF? Tuota pitää kokeilla!" Harmittaa, etten otttanut ylös, mitä pullon takaetiketissä luki, mutta se oli erittäin "cheesiä" ja kornia. Brrr.... Kuten myös koko juoma, huh! Se oli niin pahaa (eli todella kuivaa eikä minkään makuista), että lantrasin sitä (paljon paremman makuisella) boolilla. (Booliin tuli muuten limen makuista Finlandia vodkaa, light-Spriteä sekä... äh, sitä light-Jaffaa, joka on vihreän väristä :D Joop... ) Ei pitäisi mennä näihin brändättyihin juomiin. Tekisi mieleni ostaa Jokerit-viiniä, mutta ilman kaverien kommentteja, että viini ei mitään erityisen  hyvää ole, olisin sen kyllä arvannut. Lähinnä kiinnostaisi sellainen pullo hyllylle, kun kerran ollaan kannustusjoukoissa. :D Noh, ei voi Jokerien (puna)viinikään pahempaa, kuin HIFK-punkku! :S Mielummin juon vaikka tuota Hunks-kuraa. ;) 

Ei ole muuten mikään hyvä myyntipointti tuo Hunksien "Party Wine", koska en ole koskaan poikien esitystä nähnyt muuten kuin pätkinä TV:stä ja jos kerran saavat aikaiseksi moista kuraa ja vielä myyvät sitä omilla naamoillaan, niin en edes halua nähdä koko show'ta. :D No ei, olen tullut siihen johtopäätökseen, etten ole heidän kohderyhmäänsä, vaikka nuori nainen olenkin. Jos haluan katsella tanssivia miehiä (ja niin haluankin), niin menen sitten balettiin, tai vielä parempaa, katsomaan Rock The Ballet'ta. Ensi keväänä se taas tulee Helsinkiin, joten pakkohan sitä on mennä taas katsomaan upeita miestanssijoita rokkaamassa mm. U2:n, Maroon 5:n ja Aerosmithin (!!!) tahtiin. 

Kerrosleipä

No niin, yritetäänpän pysyä aiheessa. Oho, olipas tuo leipä vinossa. :D Onneksi pysyi pystyssä. Kerrokset olivat selvästi teema synttäreilläni, mutta onneksi sää ei vaatinut  vierailta vielä mitään ihmeellistä kerrospukeutumista, heh heh. Olin joskus kauan aikaa sitten jostain bonganut ohjeen, jossa kokonainen hiivaleipä oli siivutettu leveyssuuntaansa ja sitten täytetty kaikenlaisella. Minä valitsin jonkinlaisen Fazerin sekaleivän, jonka siis leikkasin varovasti viiteen osaan. Koska odotin kahta kasvissyöjää, täytin 1/4 leivästä savujuustolla ja yrttituorejuustolla ja loput graavilohiviipaleilla ja savulohituorejuustolla. Hiton hyvää. Kannattaa tehdä päivää ennen juhlia, jotta leipä ehtii makustua ja pehmentyä jääkaapissa. Leivän päälle voi myös laittaa painon, jotta leikkaaminen on entistä helpompaa. Koko leipä meni, joten tästä saattaa tulla toinen suolainen tarjottava -bravuurini sen paahtovihannespannukakun lisäksi.

Kakku ennen kuorruttamista

Ja nyt siihen kakkuun! Kuten kuvasta näkyy, se oli MASSIIVINEN ja sitä on edelleen iskän pakkasessa melkein kolme viikkoa juhlien jälkeen. :D Riittoisaa se ainakin, jos ei muuta. Löysin ohjeen Pinterestiä selaillessani Fat Girl Trapped in a Skinny Body -blogista. Bloggaaja oli tehnyt kakun juhlistaakseen 7-vuotishääpäiväänsä, joten siitä siis seitsemän eri kerrosta. Minä jätin murskatuista kekseistä tehdyn kerroksen pois, mutta muuten tein kakkuun kaksi juustokakkukerrosta, kaksi brownies-kerrosta, kaksi keksitaikinakerrosta ja vielä vaahtokarkkikuorrutteen, jota laitettiin kerrosten väliin. Plus suklaakuorrutteen, jota myös laitettiin kakun sisään. Ei siitä sitten sen enempää. o_O

Kaikkien osien ohjeet plus tietysti koko valmistusprosessi löytyy tuosta linkistä, joten en nyt ala niitä sen enempää erittelemään tässä. Sen verran poikkesin ohjeesta, etten käyttänyt murskattua suklaata keksitaikinaan vaan toffeenmakuisia paloja Behnfords-liikkeestä (nimellä Butterscotch chips, ovatko sitten jonkilaisia toffeehippuja). Niiden ansiosta keksitaikina on vielä tavallistakin makeampaa, joten jos ei aikaisemmin olisi sukat pyörineet jaloissa, niin nyt kyllä. Jos tätä siis innostuu tekemään, niin kannattaa pysyä ihan vain todella tummassa suklaassa, niin tulee edes vähän vähemmän äklöä. :D Joku 80 % tumma suklaa voisi olla aika hyvä.... Ja ehkä ensi kerralla juustokakkuunkin voisi kokeilla käyttää vähemmän sokeria, koska jos juustokakut olisivat happamempia, ne varmasti tasapainottaisivat muuten todellista sugar over killiä. 

Osat siis paistetaan kahdessa samankokoisessa irtopohjavuoassa. Vuoat kannattaa voidella hyvin ja käyttää leivinpaperia, jotta osat saa hajottamatta irti. Erityisesti keksipohjien kanssa leivinpaperi helpottaa huomattavasti, vaikka tietysti kokonaisuuden kannalta ei ole väliä, jos osat ovat kuorrutteen sisällä palapelinä. Tähän menee muutama päivä, kun browniet tekee yhtenä päivänä, juustokakut toisena, keksipohjat kolmantena ja neljäntenä sitten vaahtokarkki- ja suklaakuorrutteet sekä koko homman kokoaminen. Tarjoaminen sitten viidentenä päivänä. Ei heikkokuntoisille.

Hääpi böörhdei tuu miii, hääpi böörhdei tuu miii...

Koristelin vielä koko komeuden valko-, maito- ja tummasuklaakuorrutetuilla cashew-pähkinöillä. Kakku painoi varmaan viisi kiloa ja pelkäsin, ettei jääkaapin hylly kestä, muttei se oikeastaan edes mennyt notkolle. :D Kauhistelin luomustani varmaan samalla tavalla, kuin Frankesteinin hirviön rakentanut professori hirviön näytettyä todellisen luonteensa: "Mitä olen mennyt tekemään?" Itseäkin alkoi pelottaa. :D

Kavereita tuli vähän päälle kymmenen eivätkä kaikki maistaneet kakkua, mutta silti sitä meni puolet! Hyvää työtä! ^^ Se on TUHTIA, herranjestas, kakusta riittää n. 35 hengelle, koska kakkua on pakko ottaa niin ohut siivu, kuin vain leikkaamalla saa. Enempää ei pysty. Täytyy olla perso makealle, että tätä syö. Jos makeat jutut ei oikein kolahda, ei edes kannata kokeilla. :D Tämä vaatii vähän harjoitusta. ;)

Mutta olihan se hyvää! Loppupuoliskon vein seuraavana päivänä iskän ja äidin ihmeteltäväksi isänpäivien kakuksi. Kierrätystä! :D Iskä sai jätteet, mutta tuskin pisti pahakseen. Ja edelleen siis kakkua on siellä hänen pakkasessaan. Tuo muuten menee helpommin alas jäisenä, koska se ei maistu niin äkkimakealta suoraan pakkasesta ja on vielä aika hyvin leikattavissakin, koska ei mene umpijäähän. Tuskin tulen tätä enää uudestaan tekemään, koska se on niin overkill. Ja koska seuraavat synttärit ova vähäpätöisempiä vuosilukuja, niin säästän paukut sitten kolmikymppisilleni. Niiden kakku onkin jo vähän suunnitteilla...

Entäs miten ilta sitten päättyi? Noh, päättyi toiveideni mukaan, eli emme lähteneetkään baariin vaan vieraat lähtivät sitten yksi toisensa jälkeen. :D Hih, olen kait tulossa vanhaksi, mutta useimmiten on vaan kivempaa jäädä kotiin ja jutella siellä, koska a) ei tartte huutaa b) juomat maksaa vähemmän c) ei tartte miettiä päätään puhki, että minne sitä  nyt menis (koska Hesan tanssipaikkatarjonta on mielestäni aika huonoa). Kyllä sitä aina joskus on kiva mennä, kun sellainen fiilis iskee, mutta vähemmän nykyään. 

Parhaat synttärit, jotka olen koskaan viettänyt! Lähes kaikki tärkeimmät ihmiset, hyvää ruokaa ja juomaa (miinus se hiton Hunks-litku :D ) ja...muutenkin hyvä meno. Saivatpahan vieraat taas nauraa emännän kustannuksella, mutta ihan hyvässä hengessä. ;) Ensi vuonna onkin sitten vähän erilaisempi teema, kun yhdistämme kaverini kanssa synttärimme ja juhlimmekin 55:ia. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti