Hard Rock Café Helsinki!

Vuonna 2012 Helsingistä tuli vihdoinkin varteenotettava kaupunki ja Suomesta jotain muutakin, kuin "se joku maa siinä Ruotsin ja Venäjän välissä". Meille saapui sekä Starbucks että vihdoinkin 15.10. auennut Hard Rock Café. Tai sitten, kuten Nyt-liitteen ravintolasta arvioinnin kirjoittaja totesi, että aina kun maailmalla on lama, ravintoloiden siinä missä isojen maailmantähtienkin on haettava lisärahoja periferiasta, kuten Suomi. Että kiitti vaan, tämä se vasta meidän itsetuntoa taas nostaakin... But who cares miksi me saimme sen, pääasia on, että se on meidän! ^^

Kävin ensimmäisen kerran Hard Rock Caféssa Pariisissa vuonna 2003. Silloin minua ei vielä vakuutettu, mutta toisen kerran jälkeen Barcelonassa vuonna 2007 innostuin niin, että otin tavoitteeksi käydä matkoillani Hard Rock Caféssa aina, jos kyseisessä kaupungissa tai ainakin sen lähellä sellainen sijaitsee. Tähän mennessä olen käynyt ainakin Montréalin, Toronton, Kairon, Pariisin, Lontoon, Barcelonan, Tukholman, Miamin, Los Angelesin, Bostonin ja New Yorkin HRC:ssa. (San Franciscossa taisin vain tyytyä ottamaan kuvan kyltistä.) Joka kerta HRC:ssä käydessäni sieltä on myös jotakin ostettava. On haalarimerkkiä, korvakoruja, riipuksia, käsikoruja, laseja... Osan olen jo ehtinyt hävittääkin. :D Olen myös kerännyt lähes kaikki lasit. Vain Martini-lasi puuttuu, mutta ehkä sen voisi vaikka hankkia Helsingin HRC:stä. 

HRC on kahden amerikkalaisen eli Isaac Tigrettin ja Peter Mortonin Lontoossa kesäkuussa 1971 perustama ravintolaketju, joka on levinnyt kuin sienet sateella ympäri maailmaa. Osa on franchising-omistuksessa ja osan omistaa... Jahas, joudun käyttämään Radio Rockin kilpailun nimeä, eli "Juuri nyt en muista", mutta siis osan ravintoloista omistaa jenkkiäijä, joka kävi Suomessakin huolehtimassa ravintolan sisustuksesta eli erityisesti memorabiliasta. Muusikkotähdet latinotähdistä metallimiehiin ovat lahjoittaneen soittimiaan, levyjään ja vaatteitaan (muun muassa) ravintoloiden seinille. HRC-kävijät voivat sitten eri maiden ravintoiloissa käydessään bongailla lempiartistejaan, kuten minä teen. (Enemmän tästä tuonnempana.)

Menu on erittäin amerikkalainen eli cheddar-juustoa, isoja pihvejä ja hamppareita ja muutenkin paljon lihaa löytyy varmasti. Myös jälkkäriosasto seuraa raskasta linjaa. Tänne ei todellakaan tulla syömään mitään alku-, pää- ja jälkiruokasysteemiä, sillä jo yhdessä annoksessa on töitä. :D (Ellet sitten ole keskiverto-jenkkiläismies, tietenkin.) Jos haluaa useampia annoksia maistella, niin kannattaa jakaa pöytäseurueen kesken. You have been warned...

Helsingin menukin on jo ilmestynyt HardRockCafe.com-sivulle, joten sitä voi bongailla sieltä. Alkuun voi valita mm. Hard Rock nachoja, savustettuja kanansiipiä tai Jumbo Combon, jota suositellaan neljälle sen sisältäessä mm. kevätrullia, kanasiipiä, sipulirenkaita ja friteerattuja perunankuoria. Burgereitakin löytyy hiukan alle kymmenen (muistaakseni), ribsejä (tosin käydessämme possu oli lopussa ja tarjolla vain kanaribsejä), voileipiä, savustettuja voileipiä, kanaa, pihvejä, kalaa, juustoa... Huh! Viitisen salaattiakin (kaikki kanaa; Cesar-salaatin saa myös lohella) on tarjolla, mutta kanan voi vaihtaa vuohenjuustoon halutessaan. 

Jälkkäriksi tarjolla pelkkiä "biittejä" eli bite size -kokoisia miniminiannoksia, jos vain haluaa maistaa jotakin tai sitten haluaa maistaa kaikkea. :) Biitteinä saa suklaamoussea, mansikkajuustokakkua ja crème brûlèeta. Koko annoksina pöytään saa mm. sen hervottoman Hot Fudge Brownien, pirtelön, juustokakkua, omenapiirakkaa ja jäätelöä. 

Saavuimme ravintolaan keskiviikkona 20 vaille kuusi ja meille sanottiin odotusajan olevan n. 35 minuuttia. Ravintola ei (ainakaan vielä) ota vastaan pöytävarauksia, joten first come, first served. Eipä tässä mitään, eikun kaukosäätimen näköinen laite mukaan (sen alkaisi piipata, kun pöytä olisi vapaa) ja baaritiskille. HRC:n drinkit ovat ihania, joskin kalliita. Olisi pitänyt ottaa kuvia, hmph. Noh, sitten ensi kerralla. ;)

Palvelu on hyvin jenkkimäistä eli hyyvin ystävällistä, rupattelevaa ja...noh, ilmeettömään suomalaispalveluun tottuneella voi olla vähän ahdistunut olo. Meidät vei pöytään ihana brittitarjoilija, joka tietysti osasi kehua naispuolisen asiakkaan ulkonäköä (punaista tukkaa ;) ) ja kysyi, että tykätäänkö Kissistä. Kun vastasin, että en oikeastaan tykkää, niin seuraava kysymys oli, että pidänkö enemmän Van Halenista. Vastasin, että kyllä, mutta Kiss-pöytään meidät istutettiin (eli pöytään, jonka vieressä seinällä roikkui joko Simmonsin tai Rogersin puolireiteen ulottuvat saappaat), koska Van Halen -pöytä (muistaakseni David Lee Rothin pöksyt) ei ollut vielä valmis. Noh, meni se ilta Kissin pöydässäkin, koska seuraavaksi tarjoilija kysyi musamakuani ja toteutti sen myöhemmin soittamalla Aerosmithin musavideon. Jee! :D

Haystack Chicken Salad (kana korvattu vuohenjuustolla ja ilman tortillasuikaleita), 18,90 €

"This Hard Rock special combines fresh mixed greens, carrots, corn, diced tomatoes, pico de gallo and shredded cheese. Topped with Tupelo fried chicken or a grilled chicken breast. Tossed with ranch dressing and topped with spiced pecans and crisp tortilla straws."

Jahas, siirrytään itse asiaan eli ruokaan. Minä valitsin yhden kanasalaateista, mutta pyysin kanan tilalle vuohenjuustoa ja keittiö täytti toiveeni. Nyt kun katson annosta uudestaan, niin sehän on MASSIIVINEN. Ei se jotenkin eilen NOIN isolta näyttänyt silloin illalla. :D Kaverikin kyllä päivitteli annoksen kokoa, mutta jos kerran maksan salaatista 19 euroa, niin on parasta ollakin iso! Ja hyvä! Ja olihan se! Noms. Tosin unohdin TAAS kerran pyytää salaatin ilman kastiketta (jota totta kai siihen laitetaan) eikä sitä olisi maun takia tarvittu. Hitto, syytän hairahduksestani niitä kahta drinkkiä baaritiskillä odottaessamme. :D

Siis hyvää oli! Onneksi olin syönyt kevyen lounaan kuusi tuntia aikaisemmin ja vielä pyöräillyt Espoosta puoli tuntia Espoosta Helsinkiin ennen tätä illallista, mutta kyllä tästä silti tuli tosi täyteen. :D HRC is not for the fainted hearts... Koska kaverin pettymykseksi possuribsejä ei ollut saatavilla tilasi hän juusto-pekoburgerin. Ison hampparin lisäksi lautasella oli keko isoja ranskanperunoita sekä pari isoa tomaattisiivua sekä pari suolakurkkusiivua. Perunoita ja pala pihviä jäi lautaselle. "Burgeri selätti minut", kaveri suurinpiirtein totesi.

Aterian loppuvaiheessa katselin naapuripöytiin kannettavia, arviolta noin litran tilavuusmitan jälkkäreitä (brownia alla, päällä juustokakkua ja vielä pari palloa jäätelöä). Kaksi kaveriani muistavat myös tapauksen Barcelonasta, jolloin he pääruokien jälkeen päättivät tilata vielä jälkkärit tietämättä, kuinka megalomaanisia ne ovat kooltaan. Huh. Tarjoilijamme kertoi, että jotkut ihmiset eivät varoituksista huolimatta usko annosten isoa kokoa vaan ovat ihan innoissaan tilaamassa alku- ja pääruokia. Jos alkuun ottaa jumbo-combo-lautasen, josta siis huom. riittää neljälle, niin kyllä siinä äkkiä perutaan pääruokatilaus. :D 

Kyllä minä aion vielä mennä paikkaan uudestaan jonkun kaverin (tai kahden) kanssa ja tilata jonkin megajälkkärin jaettavaksi. Iskä itse asiassa tässä lohkaisi eilen, että "Kait siellä Hard Rock Caféssa täytyy käydä," ja tässähän on sopivasti isänpäivä tulossa...

Aerosmithin Steven Tyler sekä settilista vuodelta 1984

Tiesin jo etukäteen, että ravintolasta löytyy myös jotain Aerosmith-memorabilia-kamaa. Lähes jokaisesta käymästäni HRC:sta on jotain Aero-tavaraa löytynytkin. Kaveri bongasi rappusista oheisen kuvan bändin nokkamiehestä Steven Tyleristä ja settilistasta vuodelta 1984. Herralla kun oli tapana kirjoittaa illan settilista ylös ja jakaa sitten siitä kopioita bändin muulle jäsenistölle. Kovan huumeiden ja alkoholin käytön seurauksena myös laulujen sanoja oli teipattava lavan eteen, jotta Tyler myös muistasi, mitä missäkin välissä yleisölle piti kiljua. Onneksi jäbät selättivät addiktionsa (no, tupakka/sikarit ovat jääneet) ja uusi albumi 11 vuoteen ilmestyy ensi kuun alussa. (On jo tilauksessa!)

HRC:sta löytyy myös Rock Shop, josta kaverini osti sekä itselleen että poikaystävälleen paidat plus vielä haalarimerkin. Hän vähän pähkäili kokojen kanssa, mutta myyjä kertoi vaihdon onnistuvan kuittia vastaan. Onneksi ei tarvitse, sillä paidat sopivat. BF on selvästi skrodempi, kuin miltä näyttää. :D Minä jäin vielä pähkäilemään, että mitä sitä ostaisi. Pienen kitaran tai plektran, jossa lukee HRC Helsinki joko kaulakoruun tai rannekoruun laitettavaksi vai sitten sen Martini-lasin. (Jos se edes oli myynnissä.) Noh, ehkä tässä vielä ehtii toisenkin kerran paikassa käydä. Toivottavasti ihmiset löytävät paikkaan.

Hard Rock Café Helsinki
Aleksanterinkatu 21 (Stockmannia vastapäätä)
+358 (0)9 4282 6888

www.hardrockcafe.fi
www.hardrockcafe.com

Aukioloajat:

Ke-La 11:00 - 02:00
(Viimeiset ruokatilaukset klo 23:00)

Su-Ti: 11:00 - 00:00

(Viimeiset ruokatilaukset klo 22:00)
Rock Shop: 10.00 - 23.00