Indiedays Blog Awards 2014 ruokabloggaajan silmin

Alkumaljana kesäistä Fresitaa

Kuten lukijoistani varmasti kaikki tietävät/ovat huomanneet, olen Indiedays Inspiration -blogiyhteisön jäsen. Joka vuosi Indiedays järjestää Blog Awards -juhlat, joissa palkitaan vuoden inspiroivimmat ruoka-, sisustus-, lifestyle-, muoti- ja kauneusblogit. Tuli mieleeni vasta jälkikäteen että olisin voinut hehkuttaa teitä lukijoitani minua äänestämään, mutta ei yksinkertaisesti tullut mieleen! :D En selvästi perusta palkinnoista...

Mutta juhlista perustan! Olin, kuten olen tainnut joka vuosi olla, juhlissa osallistumassa ja nauttimassa tarjotuista herkuista, juomista ja tunnelmasta. Nyt vasta sain vihdoin aikaiseksi blogata juhlan tarjonnasta. Siinä missä muoti- ja lifestyle-bloggaajat bloggasivat asukokonaisuuksistaan ja juhlasta yleensä, minä ruoabloggaajana kirjoitan ruuasta. Pahoittelut sumeista kuvista; kännykkäkamera ei ollut ihan parhaimmillaan hämärässä valaistuksessa.

Suolapalojen menu

Suolaiset olivat melko samanlaiset kuin viime vuonna (jolloin taisi myös olla sushia) eli pieniä suupaloja niin lihan-, kalan- kuin kasvissyöjänkin makuun.

Chevre-viikuna tostadot

Tostadot olisivat voineet mielestäni maistua enemmänkin vuohenjuustolle, mutta niihin käytetty levitehän on aika mietoa. Olisiko jokin rapea tostado toiminut paremmin, kuin melko paksu patonkiviipale? Joka tapauksessa maistuva pala.

Katkarapuvartaat

Luulin ensin näitä katkarapuvartaita kanavartaiksi, sillä ne oli friteerattu ihan kanan värisiksi. Lähemmässä tarkastelussa pyrstöt paljastivat näiden oikean luonteen. Ja tietysti lime-viipaleet sopivatkin paremmin katkisten seuraan. Friteeraus oli tehty taiten eli annos ei ollut liian rasvainen vaan ravun hento maku maistui kyllä. S

Kasvisnyytit

Aasialaistyyliset kasvisnyytit olivat hyviä! Niitä taisi olla viime vuonnakin. Sisällä oli mielestäni ainakin riisinuudeleita, mutta muista elementeistä en ottanut selvää. Nänä olivat kuitenkin todella hyviä.

Kanavartaat

Näistä kanavartaista minulla ei ole mitään sanottavaa, koska en syönyt niitä. Kuvakin on aika huono... Ja täytyy myöntää että hämärässä valaistuksessa vartaat näyttivät raa'alta kanalta. Brr...

Melonia ja ilmakuivattua kinkkua

Kinkkua ja melonia. Cocktail-kutsujen vakiovieras, luulen ma. Ja yhdistelmä, jota en ole koskaan maistanut (muistaakseni) ja tuskin tulen enää maistamaan.

Lohirullat

Viimeisimpänä paras annos eli inkiväärillä ryyditetyt lohirullat. Noms. Olen heikkona lohirulliin, niitä voi vetää vaikka kuinka monta. Inkivääri olisi voinut mielestäni erottua selvemminkin, jos sitä kerran näihin oli laitettu, mutta joka tapauksessa ihan loistavia. Tässä taitaa olla yksi synttäreideni suolainen tarjottava,.. Ja varmaan ne tostadotkin löytävät tiensä pöytään.

Jälkkärimenu

Ja sitten jälkkäreihin! Oikeasti siis ihan ensimmäisenä otin yhden mini-suklaabrownien Fresitan kyytipojaksi, sillä aikuisena voi syödä jälkkärin etukäteen, hih! Tekisi mieleni urputtaa yhdyssanavirheistä jälkkärimenussa (pakko siellä on oltava edes väliviivoja!), sillä mielestäni jopa englanniksi juustokakku kirjoitetaan "cheesecake", mutta ehkä tyydyn vain esittelemään herkut.

Mini-suklaabrownies olivat ihania, kuten nyt suklaisen herkun voi kuvitella olevankin. Suussasulavan pehmää ja juuri sopivan tahmaista. Noms. Näiden syöminen ei jäänyt yhteen palaan...

Sitruunainen juustokakku

En uskaltanut maistaa sitruunajuustokakkua, koska epäilin siinä olevan liivatetta. Hyvältä se kuitenkin näytti.

Myös juomatarjoilu oli kohdillaan, kuten aina. Tästä olikin vielä hyvä jatkaa edustamaan Seagullsien cheerleaderina Tigeriin.

Ravintolapäivä 17.8.2014

Osallistuin toisen kerran Ravintolapäivään viime elokuussa, tosin tällä kertaa kaverin kanssa. Kaksi vuotta sitten apuna ollut ystäväni halusi osallistua tapahtumaan myös ja niinpä päätimme pistää yhteisen jäätelö- ja leivoskojun pystyyn uuden asuntoni taloyhtiön sisäpihalle. Leivonta ja jäätelönteko alkakoon! (Ohjeet/linkit ohjeisiin löytyvät postauksen lopusta.)

Jääkaappi koetuksella

Koska herkkuja myisi kaksi, ei kummankaan sopinut liioitella tarjottavien määrässä ettei jäisi liikaa käteen. Totta kait en noudattanut tätä neuvoa vaan tein yhden ylimääräisen. Koska kaikkea on pakko kokeilla... Oman haasteensa aiheutti jääkaappi, joka sai puhkua aika kovalla pitääkseen kaiken tarpeeksi kylmänä. 

Kaverini myi suklaakakkua, sitruuna-mascarpone-, toffee- ja maapähkinäjäätelöä sekä suklaakeksejä ja itselläni oli sekalainen seurakunta erilaisia leivonnaisia, joita kaikkia yhdisti terveellisyys eli ne olivat joko vegaanisia, raakaruokaa, gluteenittomia tai kaikkia vähän sekaisin.

Heti ensimmäisenä esittelen bonus-herkun, sillä muistin tämän ohjeen vasta leivottuani jo "pääleivonnaiseni". Ostin vuosi sitten Melbournesta vihreä tee -jauhetta eli matchaa ja bongattuani matcha-juustokakun ohjeen oli sitä ihan pakko kokeilla. Edellisestä kerrasta kun oli jo aikaa... Kakku oli gluteeniton eli pohjaan olin käyttänyt riisijauhoa. Vihreän teen maku tuli esiin juuri sopivasti eli sen verran, että matchasta mitään tietämätön kaveri ei tykännyt tästä yhtään, mutta asiaan vihkiytyneet pitivät siitä. :D

Vegaaninen & gluteeniton sitruunajuustokakku

Tästä leivonnaisesta olen erityisen ylpeä; niin maun kuin ulkonäönkin suhteen: vegaaninen & gluteeniton sitruunajuustokakku! Päällä vielä pisteenä i:n päälle soijakermavaahtoa. Noms. Se oli koko setin kallein tarjottava, mutta onneksi se myös meni kokonaan viimeistä palaa myöten. Hyvää. Sopii myös varmasti sekasyöjillekin, kunhan ei kerro, että mitä kakku oikein sisältää. Kermavaahdossa makueron huomaa selvimmin, mutta sitten vain lisää sokeria ja sitruunankuorta mausteeksi. ;)

Banaani-kaurahiutale-tummasuklaaenergiapallot

Terveyslinja jatkui energiapallojen myötä. Olin pitkään halunnut kokeilla terveellistä versiota keksitaikinapalloista (koska kaikkihan haluavat aina syödä raakaa taikinaa) eli siis ilman sokeria, vehnäjauhoja ja kovaa rasvaa. Sekoittelin tähän aineksia vähän ohjetta mukaillen, koska taikinasta meinasi tulla vähän liian löysää. Cashew-pähkinöitä, tummaa suklaata (sehän on terveellistä!), riisijauhoa (gluteenitonta siis) hunajaa, kaurahiutaleita... Nam!

Onneksi en tehnyt näitä montaa päivää etukäteen, sillä näihin tulee himo! Voisi kokeilla taas tehdä näitä, kun näillä keleillä sopivat täydellisiksi välipaloiksi ennen treenejä. Ja treenin jälkeen. Vaikka kesken treeniäkin. Ja tummaan suklaan voisi vaikka kokeilla vaihtaa raakasuklaaseen tai pähkinöihin. Tummalla suklaalla kuoruttettuihin pähkihöihin!

Tässä yksi pääleivonnaisista eli herkku, jonka halusin heti tehdä Ravintolapäivään. Juuri sopivasti hiukan ennen tapahtumaa Hesarin Ruokatorstai-liitteessä julkaistiin Kvinoa-hedelmäkakun ohje. Kvinoaa (siis viljaa) kakussa? Pähkinäkuorrutteella Tätä pitää kokeilla! 

Toki lähdin pienellä riskillä tarjoamaan tällaista terveysherkkua (se on kaiken lisäksi gluteeniton), mutta lopputulos oli hyvä. Päälle tuli tosiaan liotetuista cashew-pähkinöistä ja sitruunanmehusta tehty kuorrute, joka jääkaapissa kyllä imeytyi vähän liiankin paljon kakkuun. Ja sen väri ei kyllä minulla ollut valkoinen, kuten Hesarin kuvassa. Mitä lie ovat käyttäneet, valkaisuainetta vai valotusta? :D Toki siis minun kuorrutteeni oli aluksi vaaleampaa kuin yllä kuvassa, mutta silti.

Onneksi myös näitä ihmiset uskalsivat kokeilla. En nyt ehkä rupea tätä niin kovasti tekemään, mutta jos joskus pitää keksiä esim. vegaanille tai muulle "kunnon" terveysintoilijalle tarjottavaa, niin onhan tässä hyvä leivos. 

Samoas Girl Scout Cookies

Pahoittelut tästä sotkuisesta kuvasta, mutta oheinen leivos osoittautui melko haasteelliseksi... Halusin tehdä raa'an (no, tuli siihen loraus likööriä) "suklaa"-kookosleivoksen, johon siis muussattiin  mm. avokadoa, kaakaojauhetta ja likööriä keskenään, sitten tehtiin pohja paahdetuista kookoshiutaleista ja riisijauhosta ja koko komeus jäähdytettiin pakkasessa. Tästä tuli kyllä todella hyvää, mutta myös melkoisen huonosti kasassa pysyvää ilman jääkalikka-olomuotoa. Tietysti siksi, etten jaksanut käydä ostamassa kookosöjyä tuota moussea varten vaan käytin tavallista öljyä. Muistin vasta moussea sekoittaessani, että niin, se kookosöljyhän JÄHMETTYY ALLE 20 ASTEESSA. *sigh* Noh, sainpahan hyvän syyn kokeilla tätä uudestaan ja tällä kertaa sillä kookosöljyllä. Loistava kesäinen viileä terveysherkku.

Näiden lisäksi tein vielä vegaanisia banaanipaloja, mutta taisin ottaa niistä kuvia vain kännykälläni, joka joutui tässä taannoin vesivahingon uhriksi... Joka tapauksessa laitan niiden reseptin tähän, koska ne olivat HYVIÄ, Banaania ja kookosta, mmm... Amerikkalaiseen tapaan niitä kuvataan "hyväksi aamupalaksi" mutta sillä sokerimäärällä mieluummin kutsuisin niitä jälkiruuaksi. :D

Kakkuviipaleiden asettelua.

Kaveri tarjoili ihanaa mutakakkua, joka oli nimensä veroisesti todella tahmeaa keskeltä. Sellaista, josta tekee mieli syödä sitä melkein raakaa keskustaa. Noms. Näiden kanssa kun vielä tarjosi jäätelöä, niin menekki oli taattu.

Kaverin suklaakeksit

Aloitimme pari tuntia liian aikaisin jälkiruuille eli jo klo 12 ja lisäksi läheinen Karhupuisto tuntui vievän kaikki Ravintolapäivässä käyneet sinne. Mutta onneksi siinä kolmen aikaan meillä oli jo ruuhkaakin, johon liittyi myös erään asiakkaan kännykän putoaminen sadevesiviemäriin... Myös äitini oli mukana koko päivän leivospalkalla auttamassa eli sisäänheittäjänä ja kahvin keittäjänä. :D

Olipahan taas kivaa osallistua Ravintolapäivään! Ensi kerralla aion minäkin tehdä jäätelöä! Ja toki tapani mukaan aivan liian montaa lajia. Kun kerran aloittaa, niin...

Kvinoa-hedelmäkakun ohje löytyy HS:n sivuilta. Pitäisi kyllä kokeilla uudestaan ihan vain sen takia, että miten tuosta kuorrutteesta saa noin valkoista... Ei minulla ollut noin valkoista missään vaiheessa. Hmm...

Banana-Coconut Bars
FatFree Vegan Kitchen

(Näistä minulla ei siis ole kuvia, mutta kehoitan kokeilemaan! Pahoittelut myös englanninkielisestä ohjeesta; 1 cup = 2,5 desiä.)

These bars are dense and chewy, and they have a tendency to be tough on the outer edges of the pan, so be careful not to overstir the batter, which causes fat-free baked goods to toughen up, or to overbake them.

1/4 cup silken tofu, lite or regular
3/4 cup brown sugar or Sucanat
1/2 tablespoon vanilla extract
1/2 tablespoon rum (or 1/2 teaspoon rum extract)
2 large bananas, mashed
1 1/2 cups unbleached flour
1 1/2 teaspoons baking powder
1 teaspoon salt
1/2 cup sweetened flake coconut

For topping:
1/3 cup powdered sugar
1 teaspoon cinnamon

Preheat oven to 350F and oil or spray a 13x9-inch baking dish.

Mash or blend the tofu until smooth. Add the sugar and blend with a fork until creamy. Add the vanilla, rum, and mashed bananas, and stir well.

Sift the flour, baking powder, and salt into a large bowl. Stir in the coconut. Make a well in the middle and pour in the banana mixture. Stir only enough to moisten the flour (over-stirring makes them tough). Pour into the baking dish and put into the oven. Bake for 25-30 minutes, until a toothpick inserted in the center comes out dry.

Remove from the oven and while warm, cut into bars. Sprinkle the mixture of powdered sugar and cinnamon over the bars, reserving some to sprinkle onto the serving platter. Remove each bar and put it on the platter.

Enjoy warm or at room temperature. Leftovers make a great, quick breakfast.

Matcha-juustokakku (en enää tiedä, kenen tämä ohje on, mutta se siis ei ole minun)

Ingredients: 9-inch cake
For chocolate shortcrust base:
85g unsalted butter - cubed, cold
2 tbs caster sugar
100g flour
1 1/2 tbs cocoa powder

For cheesecake batter:
600g Philadelphia cream cheese - softened
1 can (405g) sweetened condensed milk
3 large eggs
3 1/2 tbs matcha powder
50g white chocolate - coarsely chopped
1 tbs unsalted butter

Directions:

For chocolate shortcrust base:
Preheat oven to 180°C.
Place all ingredients for the crust in a food processor, process until you get a sandy mixture.
Press into the bottom of a lightly greased and lined 9-inch pan. Bake for about 25 mins.
Leave to cool.
Wrap the outside of the pan with aluminium foil to avoid leakage of cheesecake batter and water from seeping into the pan while baking in a bain marie.

For cheesecake batter:
Preheat oven to 160°C.
Melt butter and white chocolate in a double boiler. Leave to cool a bit.
Beat cream cheese until fluffy.
Gradually beat in condensed milk until smooth.
Beat in eggs one by one.
Add one cup of cream cheese mixture to melted white chocolate. Mix well. Leave aside for the swirls.

Whisk matcha powder into the rest of the cream cheese mixture. Whisk in 1/2 tsp at a time OR I would suggest dissolving the matcha powder in a bit of hot milk before adding to the cream cheese mixture to prevent lumps from forming.
Pour green tea cream cheese mixture into prepared pan.
Create swirls with the white chocolate cream cheese mixture.

Bake in a water-bath for 45 mins - 1 hr or until center is slightly jiggly but perimeter is set.
Leave to cool before refrigerating. The cheesecake will shrink as it cools, so run a paring knife around the edge of the cheesecake to prevent any cracks.
The cheesecake is even better then next day!

Energiapallot (eli Raw Vegan Chocolate Chip Cookie Dough Bites)

Tästä pitäisi tulla n. 17 kappaletta, mutta Ravintolapäivää varten tuplasin annoksen ja siitä tuli yli 40 palloa.)

1,6 dl cashew-pähkinöitä
0,8 dl kaurahiutaleita
2 rkl agaavesiirappia/hunajaa
1 rkl vaahterasiirappia (itse käytin yhteensä 3 rkl hunajaa)
1 tl vaniljauutetta/-sokeria
0,6 desiä rouhittua suklaata

Hienonna pähkinät ja kaurahiutaleet tehosekoittimessa hienoksi jauheeksi. Älä sekoita liikaa ettei pähkinöistä ala irrota rasvaa. Lisää muut aineet paitsi suklaarouhe ja aja tasaiseksi. (Itse siis lisäsin riisijauhoa, koska seos oli mielestäni liian löysää.) Älä sekoita liikaa; sekoita mieluummin lyhyissä sykäyksissä. Lisää rouhittu suklaa käsin. Jos seos on liian löysää, anna sen levätä hetki jääkaapissa ennen pyörittelemistä palloiksi.

Samoas Girl Scout Cookie Pie (eli se "raakasuklaa"-kookoskakku)

5 dl kookoshiutaleita
4 rkl sulatettua kookosöljyä (älä siis käytä muuta öljyä!)
1,25 dl täysjyväjauhoja (gluteenittomatkin tai tavalliset käy)
1 rkl hunajaa
2 kypsää avokadoa
4-5 rkl hunajaa
0,6 dl kaakaojauhetta
1 rkl Kahluaa, tms. kahvi-tai kermalikööriä (itse käytin Amarulaa) tai vahvaa kahvia
2 rkl kookosmaitoa
ripaus suolaa
Päälle (halutessasi): sulatettua suklaata

Tee ensin kookospohja paahtamalla kookoshiutaleita kuumalla pannulla (älä laita öljyä/muuta rasvaa pannulle) n. 5 minuuttia. Ota pois 1,25 desiä ja yhdistä jäljellejääneeseen 3,75 desiin sulatettu kookosöljy, jauho sekä hunaja. Sekoita hyvin ja painele piirakkaastian pohjalle.

Täytettä varten laita avokadojen liha, loppu hunaja, kaakaojauhe, likööri/kahvi, kookosmaito ja suola tehosekoittimeen ja sekoita täysin sileäksi. Kaada kookospohjan päälle ja levitä sileäksi. Laita astia pakkaseen vähintään neljäksi tunniksi, mieluiten yön yli. Halutessasi juuri ennen tarjoilua koristele sulatetulla suklaalla.

Vegaaninen sitruunajuustokakku

Pohja:
n. 3 desiä keksimuruja
n. 1/2 desiä sokeria
n. 5 rkl sulatettua rasvaa

Täyte:
900 grammaa vegaanista tuorejuustoa
3 desiä sokeria (kyseessä amerikkalainen ohje, joten sokerin määrää voi myös hieman vähentää :D )
Egg Replacer -munankorviketta neljän munan verran (googlettamalla löytyy myös muita hyviä ohjeita munien korvaamiseen)
0,8 desiä maidotonta hapankermaa (käytin tämän sijaan soijakermaa; toimi hyvin)
1 rkl sitruunan mehua
1 rkl sitruunan kuorta

Päällyskerros:
(minä siis jätin tämän välistä ja käytin vain vatkattua ja makeutettua soijakermaa, koska en löytänyt vegaanista hapankermaa tavallisesta ruokakaupasta enkä halunnut lähteä etsimään)
1,25 desiä tomusokeria
1 tl sitruunan mehua
2,5 desiä maidotonta hapankermaa
2 sitruunaa, leikattuna muutaman millin paksuisiksi
soijakermavaahtoa (halutessa edellisten lisäksi)

Laita uuni 175 asteeseen ja voitele 24 sentin irtopohjavuoka maidottomalla margariinilla. Tee pohja sekoittamalla keksimurut, sokeri ja sulatettu margariini kulhossa ja painelemalla se vuoan pohjalle. Laita uuniin viideksi minuutiksi ja sitten ritilälle jäähtymään.

Täytettä varten sekoita tuorejuusto sileäksi tehosekoittimella ja lisää sokeri. Lisää Egg Replacer, sekoita hyvin, ja lisää hapankerma (tai soijakerma), sitruunan mehu ja sitruunan kuori kaapien aina välillä kulhon reunoja, jotta täyte on täysin sekoittunut. Kaada pohjan päälle ja paista uunissa tunnista tuntiin ja kymmeneen minuuttiin eli kunnes kakun päällynen on saanut hieman väriä. Anna jäähtyä 1-2 tuntia. (Mielestäni jäähdystä ei tarvitsisi ennen seuraavaa steppiä vaan tunnin jälkeen hapankerma päällyksen voi suoraan levittää kakun pinnalle.)

Koristelua varten laita uuni uudestaan 175 asteeseen. Sekoita kulhossa yhteen tomusokeri, sitruunamehu ja hapankerma. Levitä seos juustokakun päälle, asettele sitruunaviipaleet viimeiseksi ja paista uunissa viitisen minuutta. Annan jäähtyä huoneenlämmössä 30 minuuttia ja sitten vielä pari tuntia jääkaapissa.

Juhannus

Kaunis näkymä Päijänteelle

Juhannus! Ah, tuo suomalaisen kesäjuhlinnan (ja hukkumistilastojen) huipentuma. Olen onneksi jo sivuuttanut sen ajan, kun stressasi, että mitä sitä juhannuksena tekee ja kenen kanssa ja millaistakohan draamaa sitä kukakin kehittää ja millainen reissu tulee olemaan... Juhannus on ihan liian yliarvostettu - ja hypetetty tapahtuma. 

Olen viettänyt sekä hyviä että ahdistavia juhannuksia sen jälkeen, kun lakkasin juhlimasta jussia vanhempien kanssa, mutta nyt toivon, että olen vihdoinkin päässyt tilanteeseen, jossa jokainen juhannus on hyvä. Ja jos ei pääsekään mökille niin ei se haittaa. Joku kerta kyllä vietän kaupunkijuhannuksen...

Mutta asiaan, Viime juhannuksen vietin kuitenkin iskän mökillä poikaystäväni sekä hyvän kaveripariskunnan sekä myös isäni seurassa. Isäni seura on hauskempaa, kuin luulettekaan tai sitten olen vain tullut vanhaksi. :D Tai olenhan minä, vanhemmaksi. Mutta olipahan mukava juhannus! Eikä edes satanut koko aikaa eikä sekään oikeastaan niin haitannut. Sauna oli päällä, hyvää ruokaa ja juomaa mukana sekä haitari...

Marenkia

Näin juhannusta ennen yhdessä ruokaohjelmassa, kuinka joku fransmanni teki Eton mess -nimistä jälkiruokaa. Siihen tulee tahmeaa marenkia, kermaa, marjoja ja minä vielä näpsäkkänä taioin marengista jääneistä keltuaisista lemon curdia. Nam. Melkoinen sotku, mutta todella hyvä sellainen.

Marenkiin tuli valkuaisten ja sokerin lisäksi omenaviinietikkaa (jota iskällä sattui olemaan kaapissa), jonka avulla marengista saa todella tahmeaa ja venyvää. Marengin tietää olevan valmista, kun se on vatkauksen jälkeen kiiltävää. Juoksin innoissani tupaan näyttämään kaikille täydellistä marenkiani. :D Sääli, että kuva siitä jäi vanhaan kännykkääni, joka hörppäsi tässä taannoin vettä... Mutta se oli hieno!

Täydellinen kesäjälkkäri! Eli siis hämäävään kevyt. :D Makeaa ja tahmeaa marenkia, pehmeää kermaa, makeita ja kirpeitä (tuoreita!) vadelmia sekä kirpeän makeaa sitruunatahnaa. Täydellinen kombinaatio. 

Eton mess mansikoilla

Pisteenä i:n päälle: tuoreita mansikoita! Me tuhosimme tämän astian viiteen pekkaan melkoisen nopeasti. Tämä täytyy ottaa teon alle joka kesä!

En löytänyt enää alkuperäistä reseptiä enkä muista enää sen ohjelman enkä se kokin nimeä, josta inspiraation sain. Mielestäni resepti oli jossain BBC Foodin kätköissä, mutta en enää löytänyt sitä. *sigh* Mutta jos vesi herahti kielelle, niin rohkeasti vain googlaamaan. Jälkkäri sopii mainiosti myös lokakulle; varma kesämielen palauttaja. :)

*UPDATE* Löysin reseptin, olin vielä piru vie laittanut sen kirjanmerkkeihin! :D Leipuri on siis Channel 4:n Food-osion ohjelman "Baking Mad with Eric Lanlard" Eric Lanlard; muistin siis koko kanavan väärin! Joka tapauksessa, ohje löytyy täältä.

Raparperipiirakka

Innostuin myös kokeilemaan raparperipiirakan tekoa. Äidille piti kyllä soittaa sen varmistamiseksi, että onko hän esipaistanut raparpereja pehmeäksi. Ei kuulemma ollut, joten piti vain luottaa siihen, että raparperien pinnalle ripottelemani fariinisokeri ja muruseos sekä uunin lämpö riittäisivät. Ja riittiväthän ne. Juuri sopivan hapanta & makeaa. Täydellistä vaniljakastikkeen -tai jäätelön kera.

Ohjetta minulla ei ollut käytössä, mutta pohjalle siis joko itsetehty tai valmis murotaikina pohja (jauhot sekä kohotusaineet ja rasva nypitään käsin ja joukkoon lisätään sokeria), jonka päälle ripotellaan raparperinpalat sekä lisää (ruskeaa( sokeria. Muruseos (kaurahiutaleita + jauhoja + rasvaa + sokeria) päälle halutessa ja uuniin 175 asteeseen n. 45 minuuttia. Minä en esipaistanut pohjaa ja se meinasi jäädä vähän raa'aksi. Tai sitten vain paistoaika oli liian lyhyt itsellä. Tarkkana näiden kanssa.

Lettuja, hilloa ja mansikoita

Iskä myös paistoi muurinpohjalettuja ja jos niitä syö vain kerran vuodessa niin olkoot! Hyväähän se on, pakko myöntää. Varsinkin mustikkahillolla, mansikoilla ja vaniljakastikkeella. 

Kaverin kanssa olimme myös päättäneet tehdä pizzaa iltapalaksi. Kun aloimme sitä täyttämään huomasimme, että apua, ei ole tomaattipyreetä!Noh, ei se sitä oikeastaan kaivannutkaan; ja oli ihan kiva syödä pizzaa ilman sitä hallitsevaa tomaatin makua. Täytteenä tomaattia ja mozzarellaa sekä tonnikalaa ja salamia. 

Tuli taas käytyä mökillä ihan liian harvoin viime kesänä, mutta kenties ensi kesänä voisi rohkaistua useampaankin kertaan. Ja ehkä sitä voisi edes ne jussit viettää mökillä, koska on siinä mökkijussissa sitä jotakin... Vai mitä mieltä olette ylläolevasta kuvasta? 

Gringos Locos ja Minos

Ah, syksy on tullut! Kutsukaa minua hulluksi ja vaikka lopettakaa blogini lukeminen...eikun ei, älkää nyt sitä tehkö vaikka pidänkin syksystä! Niin, siis vastoin ehkä yleistä mielipidettä (tai ainakin useamman suomalaisen mielipidettä) minusta syksyn tulo on ihanaa. Ainakin siis näin helteisen kesän jälkeen. Ilma on raikas ja kirpeä, illat alkavat pimetä, mutta silti voi olla kohtuullisen lämmintä, iltaisin ja aamuisin tienoo peittyy usvaan... Entä oletteko koskaan pysähtyneen haistelemaan, miltä syksy tuoksuu? (En nyt siis puhu siitä myöhäissyksystä, joka haisee mädäntyneiltä lehdiltä...) Ah! 

Olen syntynyt syksyllä, tai oikeastaan myöhäissyksyllä marraskuussa, joten ehkä siksi pidän syksystä. Pidän muutoksesta muutenkin; keväisin siitä, kun luonto alkaa heräämään ja syksyisin siitä, kun luonto valmistautuu talven tuloon ja jälleen on muutosta ilmassa. En kyllä siis pidä marraskuusta, jos silloin tulee räntää vaakasuoraan ja loska tuhoaa kaikki kengät, mutta suurimmaksi osaksi siis tykkään tästä vuodenajasta. 

Minoksen kasvislautanen: Kesäkurpitsakroketti, tzatzikia, jättipapuja tomaattikastikkeessa,latva-artisokkaa, pitaleipää, haudutettuja kasviksia, gratiiniperunaa,munakoisosalaattia, viininlehtikääryleitä ja juustolla täytetty paprika 22 €

Näin sateisena maanantai-iltana voinkin hyvin kertoa parista ravintolakäynnistä viime keväältä, jotka ovat odottaneet uskollisesti vuoroaan siitä asti. Yhteistä niissä on se, että tuskin palaan kumpaankaan ravintolaan enää. Toisessa hinnat eivät vastaa laatua, toisessa laatu ei vastaa käsitystäni ravintolasta.

Toukokuisen raakakakku-workshopin jälkeen tapasin kaveriani Lasipalatsin terassilla drinkkien merkeissä. Kaiken makean syömisen päälle alkoi kuitenkin jossain vaiheessa tehdä mieli suolasta, ja olinhan lounaalla tosiaan syönyt pelkkiä raakakakkuja. Niinpä päätimme suunnata Kampin keskuksen Minokseen, koska en ollut käynyt siellä pitkään aikaan, mutta tiesin paikan kasvislautasen hyväksi.

Minos on siis nimensä mukainen: sieltä saa kreikkalaista ruokaa. Hinnat ovat melko tyyriitä laatuun ja miljööseen, josta tulee lähinnä mieleen keskinkertainen taverna. Mutta hinnat johtunevat sijainnista etupäässä... Kasvislautanen on melko monipuolinen eikä siitä jää nälkä: lajitelma on monipuolinen ja tzatziki sekä munakoisosalaatti veivät kielen mennessään. Perunat olivat minulle tosin turhat... Ei tämä kyllä ole 22 euron arvoinen, ja nyt kun sen taas muistan, viimeistään nyt bloggauksen jälkeen, niin voisi kuvitella, että jätän kasvisannoksen tähän. Kun kotona saa tehtyä samanlaisen säilykkeistä puoleen hintaan...

Muista Minoksen ruuista en tiedä, koska olen aina vain syönyt tätä platteria. Pihviosasto on ainakin laaja, ja saa sieltä tietysti kreikkalaista alku- ja jälkiruokia. Mieleen tulee jokin S-ryhmän paikka, vaikka tämä on yksityinen.

Minos

Kauppakeskus Kamppi (Finnkinoa vastapäätä)

www.minos.fi

Gringos Locos Helsinki: vuohenjuustosalaatti 13,90 €

Toinen pettymyksen herättänyt ravintolakokemus sattui kesäkuun puoless välissä, kun menimme copywriter-kurssiporukalla juhlimaan valmistumistamme Markkinointi-instituuttista. Paikaksi oli valittu Grigos Locos, jossa olin käynyt vain kerran vuosia sitten juomassa yhden juoman. Arvelin, ettei paikka olisi kummoinen, mutta kerrankos sitä.

Heti alkuun menua selatessamme selvisi, että menu on sama, kuin mitä Tampereen paikassa, mutta että Helsingissä ei saa kaikkea sitä, mitä menussa luki tai siis kaikkia aineksia kaiken tekoon ei ollut. Jahas. Ei sitten oltu jaksettu tilata omia menuja... Heti perään, kun jännältä kuulostavaan drinkkiin ei ollut ginger alea saatavilla ja pyysin jotain toista juomaa, tarjoilija totesi hieman hymähtäen "No, mä en sitä kyllä joisi." Olin ihan monttu auki! Just! Kyllä tarjoilija minusta saa keittiössä kertoa vaikka mitä hullusta asiakkaasta, mutta ei ehkä kannata arvostella asiakkaan juomatoivetta noin tökeröllä tavalla; varsinkaan, kun oma työpaikka ei tarjonnut listan mukaisia annoksia!

Ainoa, mikä ravintolassa on kohdallaan, on ruuan hinnat, tai siis ainakin tässä tapauksessa. Alle 15 eurolla maistuva ja runsas salaatti, jossa ei oltu pihistelty vuohenjuustossa! Mutta siihen ne hyvät puolet sitten päättyivätkin... Muiden annokset eivät kilvoittaneet mitään hurraa-huutoja; hyyyyvin peruskamaa. Ja olihan se toinen naistarjoilija ihan mukava ja asiansa omaava, mutta silti. Minun rahojani lafka ei enää saa. En suosittele; Helsingistä saa varmasti parempaa "texmexiä" paremmalla palvelulla ja miljöölläkin. Onneksi oli sentään hyvä seura.

Olisinhan toki voinut antaa tästä palautetta ravintolalle itselleen enkä kertoa siitä näin blogin välityksellä, mutta tuntuu siltä, että jos johto ei jaksa edes menuja vaihtaa kaupunkiin sopivaksi, niin tuskin niitä kiinnostaa minun mielipiteeni. Saas nähdä, kauan paikka viihtyy Kisahallin päädyssä...

Gringos Locos
Mannerheimintie 17 (Kisahallin pääty)
http://www.ravintola.fi/ravintola/gringos-locos-helsinki

Vadelma-turkinpippuribrownies fudiksen MM-kisojen finaaliin

Vadelma-salmiakkibrownies

Jep, minäkin innostuin viime kesänä fudiksesta ja jopa katsoin muutaman ottelun. Kun eihän MM-kisat tule kuin kerran neljässä vuodessa niin pitäähän sitä nyt vähän katsella sillä silmällä. Ja tarjosivathan kisat tänä vuonna suuria yllätyksiä (harmittaa oikeastaan etten ollut katsomassa historiallista Saksa-Brasilia-ottelua) sekä suurta draamaa. Katsotaan, miten sitä innostuu EM-kisoista... Koskas ne nyt sitten olikaan? 

Pidin finaalikisastudion kotonani ja kutsuin sinne poikaystäväni lisäksi yhden tyttökaverin. Ja totta kait kisastudioon kuuluu hyvää ruokaa ja juomaa (oluen lisäksi myös skumppaa). Ja jälkkäriä! Selailin vanhoja Glorian Ruoka & Viini -lehtiä ja sain inspiraation salmiakki- ja vadelmabrownie'den tekoon. Olen tehnyt tätä viimeksi neljä vuotta sitten, joten olikin korkea aika kokeilla tätä uudestaan. Erotuksena ohjeeseen, en käyttänyt Apteekin salmiakkia vaan kaapista löytynyttä turkinpippurirouhetta. 

Vadelmat tekevät näistä vastustamattoman pehmeitä eli juuri sellaisia, kuten brownie'den pitääkin olla. Addiktoivia myös. Vaarallisia säilyttää jääkaapissa päivää pidempään... Hmm, voisi pyytää vanhemmilta rasiallisen puolukoita ja kokeilla, miten ne maistuisivat brownie'den joukossa. Enemmän sokeria ja vaikka kyytipojaksi valkosuklaata rouhittuna. Hei joo! *Kirjoittaa muistiin.*

Matsikin päättyi hyvin, sillä olimme kaikki Saksan puolella ja se voitti! Mietimme, että Saksassa asuva kaverimme saattoi olla aika hullunmyllyn keskellä. EM-kisoja odotellassa; kait silloinkin voi järkätä kisakatsomon (tai pari).

Salmiakki-vadelmabrowniet
Glorian Ruoka & Viini 3/07
n. 20 kpl

200 g tummaa suklaata (60-70 %)
200 voita
3 ½ dl sokeria tai vaaleaa muscovadosokeria
2 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
2 dl pekaanipähkinöitä (korvasin siis muutamalla lakupötköllä)
2 dl kokonaisia vadelmia (tuoreita tai pakastettuja)
1 ps (15 g) Apteekin salmiakkia (Haganol, myydään askeissa; tosin tähän käy myös pilkotut lakut tai salmiakkirouhe)

Koristeeksi

tomusokeria
1 ps Apteekin salmiakkia

Pane uuni lämpiämään 175 asteeseen. Pilko suklaa ja voi teräskulhoon ja sulata ne joko vesihauteessa tai mikrossa. Lisää seokseen sokeri ja kananmunat ja sekoita. Siivilöi joukkoon jauhot ja suola. Rouhi pähkinät karkeaksi rouheeksi (paloittele lakut) ja lisää ne taikinaan vadelmien ja salmiakin kanssa. Sekoita varovaisesti tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun tai leivipaperilla vuorattuun kakkuvuokaan. Paista uunin keskitasolla n. ½ tuntia. Kokeile kypsyyttä tikulla ja ota pois uunista, kun brownie’den keskiosa on tahmea, mutta ei juoksevan löysä. Jäähdytä ja leikkaa paloiksi.

Taste of Helsinki 2014

Taste of Helsinki 2014!

Viime kesäkuussa 12.-15. päivä oli jälleen ruokatapahtuma Taste of Helsinki ja sinne menin minäkin! Tapahtuma on edelleen kallis (ja sisäänpääsymaksu luonnollisesti hieman kalliimpi joka vuosi), mutta kerronkos sitä (taas) tuhlaa hyvään ruokaan (ja juomaan) ja nauttii sellaisten ravintoloiden tuotoksista, joita ei ilman jonotuksia ja suuria summia pääsekään maistelemaan.

Sää suosi perjantaisena käyntikertana sen verran, että otettuamme ensimmäiset annokset ja ensimmäiset lasit viiniä pitelimme niiden ajan sadetta, ja sade alkoi taas kun olimme jo päättäneet kohta lähteä. Loistava ajoitus, siis.

Bistro O Mat: Aniksella maustettua lohta, katkarapuja ja avokadoa

Ensimmäiseksi annokseksi valikoitui kirkkonummelaisen Bistro O Mat'n lohi-katkarapu-avokadoannos. Ravintola oli mukana viime vuonnakin (ja olisiko ollut myös 2012?) ja silloinkin kävin syömässä siltä jotain. Pitänee oikeasti matkustaa Kirkkonummelle ihan vain tätä ravintolaa varten. Lohen, avokadon ja katkaravun yhdistelmä on melkoinen pyhä kolminaisuus, joka yksinkertaisuudestaan on todella maukasta ja raikasta. Niin nytkin.

Demo. Hummerimakkaraa, sahramirisottoa ja rakuunadressing

En syö makkaraa kovin usein ja silloinkin vain soijasta valmistettuja nakkeja ja makkaroita; olenhan kasvissyöjä. Merenelävät kuitenkin menevät ja siksi oli pakko kokeilla. Varsinkin, kun lisukkeena on vielä harvemmin syömääni risottoa (puhumattakaan sahramilla maustetusta sellaisesta!), niin ei voi kieltäytyä. Ja hyvä, etten niin tehnytkään. Pitääkin alkaa tekemään enemmän risottoja, nyt kun on toinenkin syöjä taloudessa.

Kaartin Hodari & Hummeri: Kuninkaallinen hummeririsotto, 

Lisää risottoa, kun sitä kerran on tarjolla! Kaartin Hodari & Hummeri, jonka takana on  mm. Murusta tutut Henri Alén ja kumppanit, tarjosi suussasulavaa hummeririsottoa. Ei se kovasti hummerilta maistunut, paitsi nuo hummerinpalaset risoton päällä, ja annos olis myös todella suolainen minun makuuni. Mutta silti juuri sopivan pehmeää. Mainitsinko jo jotain siitä, että pitäisi tehdä enemmän risottoja?

Bertha: suklaa, banaani, parapähkinä

Sitten tärkeimpään eli tietysti jälkkäreihin! Berthan annos ei paljoa itsestään kertonut, mutta tietysti olennaisimmat. Suklaakakkua, jonkinlaista suklaamoussea, karamellia, banaania ja pähkinämurua. Noms. Miksi tyhtyä yhteen?

Kaartin Hodari & Hummeri: kasvishodari

Ahaha, huijasin! Tuo jälkiruoka oli vasta väliruoka sillä emme äidin kanssa voineet olla kokeilematta Kaartin Hodari & Hummerin kasvishodaria. Mutta kerrankin lihansyöjät veivät voiton, sillä höttöinen hodarisämpylä (onko se muuten AINA oltava höttöisää pullaleipää?) ei todellakaan toiminut yhteen pehmeiden kasvisten kera. Liha varmasti antoi sämpylälle kontrastia, jota se kaipasi. Kerrankin: liha-1, kasvis-0. 

Juuren kuttujogurttijäädyke, lakritsia, vadelmaa ja fenkolia

Lisää jälkkäriä! Jäädykettä kutunmaidosta. Huh, että on trendikästä ja hienostunutta. Mutta sitäkin parempaa oli tuo takana mustana pallerona näkyvä lakritsikastike. OMD! (O mon dieu.) Koska en syö lakritsia ja tai salmiakkia enää himoitsen aina kaikkea sellaista, mitä syön ja joka sisältää lakritsia tai salmiakkia, kuten jäätelö ja leivonnaiset. Söinkin tässä Pastiksessa kesällä ihanaa lakristibrûléeta...mutta siitä vähän myöhemmin lisää. Aion kyllä käyttää lakritsia tuparikakussa myöhemmin syksyllä. Eikun oops, spoiler alert! Johan täällä paljastan kaikki yllätykset...

Juuren punajuurimakaronilaatikkoon: Saloniemen chevreä, punajuurta ja pellavaa

Tästä taisikin tulla epävirallinen jälkiruoka, vaikka nyt söinkin sitä samaan aikaan tuon ylläolevan virallisen jälkiruoan. Mutta siis päätin Taste of Helsinki 2014 ravintola-annokset punajuurimakaronilaatikkoon. En ole syönyt makaronilaatikkoa vuosiin, koska en niin välitä makaroneista, mutta vihannesversiota oli pakko kokeilla. Ja pakko sanoa, että jos ei pidä punajuuresta, niin ei siitä tehtyjä ruokia kannata kauheasti kokeilla. Jos taas pitää, niin tämä on hyvää. Minä kun kuulun ensimmäiseen joukkoon enkä edes pidä makaroneista niin tämä oli hauska kokeilu, mutta en kokeilisi kotona.

Macarons: samppanja, sitruuna-mansikka ja lakritsi

Mahat alkoivat olla jo täynnä ja sade alkoi uudestaan, mutta ainahan on tilaa viimeiselle jälkkärille. Enkä siis voinut kävellä ihanan macarons-kojun ohi ja ostaa kolmea ihanaa makua. Lakritsia on aina pakko ostaa, samppanja on aina muodissa ja sitruuna-mansikka erikoisuus. Samppanjan makua ei nyt paljoa voinut havaita, mutta muut kyllä. Ah! Minulla on itse asiassa vuosi sitten synttärilahjaksi saatu ja vielä toistaiseksi käyttämätön macaronsien leivontasetti. Siitä tulee ehdottomasti naposteltavaa tupareihin. Ja kenties kakun päälle... Hmm... Täytynee jo aloittaa suunnittelu!

Jos vielä jäi nälkä, niin Taste of Helsinki 2013 löytyy täältä ja vuoden 2012 Taste of Helsinki täältä.

Twisted Street Kitchenin tofucurry

Tulista tofucurrya

Lempibändini on amerikkalainen, yli 40-vuotisen uran tehnyt Aerosmith. Ensimmäinen ikinä huuto.netistä tilaamani tavara oli Aerosmithin seinävaate. Roikkuu edelleen 11 vuoden jälkeen hyllystä. Minulla on bändin logo sekä heidän ensimmäisen näkemäni Suomen-keikan päivämäärä tatuoituna olkapäähäni. (Eikä edelleenkään 7 vuoden jälkeen kaduta.) Tänään huomasin, että Kampin Lidl myy miesten (L-kokoisia) Aerosmith-huppareita. Harkitsen vakavasti palautteen laittamista siitä, että miksi ei ole naisten kokoja? Ja mielestäni bändin kitaristi Joe Perry on, edelleen yli kuuskymppisenä, hiton hyvännäköinen mies! Tällä hetkellä tsemppaan bändin rumpalia Joey Krameria hänen ollessaan menossa sydänleikkaukseen! Jep. olen fani.

Viime vuoden marraskuussa synttärit ja joulu osuivat samaan aikaan kun luin lehdestä, että Aerosmith esiintyy toukokuussa Hartwall Areenalla! Kun bändin keski-ikä on yli 60 pitää sitä yrittää nähdä mahdollisimman useasti, koska koskaan ei tiedä, mikä keikka on vika. Toivottavasti toukokuinen ei sellaiseksi jää... 

Ei-toivotun lisän keikkajännitykseen toi Venäjä-pakotteet ja uhka, ettei puolittaisessa venäläisomistuksessa olleelle Hartwall Areenalle (vai mikä sen nimi nykyään on...) saisi tuoda jenkkiläisiä yhtyeitä. Miley Curys ja Justin(jälkimmäisen taituruudesta huolimatta) hiiteen, give me the world's greatest rock band! Onneksi kaikki meni hyvin ja keikkapäivä koitti 30.5.

Tofua, sipulia, laakerinlehtiä, cashew-pähkinöitä, kookosmaitoa ja laakerinlehtiä. Muun muassa.

Meni keikalle kaverini kanssa, jonka jouluna vuonna 2012 ostamasta Aerosmithin kokoelmalevystä alkoi niin fanitukseni kuin muukin yleinen rock-habitukseni. Jotta jaksaa bogota on syötävä ja niinpä suunnistimme illalliselle Fredrikinkadun Twisted Street Kitcheniin, josta sai City Shopper -kortilla kaksi currya yhden hinnalla. Hyvä diili, vaikka olinkin taas katsonut vihkosta kieroon ja luullut Violan skumppatarjousta Twistedin tarjoukseksi. Vetoaisin lukihäiriöön, mutta minulla ei ole sitä...

Twisted Street Kitchen sijaitsee Pohjoisen Rautatiekadun ja Arkadiankadun välisellä pätkällä. Paikka on pieni (vain kolme pöytää) ja kuuma (avokeittiö), mutta eikös sellainen tunnelma ole kaukomaillakin curry-mestoissa? Ruoka oli kuitenkin hyvää, kohtuullisen tulista ja riittoisaa. Sopii enemmän syksyyn, koska kippo on iso ja siitä tulee kuuma. 15 eurolla saa kyllä mahansa hyvin täyteen maistuvalla tavalla. A-oikeudetkin löytyy. Ennen Aerosmithin keikkaa oli tietty pakko ottaa Happy Joe -siideriä. Tarjolla on myös lounasta arkisin, à la carte lista vaihtelee raaka-aineiden saatavuuden mukaan. Eli joka päivä (tai ainakin viikko) voi kokea jotain uutta!

Oli hyvä keikka. Mahtava. Upea. Ja hyvä paikkakin vielä permannolta. Vanhaksihan ovat äijät käyneet (ei enää Draw the Line -biisin lopussa Joe Perry riisu paitaansa ja hakkaa sillä kitaraansa, kuten vielä vuonna 2007), mutta vielä jaksaa sedät (varsinkin siis laulaja Steven Tyler) heilua. Jos pääsisi varoihin käsiksi niin tässä pitäisi alkaa käydä joka vuosi bändin keikalla. Varsinkin sen jälkeen, kun keikkailut taas (toivottavasti!) alkavat Joey Kramerin leikkauksen jälkeen.

Twisted Street Kitchen

Fredrikinkatu 58

twistedhelsinki.fi

Ti-To 11-16

Pe 11-22

La 12-22

Su suljettu