Kirpeä vadelmajuustokakku

Kun olin vaihdossa, kaksi espanjalaista tyttöä pitivät yhteiset synttärit ja tein heille vadelmajuustokakun lahjaksi. Vaihdossa ollut kaverini tilasi minulta samana iltana samanlaisen kakun synttäreilleen ja synttärisankarin toivetta täytyy noudattaa! Siis, syyskuussa käärin hihat ylös (jep, kirjoitan näitä nyt ihan hassussa järjestyksessä mutta olkoot) ja valmistin vadelmaisen juustokakun. Vaikken tykkää toistaa itseäni, niin sinänsä toive on aina helpotus ettei tarvitse itse pähkäillä ja miettiä ja selailla kymmeniä reseptejä ja vaihtaa mieltä yhtä monta kertaa.

Juustokakut ovat ihania! Mmm, tuorejuustoa… Ja niin helppoja! Keksi-margariinipohja (tosin voisin ruveta ihan vain vaihtelun vuoksi tekemään pohjan jauhojen ja suklaan tms. avulla, niin ei tarvitsisi ostaa keksejä erikseen) taputellaan vuokaan ja hetkeksi uuniin. Täytteeseen n. 600 g tuorejuustoa, 3 munaa, sokeria, vaniljasokeria, tietysti vadelmia n. ½ litraa ja vielä oma lisäykseni eli loput sitruuna-greippicurdista, jota siis tein joskus omia tupariherkkujani varten.

Kakku onnistui hyvin ja se oli ihanan sitruunainen ja marjainen samaan aikaan. Vadelmat sekoittuivat hyvin taikinaan eivätkä vajonneet pohjalle. Muistaakseni laitoin niin kaksi pientä rasiaa, jotta ne todella maistuisivat kaiken juuston, munan ja curdin alta. Leikkaaminenkin onnistui kohtuuhyvin, kun käytti hyvää tekniikkaa, sillä juustokakut (ainakin minun tekemäni) tuppaavat olemaan melko hajoavia keskeltä. Täytyy varmaan paistaa ne alatasolla, jotta täyte hyytyisi enemmän mutta samalla pinta ei tummuisi liikaa. Olin vielä kirjaillut numeron 21 sulalla suklaalla kakun päälle, mutten sitten ottanut siitä enää kuvaa. Kakku oli lähes identtinen sen kanssa, jonka tein Montrealissa yhdelle paikalliselle kaverille hänen 22-vuotis synttäreilleen. Numero vain oli eri.

Mutta en kyllä enää halua tehdä juustokakkua vähään aikaan! Alkaa jo tympäisemään, koska osaisin tehdä juustokakun ilman ohjetta ja se on merkki siitä, että on todellakin aika pitää tauko.