torstai 17. joulukuuta 2009

Joululeivonnaisia: jouluhalko, manteliset kahden suklaan kahvitryffelit, joulupipareita ja piparikakku

Laitan nyt kaikki viimeisimmät leivonnaiset samaan postiin, koska ne nyt vaan on paljon helmpompaa laittaa eetteriin yhtenä könttinä. Ja saattepahan taas lukea metripostejani, muhahaa! No ei, oikeasti, yritän olla suhtkoht lyhytsanainen. Tai sitten en, tämähän on MINUN blogini!




Kääretorttupohja hillolla

Ensimmäisenä jouluhalko! Olin tässä, hetkinen, lokakuussa koulumme ranskalaisen kerhon Chicin juusto- ja viini-illassa, jossa minulle tarjottiin tehtäväksi jouluhalko kerhon tuleviin pikkujouluihin. Mais bien sûr!  Olen vähän huonosti päässyt Chicin kokouksiin, mutta onneksi sentään pääsin 7.12. järjestettyihin pikkujouluihin. Jouluhalkokin valmistui kepeästi siinä itsenäisyyspäiväjuhlinnan (lue: skumpan nautinnan ) jälkimainingeissa. Tarjottavasta jouluhalosta oli ollut ilmoitus netissä, facebookissa sekä vielä sähköpostiviestissä, joten pikkuisen paineet leivonnaisen onnistumisessa kieltämättä oli…




Mmm, kermavaahto-rommirusinarahkaseosta…

Jouluhalko on periaatteessa erittäin yksinkertainen leivonnainen, sillä se on “vain” koristeltu kääretorttu. Totta kai leivonnaisesta saa todella juhlavan ja herkullisen käyttämällä paljon suklaata, kermavaahtoa, hilloa, ja tietysti koristelemalla halko kuin kunnon puu konsanaan. Itse päätin mennä hieman hillitymmällä versiolla enkä halunnut saattaa ketään järkyttävään suklaayliannostukseen vaan tehdä hieman kevyemmän ja jouluisemman version.



Rulla!

Suklainen aspekti tuli itse asiassa vaan vähäisestä (ehkä hiukan liiankin vähäisestä…) määrästä kaakaojauhetta itse pohjassa, väliin laitoin luumuhilloa sekä kermavaahto-rommirusinarahkaseosta, jolla myös koristelin koko komeuden. Ja vielä töpsäys kaakaojauhetta päälle! Olisin voinut vetää haarukalla puumaiset kuviot, mutta totuuden nimissä en tajunnut koko asiaa ollenkaan! Väliäkö sillä, koska halkoa kiiteltiin ja omasta mielestänikin se oli tosi hyvä: sopivan makea, suklainen, mehevä, kermainen ja jouluinen. Seuraavalla kerralla, kun tulee jouluhalon teko eteen, aion kyllä tehdä kunnon suklaapläjäyksen!






Luumuinen jouluhalko
resepti jostain vanhasta K RuokaPirkasta

Pohja:
4 munaa
1 ½ dl sokeria
4 rkl perunajauhoja
4 rkl vehnäjauhoja (käytin 3 rkl jauhoja ja 2 rkl kaakaojauhetta)
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
1 ½ dl luumumarmeladia
2 dl kuohukermaa
2 prk (à 200 g) rommi-rusinarahkaa (käytin erehdyksessä vain yhden purkin, mutta sekin riitti ihan hyvin)
2 tl vaniljasokeria

Koristeluun kaakaojauhetta,kaakaotomusokeria tai suklaarouhetta, cocktail-kirsikoita, yms.
Kuumenna uuni 225:een. Vatkaa muna ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet ja lisää vaahtoon siivilän läpi. Sekoita varoen ja kaada uunipellille leivinpaperin päälle. (Älä levitä liikaa, ettei pohjasta tule liian ohutta.) Paista n. 7 minuuttia uunin keskitasolla. Kumoa kypsä pohja sokeroidulle leivinpaperille ja anna jäähtyä täysin.
Levitä jäähtyneelle pohjalle marmeladi. Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää siihen rahkat sekä vaniljasokeri. Levitä puolet täytteestä pohjan päälle ja kääri rullaksi jättäen saumapuolen alle. Leikkaa molemmista päistä sopivan pituiset palan pois oksantyngiksi. Nosta pitkä osa tarjoiluastiaan ja asettele pienemmät palat sen sivuille. Levitä loppu kerma-rahkatäytte rullan päälle ja vedä haarukalla pintaa puumaisia kuvioita. Sihtaa päälle kaakaojauhetta, kaakaotomusokeria, rouhittua suklaata ja muita koristeita.





Hmm, ei ihan ohjeen mukaista 15:tä tryffeliä…onneksi 


Minun ei ensin edes pitänyt postata näiden tryffelien tekoa, itse asiassa minun ei edes pitänyt tehdä niitä, mutta uteliaisuus vei voiton leipojasta ja niin aloin taas vaarallisen leikin erilaisten suklaiden kanssa. Ohje on nyt jo toiseksi uusimmasta Suomen Elle-lehdestä, joka oli koonnut muutamia ihanalta vaikuttavia tyrffeliohjeita. Yksi niistä herätti heti minun mielenkiintoni, nimittäin kahvi-valkosuklaatryffelit. Lisäksi olisi kiva kokeilla, miten onnistuisin tekemään kaksikerroksisia tryffeleitä.

Heti alkuun on todettava, että kermaa lorahti valkosuklaatäytteeseen likaa eikä se siis hyytynyt kunnolla vaan jäi tosi tahmeaksi tahnaksi. Minulla ei myöskään ollut hunajaa, joten senkin poisjättäminen varmasti vaikutti jollain lailla asiaan. Great. Prkl soveltaja…  Nooh, onneksi tomusokeri (paaaljon tomusokeria) vähän pelasti tilannetta ja onnistuin kuin onnistuinkin pyörittelemään siitä massasta suhtkoht hyvin palloja. Tumma suklaa-kuorrute jämähti ihan kiinteäksi jääkaapissa, koska en ehtinyt tehdä tryffeleitä valmiiksi samana päivänä kuin suklaamassoja. Uudelleen lämmitetyn massan kanssa oli myös omat kommervenkkinsä, ja siksi palloni näyttävät, miltä näyttävät.

Makuun ulkonäkö tai täytteen tahmaisuus ei tietenkään vaikuttanut vaan tryffelit olivat ihania! Nam! Kuorrutetta tuli paksu kerros, koska ohuempi olisi hajonnut. Olisi pitänyt tehdä vähän isompi pallo täytettä, koska nyt tumma suklaa hallitsi makua aika suvereenisti. Olisi myös pitänyt käyttää limen makuista valkosuklaata, mutten sitten käyttänytkään vaan olin laiska ja kävin Lidlissä. Ensi kerralla sitten, pakko nämä on joskus saada oikein. Ehkä uudeksi vuodeksi uudestaan? Ja sillä kertaa millilleen oikeat määrät aineksia. 


Kahvi-valkosuklaatryffelit
ohje Elle 12/09
n. 15 tryffeliä


VALKOINEN TÄYTE:
25 g voita
3 rkl kuohukermaa
1 tl hunajaa¨
100 g valkosuklaata


TUMMA SUKLAAKUORRUTUS:
25 voita
1/4 dl kuohukermaa
1 ½ tl vahvaa kahvia
200 g tummaa suklaata
50 g valkosuklaata koristeluun

Aloita valkoisesta täytteestä: Sulata voi kattilassa ja lisää siihen kerma ja hunaja. Murskaa suklaa ja yhdistä se lämpimään kermaseokseen. Anna suklaan sulaa ja sekoita tasaiseksi. Hyydytä viileässä. Tummaa suklaakuorrutusta varten sulata voi kattilassa ja lisää kerma. Lisää kahvi, murskaa suklaa ja yhdistä se lämpimään kermaseokseen. Anna suklaa sulaa ja sekoita tasaiseksi. Aseta viileään hyytymään.
Kun molemmat seokset ovat hyytyneet hieman, ota puoli teelusikallista valkeaa täytettä ja pyöritä palloksi. Ota teelusikallinen tummaa seosta ja taputtele se valkoisen pallon ympärille. Asettele pallot vadille, sulata loppu valkosuklaa ja valuta sitä raidoiksi tryffelien päälle.



Kipon pohjalta löytyy joulun henki, se tuoksuu siirapilta, fariinisokerilta ja joulumausteilta!

Sitten jokajouluisiin leivonnaisiin, kaupasta tai kotiuunista eli joulupipareihin! Viime jouluna minulta jäi ihan kokonaan väliin omien joulupipareiden leipominen, joten tänä vuonna tietenkin virhe piti korjata. 

Joulupipareiden ohjeita on maailma pullollaan varmasti tuhansina eri versioina, joten valinnan vaikeus kuuluu eittämättä osaksi leivontaa: minkä ohjeen mukaan sitä tänä vuonna tekisi? Joku kai moisesta voi kehittää vielä yhden stressaavan tekijän, mutta onneksi itse säästyin siltä käännettyäni heti ensimmäiselle sivulle uusimmasta Glorian Ruoka & Viini-lehdestä. Jep, sama numero taasen.  Heti kansilehden jälkeen oli ohje jouluisista ruispipareista, johon oli vielä lisätty 2 dl mantelijauhetta. Hmm, ruisjauhoja ja mantelijauhetta, kiintoisaa!
Ikävä kyllä en AIVAN pystynyt vangitsemaan ohjeen syvintä olemusta, sillä päätin alkaa leipoa pipareita n. klo kaksi launtai-aamuna eikä minulla ollut siihen hätään ruisjauhoja, tavallisia graham-, speltti- ja täysjyvävehnäjauhoja vain. No, sentään speltistä vähän erikoisempaa makua. Tiedättekö muuten, miltä joulu tuoksuu? Sen tuoksu löytyy piparitaikinaan tehtävästä seoksesta, johon tulee siirappia, fariinisokeria, voita, kanelia, muskottipähkinää, neilikkaa ja maustepippuria. Sen jouluisampaa tuoksua ei ole! Ihanaa, olisin voinut jättää piparien teon siihen ja vain syödä siirappi-mausteliemen lusikallinen (tai pari, kolme, neljä) kerrallaan viikkojen (päivien?) saatossa.

Vaikka pidänkin yleensä enemmän kaikista taikinoista kuin itse valmiista kekseistä (varmasti monet muutkin tunnustavat lapsena pipareita leipoessa parasta olleen sen taikinan syöminen?), niin onnistuin leipomaan piparit loppuun enkä edes polttanu mitään, vaikka kello alko jo olla kolme aamulla! Rauta on tauottava, kun se on kuuma ja niin pois päin. Ruisjauhoista olisi varmasti tullut tujumpi maku, mutta eivät nämäkään pahalta maistu, päinvastoin! Rakenne oli ihanan rapea ja vaikka ulkonäkö on hieman tumma, niin eivät ne minusta ainakaan maistu hitustakaan palaneelle. Vein näitä työporukalle, jotka kiittelivät ja loput kippasin kavereille ja äidille. Kaikille kelpasi. Ja ensi vuonna sitten jokin uusi ohje alle.



Joulu ei ole joulu ilman joulupipareita

Mausteiset ruispiparit
ohje Glorian Ruoka & Viini 08/09
n. 80 kpl

200 g voita
2 dl ruokosokerisiirappia tai tummaa siirappia
3 dl fariinisokeria
2 rkl kanelia
2 rkl korianteria
1 ½ rkl neilikkaa
1 rkl inkivääriä
1 rkl maustepippuria
½ rkl muskottipähkinää
2 munaa
2 dl kuivattuja karpaloita tai rusinoita (
3 ½ dl ruisjauhoja
1 ½ tl soodaa
2 dl mantelijauhetta
4 dl vehnäjauhoja

Mittaa voi, siirappi, fariinisokeri ja mausteet kattilaan. Kiehauta seos koko ajan sekoittaen. Jatka keittämistä, kunnes sokeri on sulanut. Nosta kattila liedeltä ja jäähdytä seos haaleaksi. Siirrä halutessasi seos taikinakulhoon.

Lisää munat yksitellen siirappiseokseen ja sekoita tasaiseksi. Hienonna karpalot tai rusinat ja lisää ne seokseen. Sekoita sooda ruisjauhoihin ja lisää siirappiseokseen. Lisää mantelijauhe ja sekoita vielä vehnäjauhot joukkoon parissa erässä. Kokoa taikina kulhossa tiiviiksi massaksi. Peitä kulho kannella tai tuorekelmulla, ja pane jääkaappiin jähmettymään vähintään kuudeksi tunniksi, mieluiten yön yli.
Lammitä uuni 200 asteeseen. Työstä n. 1/3 taikinasta kerrallaan ja laita loppu taikina jääkaappiin odottamaan. Kauli taikina jauhotetulla pöydällä muutaman millin paksuiseksi, ota muotilla pipareita ja lasettele leivinpaperoidulle pellille. Paista pipareita uunin keskitasolla n. 6 minuuttia tai kunnes ne ovat valmiita. Paistoaikaan vaikuttaa koko ja muoto. Jäähdytä uuniritilällä tai pöydällä.

Koristele esim. erilaisilla rakeilla ja nonparelleilla ja kiinnitä ne pipareihin tomusokerikuorrutteella (n. 1 dl tomusokeria ja 1 ½ tl vettä/mehua/kahvia). Piparit säilyvät monta viikkoa kuivassa ja viileässä..siis, jos säilyvät.



Piparikakku koristeltuna, näyttää vähän lumiselta vuorelta

Oheinen piparikakkunen oli ex tempore-leivonnainen, kun hitto soikoon olin TAAS unohtanut kaverini neiti A:n olevan allerginen pähkinöille ja sitä kautta tietysti myös manteleille. Noh, 2 desiä noin 50 piparin massassa tuskin aiheuttaa pahoja oireita, mutta halusin kuitenkin tarjota jotain aivan allergiavapaatakin herkkua kaveriporukkamme pikkujouluissa. Tarkoitukseni oli itse asiassa alunperinkin tehdä tuosta taikinasta kavereille hienosti koristeltuja muffineja, mutta kun noita pipareita tuli niin paljon, niin luovuin ideasta. Kunnes palasin siihen taas.

Hienosta koristelusta nyt en tiedä, tomusokeri-vesikuorrutusta ja nonparelleja, mutta ainakin maku oli hyvä. Kakku onnistuneesti taas kohosi ja repesi keskeltä (En nyt muista, mistä se ilmiö johtuukaan. Liikaa leivinjauhetta? Liian kuuma uuni? Liikaa vatkausta?), mutta muuten se onnistui hyvin. Koska käytin alumiinivuokaa, oli paistoaikani huomattavasti ohjetta pidempi, n. 25 minuuttia, sillä sain koko ajan vääntää munakelloa uudelle muutaman minuutin kierrokselle. Kakusta tuli ihanan pehmeä, kuin piparkakku…kakku. Piaprkakkukakku, hih. Kohonnut päällisosa pois, väliin vadelmasosetta, kansi takaisin ja kuorrutus päälle. Voilà!

Toivon, että olisin ajattelut asiaa pidemmälle ja ostanut kreikkalaista jogurttia, sillä minun piti tehdä jo itsenäisyyspäivän juhlitaan pehmeä piparkkakku-niminen ohje, josta olisi varmaan tullut samanlainen kuin mitä nyt tein. Tosin sen jogurtin käyttö olisi tehnyt rakenteesta ja mausta erilaisen… Hmm, ehkä ensi vuonna? Jotain pitää aina jättää seuraavallekin joululle. Hmm, ensi vuonna voisin aloittaa joululeivonnaisten leipomisen jo 1.12. 

Taidan lyhentää postia ja vain ohjastan teidät käyttämäni ohjeen luo. Peabody on yksi lempibloggaajistani! Ja vielä mittasuhteista: 1 cup = 2,5 dl. Itse käytin appelsiiniesanssin sijaan piparminttuesanssia, aika jouluisia makuja molemmat.

Tähän loppui joululeivonnaiset, koska jauhotkin loppuivat juuri sopivasti!  Ei ole enää mitään, mistä leipoa ja täytyy myöntää, että koko joulukuu on mennyt kyllä niin leipoessa kuin syöpötellessä (ja, myönnettäköön, aika lailla juopotellessakin…) ja pieni breikki on ihan mukava! Lähden lauantaina Egyptiin ja palaan 25.12 eli seuraavan viikon ajan pääsen nauttimaan muiden valmistamista ruuista.  Egyptin matkasta ja sen ruuista tulee tietenkin posti aikanaan.

Menen tänä iltana vielä ulos syömään äidin kanssa Mesopotamia-nimiseen ravintolaan Vilhonkadulla ja enköhän saa siitä vielä arvostelun tehtyä viimeistään huomenna.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti