Ei yhtä ilman kahta, sillä myös tämä post on ilman kuvia. Menin isänpäiväksi iskän luokse kokkaamaa kolmen ruokalajin isänpäivälounasta kahvitarjoilun kera, mutta armas kamerani ei lähtenyt mukaan! Joten tässä sitä taas ollaan ilman kuvia… Puhtaus on puoli ruokaa ja kuvat ovat ainakin 75 % (eli suklaan täydellisen kaakaopitoisuus) blogin houkuttelevuudesta! No, nyt voitte vain kuvitella, miltä nämä herkut ovat näyttäneen. Itse asiassa piirakkaa jäi vielä iskän jääkaappiin, joten seuraavalla kerralla täytyy muistaa ottaa kamera mukaan… ><
Isänpäiväksi siis tietysti pitää laittaa kunnon sapuskat ja niinpä minä ja äiti pistimme hihat heilumaan. Iskä kun asuu yksin, niin kiva, että joskus viikonloppuisin se voi astua valmiin pöydän ääreen. Alkupalaksi teimme mustatorvisienikeittoa, joka on aina yhtä hyvää. Ulkonäkö on kyllä järkyttävä: sakean ja harmaan keiton seassa uiskentelee mustia sienenkappaleita. Maku kuitenkin on taivaallinen! Jos et syö sieniä, niin jatka vaan samalla mitalla, jääpähän metsiin enemmän meille kuliranisteille! Kuohuviinimaljan kera keitto maistui vieläkin paremmalta… ;) (Oli muuten samaa kuohuviiniä, jota maistoimme iskän kanssa Kirja, ruoka & hyvä elämä-tapahtumassa parisen viikkoa sitten eli Cristal Cavaa.)
Pääruuaksi teimme appelsiinituorejuustobroileria kasvissuikalepedillä, wokkivihanneksia, riisiä sekä ruusukaalia. Voitelin siis uunivuoan, sen päälle suikaloituja porkkanoita, kesäkurpitsa sekä palsternakka, jotka oli maustettu öljyllä, valkosipulilla sekä mausteilla. Sitten voitelin kanafileet appelsiinin makuisella tuorejuustolla, laitoin kasvisten päälle ja työnsin uuniin. Mmm! Kaikki hedelmät toimivat hyvin kanan kanssa, joten appelsiininen maku oli erittäin onnistunut. Kasvikset maistuivat ihanilta, sillä niille oli rutistettu myös kokonainen lime. Muut wokkikasvikset ja ruusukaalit olivat tietysti hyviä myös. Hei, ne on kasviksi, no wrong with that! Ruuan kanssa nautittu viini oli erittäin hyvää myös.
Ja nyt itse asiaan eli jälkkäriin! Ostin siis Kirja- ja ruokamessuilta ihanan, 365 suklaaohjetta sisältävän kirjan, ja päätin kokeilla jotain jälkkäriä siitä. Olisin halunnut kokeilla pannacottaa, mutten oikein olisi halunnut käyttää liivatetta tai alkaa leikkiä agar agarilla. Onneksi minulta ei kotoa löytynytkään liivatetta, joten oli pakko etsiä toinen vaihtoehto. Päädyin sitten cappuccinomousseen, koska minulta löytyi pieni pussi Areena-messuilta saamaani pikakahvijauhetta kuin tilauksesta. Iskältä löytyi myös kermalikööriä, joten alkoholinkin suhteen kaikki oli kunnossa… ;) Tein ohjeeseen kuitenkin hiukan muutoksia, nimittäin vatkasin koko kermapurkin eli 2,5 desiä ja käytin osan siitä moussen joukkoon ja lopun kahvipiirakan kanssa.
Ei muuten kannata säikähtää munankeltuaisen -ja valkuaisen erottelua. Homma hoituu melko näppärästi, kun varovasti halkaisee munan sen yläosasta eli yrittää avata sen kuin ottaisi munalta hatun pois päästä. Eikä nyt naureta siellä! Sitten varovasti käsien välissä liikutellen valuttaa valkuaisen astiaan ja keltuaisen sitten omaan astiaansa. Toimii paremmin kuin munanerottajat. Haastavinta on tietysti munan rikkominen hajottamatta samalla keltuaista, mutta muutaman kerran jälkeen homma sujuu jo mallikkaasti. Kannattaa kuitenkin varata ylimääräisiä munia.
Cappuccinomousse
200 g tummaa suklaata sulatettuna ja jäähdytettynä
3 munaa eroteltuna
1 rkl kahvi- tai kermalikööriä (tai enemmän maun mukaan…)
1 1/4 dl kuohukermaa vaahdotettuna (tai koko purkki, josta osan voi sekoittaa moussen joukkoon)
2 rkl kaakaojuomajauhetta sihdattuna
Sekoita sulatettu suklaa ja keltuaiset suuressa kulhossa. Sekoita joukkoon likööri. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita huolellisesti suklaaseokseen. (Tässä vaiheessa voit myös vatkata kerman löysäksi vaahdoksi ja lusikoida osan siitä moussen joukkoon.) Jaa seos neljään annosastiaan ja laita jääkaappiin tunniksi. Koristele kermavaahdolla ja kaakojauheella juuri ennen tarjoamista.
Mousse onnistui hyvin! Laitoin Bailey’s’iä hieman reilummin, jotta se maistuisi kunnolla ja maistuihan se. Jälkkäri on tosi tuhti, joten kovin isoihin annostelumaljoihin sitä ei kannata laittaa, sillä sitä ei pysty syömään paljoa kerralla ilman äklötystä. Varsinkaan kunnon aterian päälle… Tai no, riippuu tietysti omasta suklaakestävyydestä. ;) Meidän jälkkärimaljat oli sen verran pienet, että moussea jäi vielä yli. Lopun tuhosin minä seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen, synttäreideni kunniaksi. :D Hyvää siis vielä seuraavanakin päivänä.
Olen myös halunnut jo vaikka kuinka kauan, Montrealista lähtien, tehdä pekaanipähkinäpiirakkaa. Yksinkertaisesti pidän pekaanipähkinöistä. Nyt iskän luona tarjoutui loistava tilaisuus senkin vuoksi, että iskällä oli vielä Kanadasta ostettua vaahterasiirappia jäljellä. Todella Pohjois-Amerikkalainen herkku siis! Myös sen vuoksi, että kakku on t-o-d-e-l-l-a makea ja tuhti! Sokeria ja siirappia tulee yhteenstä 4 dl! Plus vielä pähkinät… Halpakaan se ei ole, sillä pähkinät ovat tunnetusti kalliita ja tähän niitä menee kaksi pientä pussillista Todellinen kaloripommi ja luksusruoka! Sitä ei todellakaan voi syödä isoa palaa, ei varsinkaan sienikeiton, kanan ja kasvisten sekä suklaajälkkärin jälkeen. Kahvikuppi on must, ja kermavaahtokin voi auttaa asiaa. Tai sitten pahentaa, en tiedä, itselleni riitti piiras ihan itsessään sysämään minut sokerihumalaan ja ruokakoomaan. Huh! Eikä vielä ole edes joulu… Mutta kyllä sitä isän vuoksi voi vähän löysätä ruokavaliota ja tuhlata, eikös niin.
Itse halusin tehdä piiraasta edes hitusen terveellisemmän ja siksi käytin pelkkien vehnäjauhojen asemesta 1 ½ kaurahiutaleita ja 1 dl vehnäjauhoja. Lopputulos on kenties hieman kuivempi pohja, muttei sitä huomaa kaiken sen sokerin ja rasvan alta. ;)
Pekaanipähkinäpiirakka
Olen leikannut reseptin joskus muinoin jostakin naistenlehdestä; olisiko ollut Kodin Kuvalehti tai Anna.
2 ½ dl vehnäjauhoja
1 kl sokeria
½ tl suolaa
100 g margariinia
2 ½ – 3 rkl vettä
TÄYTE
3 munaa
2 ½ dl siirappia
1 ½ dl fariinisokeria
60 g margariinia
½ tl neilikkaa
ripaus muskottipähkinää tai kanelia tai kardemummaa
ripaus suolaa
250 g pekaanipähkinöitä
Sekoita jauhot, sokeri ja suola. Nypi sekaan kuutioitu rasva, lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi. Älä kuitenkaan vaivaa. Nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi. Painele taikina voidellun, noin 24-senttinen vuoan pohjalle ja reunoille. Pane pohjan päälle puolet pähkinöistä.
Laita uuni 225 asteeseen. Valmista täyte yhdistämällä munat, siirappi, fariinisokeri, sulatettu rasva, mausteet ja suola. Kaada seos torttupohjalle pähkinöiden päälle ja asettele päälle loput pähkinöistä. Paista torttua ensin uunin alatasolla n. 10 minuuttia ja laske sitten lämpö 175 asteseen. (Minulla toimi homma kuitenkin ihan hyvin koko ajan 200 asteessa.) Paista edelleen uunin keskitasolla noin 45 minuuttia, kunnes täyte on kiinteää. Jos pinta saa liikaa väriä, suojaa se foliolla paistamisen loppuaikana. Tarjoa jäähtyneenä jäätelön tai kermavaahdon kera. (Kylmä jäätelö varmaankin on hyvä veto tasaamaan makeutta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti