Ex-kollegani täytti 40 viime kuussa ja pyysi minua auttamaan hänen 40-vuotisjuhliensa ruokatarjoiluissa, maksua vastaan tietenkin. Well, why not! (Tai oikeastaan "Hell yeah!") Toimeksiannot on aina parhaita, koska vasta silloin tietää, että omiin taitoihin luotetaan. :) Vieraita juhliin oli tulossa 40, joten siinä saisi tehdä kakun jos toisenkin. Esitin hänelle muutaman eri vaihtoehdon ja päädyimme lopulta seuraaviin herkkuihin: suklaajuustokakku, omena-juustokakku-murupalat (joita olinkin jo aikaisemmin tarjonnut kollegalle duunin illanvietossa), suklainen synttärikakku sekä pari suolaista. Onneksi en ollut enää töissä vaan vapaalla gradua kirjoittamassa, sillä samalle päivälle osui myös tuo edellinen 30-vuotiskakku. Voitte vaan arvata, että ei siinä hirveästi tullut gradua kirjoitettua... :D Synttärien teemana oli Hollywood, joten yritin jotenkin myös saada sen esiin kakkuja koristellessa.
Suklaajuustokakku Hollywood-style!
Rakastan juustokakkuja! Niin syödä, kuin tehdä. :D Suklaata, marjoja, kurpitsasosetta, hedelmiä, lakritsia... Mahdollisuudet ovat rajattomat! Plus koska en todellakaan ole mikään dieettileipoja, niin tuhti juustokakku vetoaa minuun myös muuten. I don't take things lightly... Anyway, en ollut pitkään aikaan tehnyt juustokakkua, joten suklainen juustokakku olisi juuri passeli kaverille tarjottavaksi. Siitä riittää monelle plus että se on aika juhlavakin. Vaikka minulla on yksi kirja sisältäen 365 suklaista ohjetta ja joista hyvin moni siis on suklaajuustokakun ohjeita, niin ei, ei tullut sekään mieleen vaan menin sitten Googlesta etsimään. Noh, onneksi myös googlettamalla löytyy ohje jos toinenkin, ja päädyin tähän Finecooking.com:in ohjeeseen. Mietin ensin, että olisinko tehnyt valko-, maito- ja tummasuklaajuustokakun, jossa jokainen suklaa olisi ollut oma kerroksensa, mutta sitten päätin, että menkööt nyt tavallinen malli. Eih, nouh! Why? Miksi himmailin, totta kai nyt nelikymppisiin olisi pitänyt taiteilla kunnon luomus! Olin vielä ihan vaan kotona ja kaikkea, joten aikaakin olisi ollut. Dääm. Ei tee hyvää leipojamaineelle, jos himmailee. ><
Juustokakun ohje on siis ihan perus, johon tuli kylläkin myös pikakahvijauhetta, mm! Ensi kerralla sitten se kolmisuklainen kakku.
Omena-juustokakku-kauramurupalat
Kuva taustalla Kiroileva siili -kalenteri. :D Mutta siis joka tapauksessa kollega oli mukana entisen duunipaikan illanvietossa, jonne tein omenaisia juustokakku-murupaloja tai miksi nyt kutsua leivoksia, joissa on alla ihan perus murotaikinatyyppinen pohja, sen päällä juustokakkumassaa, jonka päällä omena-sokeri-kaneliseosta ja vielä kauramurupäällys. Ja laitetaanhan sitä vielä kinuskikastiketta uunista tulleen kakun päälle. Kollega ihastui jälkkäriin ja pyysi sitä juhliinsa, ja mielellänihän minä toiveen toteutin. Ohje on ihan oikeasti tosi hyvä! Voisikohan omenat vaihtaa vaikka päärynöihin tai mangoihin.... Mitäköhän ananakselle käy? Koska omenat ovat sen verran kovia, niiden kypsymisessä menee oma aikansa, joten ehkei ihan mikä tahansa muu hedelmä käy. Lisäksi note to self: ihan OIKEASTI annan leipomuksen levätä jääkaapissa YÖN YLI ennen leikkaamista. Muuten leikkaaminen on tosi hankalaa ja tulee sotkua, koska juustokakkuosa hyytyy kunnolla vasta kylmässä. Kärsivällisyys on hyve.
Savulohi-tuorejuustotäytteiset lehtitaikinanapit
Otin kuvan ainoastaan toisesta suolaisesta eli täytetyistä lehtitaikinapaloista. (Toinen suolainen oli paahtovihannespannukakku.) Ostin ihan tavallista pakastettua lehtitaikinaa (ei sitä torttutaikinaa) 500 grammaa, jonka annoin sulaa ja josta otin sitten muotilla pieniä sydämiä. Ainoa hankaluus hommassa on se, että jos taikinaa jää leikatessa yli, tulee kiusaus kaulia se uudestaan, mutta silloin lehtitaikinan rakenne hajoaa niin, ettei se nouse enää kauniisti uunissa. Osa paloista siis näyttää sileämmiltä ja hienoimmilta kuin toiset, joten ehkä kannattaa leikata täsmälleen sen suorakaiteen muotoisen taikinapalan mukaan meneviä paloja. Ei tule hävikkiä.
Laitoin näihin sisään siis täytettä, jonka tein savulohi- ja yrttituorejuustosta sekä silputusta kylmäsavulohesta. Olisiko minulla ollut juurikin 150 grammaa lohta, n. 300 grammaa lohituorejuustoa ja 150 grammaa yrttituorejuustoa? Se ei riittänyt ihan kaikkiin paloihin, joita sain 500 gramman taikinasta leikeltyä, mutta ei se ollut niin ratkaisevaa. Palat siis voidellaan munalla ja paistetaan 225 asteisessa uunissa n. 10 minuuttia. Jäähtymisen jälkeen ne halkaistaan, toiselle puoliskolle laitetaan täytettä ja sitten laitetaan "hattu" päälle. On parasta tehdä suupalan kokoisia paloja, koska muutoin voi syödessä tulla sotkua. Sain idean reseptiin kerran kummitädiltäni ja onhan hyvä ohje. Loistavia cocktail-paloja esim. pikkujouluihin. Ah, pikkujoulut.... ^^
Synttärikakku
Ja ainahan synttärijuhlissa pitää olla kunnon kakku kunnon koristeilla! Päätin tehdä kollegalle Bailey's-suklaakakun eli suklaakakun, jonka väliin tuli suklaakuorrutetta ja päälle Bailey's-kermakuorrute. Kakku oli ihan simppeli, samoin suklaatäyte, mutta kuorrute! Herregud (kollega on suomenruotsalainen, joten oheinen ilmaisu sopii tähän tilanteeseen), olipas monimutkaista! Ensin kananmunia vatkataan keltuaisten kanssa tosi paksuksi vaahdoksi. Sitten tehdään sokerisiirappia eli keitetään vettä ja sokeria kunnes seos on 112-115 asteista. (Onneksi ostin viime vuonna sen leivontalämpömittarin.) Sitten jatkuvasti vatkaten ja hitaana nauhana kaataen sokerisiirappi munaseokseen, vatkataan lisää, sitten kunnon könttä voita mukaan (noin desin annoksina) ja lopulta Bailey's mukaan.
Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes lisäsin Bailey'sin. Kuorrute oli hienoa ja sileää ja näytti hyvältä, mutta Bailey's selvästi sotki siirapin ja rasvan kemiat, sillä sillä samalla hetkellä kun lisäsin kermaliköörin, muuttui seos kokkareiseksi eli sokeri ja rasva erottautuivat toisistaan. Fuck. Näytti siltä, kuin kuorrutteessa lilluisi ihan liikaa rasvaa (joka onneksi oli sitä sokerisiirappia eli ei niin ällöä, kuin mitä rasva voisi olla). Great. Joku meni sitten pieleen kuitenkin. Makuun tämä juoksettuminen ei vaikuttanut onneksi. Taisin lopettaa vatkaamisen ja vaan heilautin ne muutamat Bailey's-ruokalusikat sekaan suolan kanssa. Hups. ><
Noh, onneksi kuorrute asettui jääkaapissa aika hyvin eikä se nyt niin pahalta näyttänyt. Tosin olisi ollut niin hieno sileänä! >< Ainoa ongelma oli se, että kakku ns. "pissi" sitä ylimääräistä sokerivettä, jota sitten piti talouspaperilla pyyhkiä. Onneksi kuitenkin lauantaiksi vuoto tyssäsi. :D
Palautteen mukaan kaikki herkut olivat olleet loistavia, joten ensimmäinen kunnon leivontatehtävänanto meni loppujen lopuksi hyvin, huh! Ja tulipahan kokeiltua kunnon läträystä tuon kuorrutteen kanssa, Ensi kerralla täytyy jatkaa sitä vatkaamista Bailey'siä lisätettä tai sitten himmailen ja jätän sen pois. Tai ihan vaan teen vähän yksinkertaisemman kuorrutteen. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti