Paviaani
Keskiviikkoaamuna heräsimme aiiikaisin (klo 6.00) ollaksemme heti puoli kahdeksalta valmiina ajamaan 2 ½ tuntia Välimemeren rannalle Aleksandriaan. Matkalla Aziz halusi näyttää meille pientä, maksutonta eläintarhaa, mutta olisi kyllä voinut olla näyttämättä, niin pienissä ja kamalissa häkeissä eläimet elivät! Tämän paviaaniraasu joutui istumaan virikkeettömässä häkissä, vaikka sen ympärillä oli pieni aitaus, jossa edes vähän juoksennella.
Domedraadi
Isoillakin eläimillä oli pienet aitaukset, joissa ne makoilivat. Kamalampia oli leijonien häkit, joissa eläimillä oil juuri ja juuri tilaa kävellä edestakaisin. Sitä ne sitten tekivätkin muiden virikkeiden puutteessa. Kamalaa! Olisin mielummin maksanut, jos sillä rahalla olisi voitu antaa eläinparoille enemmän tilaa! Ja osa leijonista oli myös melko laihoja.
Krokoja
Krokoilla sentään oli vettä.
Domedraadi!
Tämänkään domedraadin aitaus ei ollut paljoa isompi, jotta se mahtui vähän makoilemaan. Kyllä me ihmiset ollaan julmia! Korkesaaressa onneksi eläinten asiat on paremmin, leijonat saavat ihan citykaniakin. Vaikka luonnossa vapainahan niiden pitäisi olla…
Näkymä Aleksandriaan
Halusimme siis äidin kanssa vähän vaihtelua ja koska Aziz tarjosi matkaa hyvään hintaan (700 EGP yhteensä eli siis n. 90 €), niin suostuimme reissuun. Ajettuamme kolmisen tuntia Aziz parkkeerasi rannan tuntumaan ja me äidin kanssa vähän jaloittelimme ja otimme muutaman kuvan.
Presidentin palatsi
Pällistelimme myös presidentin palatsia aidan läpi. Aziz vitsaili, että hänestä tulee seuraava Egyptin presidentti. Tulisikin! Sitten voisin kertoa kaikille, kuinka ollessamme lomalla Egyptissä tuleva pressa oli meidän autokuski! Ehkä sitten seuraavalle Egyptin lomalle saisi vähän paremman majoituksen, kenties jopa pressan palatsista…
Hullua liikennettä myös Aleksandriassa
Kairon liikenne on ihan kaaosta ja niin se on myös Aleksandriassa. Jalankulkijoiden on oltava uhkarohkeita jos meinaavat koskaan päästä tien yli.
BTW, tässä paikassa oli vieressä pieni jäätelökoju ja tuskin pääsin sanomasta äidille, että tuossa olisi nyt sitä hänen haluamaansa jäätelöä, niin jo Aziz ojensi meille tuutit egyptiläistä jäätelöä. Mahtava opas-kuski! Jäätelö oli kahta erilaista sorbettia aidossa vohvelissa ja koko komeuden päällä keikkui vielä sellainen normivohveli. Joku marja oli se toinen, mutta toista en nyt saa päähäni. Ehkä sitruuna? Hyvää kuitenkin! (Paitsi se pahvinen koristevohveli.)
Moskeija
Kävimme myös moskeijassa. Naisten ja miesten puoli oli tietysti erikseen. Miehet saivat rukoilla ihan kirkon isossa salissa, kun taas meille naisille oli varattu pieni osa sivustaa. Aiai, kun nuo islamin uskoiset miehet pelkää meidän naisten valtaa.
Ihania tahnoja ja italiansalaattia (ei niin ihanaa)
Lounaan Aziz oli taas järkännyt kalaravintolasta, josta oli kiva näköala rannalle. Yläkerta oli täynnä kiinalaisia, joiden turistibussi oli parkkeerattu ravintolan ulkopuolelle, joten me saimme ruokailla ylhäisessä yksinäisyydessämme alakerran ravintolassa. Alkupaloiksi saimme taas erilaisia “salaatteja” eli mm. valkosipulista tahnaa, munakoisotahnaa, linssitahnaa, italiansalaattia ja jalopenoja tomaattikastikkeessa.
Keittoa
Pitaleipää
Leipä oli tarkoitettu tietenkin tahnojen kaapimiseen, mutta minusta ne meni ihan hyvin pelkästäänkin. Aziz hommasi itselleen jostain katkarapu-valkosipulitahna pitäleivän ja osti samalla minulle ja äidillekin omat. Johan on egyptiläisillä tavat, tässähän suomalainen ihan nolostuu! Ja johan meitä nyt syötetään. Ei siinä kyllä mitään, pitaleipä täytteineen oli herkullista. En ihmettele yhtään, miksi ihmiset niistä tykkäävät.
Kokonainen fisu, katkiksia ja friteerattua mustekalaa (?)
Pääruuaksi saimme samanlaisen annoksen kuin edellisessä lounaspaikassa, tosin nyt fileiden sijasta lautasella möllötti kokonainen kala. (Fileitäkin olisimme halutessamme saaneet, muttei tässä nyt ekaa kertaa olla kokonaisen paistetun kalan kimpussa. ) Annos näyttää isolta, muttei tuossa kalassa oikeastaan ollut paljoa syömistä. Kuitekin juuri sopivasti, sillä maha oli jo melko täynnä alkuruokiakin.
Tällä kertaa katkaravut oli paistettu vähän huonosti, sillä niiden kuorien kanssa sai melko lailla tuskailla, että sai kaikki kuoret irti. Ja ehkä siinä meni mukana joku kuorenpalanenkin…
Vielä kupilliset ihanan vahvaa turkkilaista kahvia ja viimeiselle nähtävyyspaikalle eli tutkimaan vähän katakombeja. Niiden jälkeen suuntasimme kohti Kairoa ja olimme hotellille tasan klo 6 illalla, koska matelimme yli tunnin aivan järkyttävässä ruuhkassa! Töistä palaajien ruuhka ja ne 3 miljoonaa autoa… Thank gosh hotellimme ei ollut keskustassa, koska silloin oltais varmaan oltu hotellille vasta kahdeksalta! Järkkyä! Ja sama rumba taas huomenna, heti aamusta…
Jouluaattona hotelli oli normaalien aamiastarjontojen lisäksi valmistanut riisipuuroa! Sen höysteenä oli kookoshiutaleita ja rusinoita eli siis se oli normijoulupuuroa makeampaa, mutta kuitenkin hyvää ja jouluista. Muutoin fiilis ei ollut kovin jouluinen, sillä matkalla uudessa Kairossa sijaitsevaan ostoskeskukseen minulle alkoi nousta kuume ja iltapäivä sekä ilta menikin hotellihuoneen sängyllä hohtaen kuin kekäle.
Kauppakeskusreissu oli kuitenkin onnistunut: käytiin Starbucksissa, ostin vähän koruja, naposteltavaa uuden vuoden juhliin, hedelmiä ja jugua lounasta ja aamiasta varten sekä suklaapäällysteisiä kahvipapuja…kahdesta paikkaa. Ei ole tautia, mihin ei suklaa auttaisi!
Tänä vuonna jouluaattoateria oli vähän erilainen, sillä tilasimme äidin kanssa huonepalvelusta salaatit, hän kana-cecarsalaatin ja minä kreikkalaisen salaatin. Onneksi kuume kuitenkin meni yöllä ohi (jonkinlainen pieni vatsapöpö varmaan) ja olin aamulla pirteä lähtemään takaisin Suomeen. Ehdin jo huolestua, että mitä jos ne kentällä huomaavat minun olevan kuumeinen eivätkä päästä koneeseen epäillen possuflunssaa? No, onneksi ei.
Todella mahtava loma siis! En jaksa edes kaikkea kokemaani kirjoittaa tänne, mutta jos olet menossa lähiaikoina Egyptiin ja erityisesti Kairoon, niin laita tänne kommenttia, niin voin antaa joitain vinkkejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti